Disease modifying treatment use and factors related to prognosis in multiple sclerosis : a five-year follow-up at the University Hospital of Tampere, Finland from 2010 to 2014

Abstract

Multippeliskleroosi eli MS-tauti on Suomessa nuorten aikuisten yleisin invalidisoiva keskushermoston sairaus ja yleisin demyelinaatiosairaus. Tässä tutkimuksessa selvitettiin MS-tapausten ilmaantuvuutta Tampereen Yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2010-2014 ja ennustekijöitä taudin etenemiselle. Aineisto koostui 202 varmistetusta MS-potilaasta ja tutkimusta koskevat tiedot kerättiin retrospektiivisesti potilasasiakirjoista. Naisten ja miesten suhde oli 2.7 ja ikävakioitu insidenssi 10.3 CI 95%: 8.8-11.7).

Insidenssikohortin Coxin regressioanalyysissä primaarisprogressiivinen taudinkulku (PPMS) (p=0,040), multippelit (p=0,011), motoriset (p=0,000), sensoriset (p=0,037) sekä visuaaliset (p=0,008) ensioireet, pitkittynyt viive diagnoosiin (p=0,000) sekä potilaan korkea ikä diagnoosihetkellä (p=0,005) ennustivat edenneempää tautia. Erillisessä relapsoivaa-remittoivaa taudinkulkua (RRMS) sairastavien potilaiden analyysissä multippelit (p=0,013) ja motoriset (p=0,005) ensioireet, aktiivinen tupakointi (p=0,047), pitkittynyt viive diagnoosiin (p=0,000) sekä potilaan korkea ikä diagnoosihetkellä (p=0,003) ennustivat edenneempää tautia. Ne tupakoitsijat, joilla oli lisäksi muita samanaikaisia sairauksia (depressio ja/tai diabetes) olivat suurentuneessa riskissä saavuttaa EDSS 2.5 seurannan loppuun mennessä ja multivariaabelissa Coxin regressioanalyysissä aktiivisten tupakoitsijoiden riski saavuttaa EDSS 2.5 oli yli kaksinkertainen verrattuna tupakoimattomiin. Kun aggressiiviset RRMS-tapaukset suljettiin pois Kaplan-Meyerin analyysista, havaittiin, että RRMS-potilaat, joilla oli käytössä taudinkulkua muokkaava lääkitys, saavuttivat seurannan loppuun mennessä EDSS 2.5 –tason myöhemmin kuin ne, joilla ei ollut lääkitystä (log rank p=0,006). Tutkimuksessa havaittiin, että toimintakyvyn heikentymistä voidaan havaita jo lyhyessä seurannassa, mutta yhä tarvitaan kuitenkin pidemmän seuranta-ajan tutkimuksia, jotta voitaisiin tutkia myös pitkäaikaisennusteeseen vaikuttavia tekijöitä.