Tehohoidettavien keskosten äitien maidon lypsäminen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata eroja vastasyntyneiden teho-osastolla olevien erittäin ennenaikaisina (<rv32+0) ja ennenaikaisina (≥rv32+0) syntyneiden keskosvauvojen äitien välillä heidän kokemassaan 1) jaksamisessa lypsämiseen, 2) lypsämisen vuoksi kokemassaan stressissä sekä 3) suunnitelmissa jatkaa lypsämistä. Aineisto on kerätty kyselylomakkeilla yhden yliopistollisen sairaalan ja yhden keskussairaalan neonataaliosastoilla keskosvauvoilleen rintamaitoa lypsäviltä äideiltä (n = 129) vuosina 2015-2016. Tutkimus tehtiin mixed methods -menetelmällä. Aineisto analysoitiin SPSS for Windows ohjelmalla kvantitatiivisten kysymysten osalta sekä induktiivisella sisällönanalyysilla kvalitatiivinen kysymys. Tutkimus on osa Tampereen yliopiston hanketta.

Äidit kokivat jaksamisensa lypsämiseen melko hyväksi. Erittäin ennenaikaisesti syntyneiden keskosten äidit kokivat jaksamisensa lypsämiseen heikommaksi kuin ennenaikaisesti syntyneiden äidit, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Keskosen syntymäiällä ei havaittu yhteyttä äitien kokemaan stressiin lypsämisestä. Äidit kokivat keskimäärin jonkin verran stressiä lypsämisestä. Äitien suunnitelmista jatkaa lypsämistä saatiin neljä teemaa jatkamissuunnitelmia määrittävien tekijöiden perusteella: 1.Epäilevyys, 2. Olosuhteet, 3.Lapsilähtöiset syyt ja 4. Aikamääre. Erityisesti erittäin ennenaikaisesti syntyneiden äideillä jatkamissuunnitelmien taustalla oli epäilevyyttä. Epäilevyyttä ilmaiseviksi luokitelluista äideistä useimmat suunnittelivat lypsämisen jatkuvan niin kauan kuin maitoa riittää.

Johtopäätöksenä keskosten äidit, keskosen syntymäiästä riippumatta, tarvitsevat tukea lypsämisen tuomaan stressiin. Erityisesti erittäin ennenaikaisesti syntyneiden keskosten äidit tarvitsevat tukea jaksamiseensa ja tässä voisi auttaa myös tiedollinen tuki lypsämisestä pystyvyyden tunteen vahvistamiseksi.

ABSTRACT Milk expressing of mothers of preterm infants in neonatal intensive care unit

The purpose of this study was to describe very preterm (<h32) and preterm (≥h32) infants’ mothers’ milk expressing experiences in neonatal intensive care units. Furthermore, the purpose was to describe mothers’ experiences in 1) coping, 2) stress in milk expressing and 3) their plans to continue milk expressing. The data were collected by a questionnaire in two neonatal care units in Finland from preterm infants’ mothers (n = 129) in years 2015-2016. The study is a mixed methods research. The quantitative data were analysed with SPSS for Windows programme and the qualitative data by inductive content analysis. This study is part of a project for the University of Tampere.

Mothers experienced their coping quite good. Very preterm infants’ mothers experienced their coping weaker than preterm infants’ mothers. But the difference had no statistical significance. Association between infants’ gestational age and mothers’ experienced stress in milk expressing was not found. Mothers in both groups experienced in average some stress in milk expressing.

Mothers’ answers about their plans to continue milk expressing formed four main themes of the issues that affect their plans: 1. Suspiciousness, 2. Circumstances, 3. Infants related issues and 4. Time period. Especially the mothers of very preterm infants felt suspiciousness in their answers. Most mothers in the theme Suspiciousness planned to continue expressing as long as they could produce milk sufficiently.

In conclusion despite infants’ gestational age all mothers of preterm infants need support with dealing the stress of milk expressing. Especially mothers of very preterm infants need support with coping. They might as well benefit informational support about milk expressing to increase their self-efficacy.