Liukoisen urokinaasityyppisen plasminogeeniaktivaattorin reseptorin (suPAR) plasmapitoisuuden merkitys akuuttia alkoholiperäistä haimatulehdusta sairastavilla
Rajala, Linnea (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla TamPubista, ainoastaan metadata.
2018
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta
Hyväksymispäivämäärä
2018-02-12
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201802191270
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201802191270
Kuvaus
Tutkielmaan liittyvä artikkeli / Article related to the thesis: Plasma level of soluble urokinase-type plasminogen activator receptor predicts the severity of acute alcohol pancreatitis. Pancreas: January 2017 - Volume 46 - Issue 1 - p 77–82
DOI: 10.1097/MPA.0000000000000730
DOI: 10.1097/MPA.0000000000000730
Tiivistelmä
Liukoinen urokinaasityyppinen plasminogeeniaktivaattorin reseptori (suPAR) on plasman proteiini, joka kuvaa elimistön yleistä tulehdustilaa. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, kohoaako plasman suPAR-pitoisuus akuuttia alkoholiperäistä haimatulehdusta (AAP) sairastavilla potilailla, ja onko sillä mahdollisesti merkitystä taudin vaikeusasteen ja ennusteen arvioimisessa.
Tutkimuksessa tehtiin retrospektiivinen analyysi prospektiivisesti aikavälillä 2001-2005 TAYS:ssa kerätyistä 104 AAP-potilaan (69:llä lievä ja 35:llä keskivaikea tai vaikea AAP) näytteistä. Potilaista oli käytettävissä sairaalahoidon aikainen näyte ja seurantanäyte 6-24 kk:n kuluttua kotiutumisen jälkeen. suPAR-pitoisuus määritettiin entsyymi-immunologisella menetelmällä (suPARnostic Standard Kit; ViroGates A/S, Birkerød, Denmark).
Akuutin haimatulehduksen yhteydessä plasman suPAR-pitoisuus oli korkeampi kuin 6–24 kk kotiutumisen jälkeen (mediaanit 4.8 ng/mL vs. 3.1 ng/mL; p <0.001). Akuutissa vaiheessa suPAR oli korkeampi taudin vaikeampaa (non-mild, N=35) muotoa sairastavilla verrattuna lievään muotoon (mediaanit 6.2 ng/mL vs. 4.2 ng/mL; p <0.001). Tulos oli merkittävä myös silloin kun sekoittavat tekijät huomioitiin. Akuutissa vaiheessa suPAR-pitoisuuden 5.0 ng/mL:n raja-arvolla herkkyys vaikeamman taudin suhteen oli 79 % ja tarkkuus 78 %. suPAR todettiin myös CRP:tä, hematokriittiä ja kreatiniiniä paremmaksi prognostiseksi markkeriksi.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että korkea suPAR-pitoisuus ennakoi todennäköisesti vaikeampaa AAP:n taudinkuvaa ja saattaa olla käyttökelpoinen väline taudin ennustetta arvioitaessa.
Tutkimuksessa tehtiin retrospektiivinen analyysi prospektiivisesti aikavälillä 2001-2005 TAYS:ssa kerätyistä 104 AAP-potilaan (69:llä lievä ja 35:llä keskivaikea tai vaikea AAP) näytteistä. Potilaista oli käytettävissä sairaalahoidon aikainen näyte ja seurantanäyte 6-24 kk:n kuluttua kotiutumisen jälkeen. suPAR-pitoisuus määritettiin entsyymi-immunologisella menetelmällä (suPARnostic Standard Kit; ViroGates A/S, Birkerød, Denmark).
Akuutin haimatulehduksen yhteydessä plasman suPAR-pitoisuus oli korkeampi kuin 6–24 kk kotiutumisen jälkeen (mediaanit 4.8 ng/mL vs. 3.1 ng/mL; p <0.001). Akuutissa vaiheessa suPAR oli korkeampi taudin vaikeampaa (non-mild, N=35) muotoa sairastavilla verrattuna lievään muotoon (mediaanit 6.2 ng/mL vs. 4.2 ng/mL; p <0.001). Tulos oli merkittävä myös silloin kun sekoittavat tekijät huomioitiin. Akuutissa vaiheessa suPAR-pitoisuuden 5.0 ng/mL:n raja-arvolla herkkyys vaikeamman taudin suhteen oli 79 % ja tarkkuus 78 %. suPAR todettiin myös CRP:tä, hematokriittiä ja kreatiniiniä paremmaksi prognostiseksi markkeriksi.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että korkea suPAR-pitoisuus ennakoi todennäköisesti vaikeampaa AAP:n taudinkuvaa ja saattaa olla käyttökelpoinen väline taudin ennustetta arvioitaessa.
Kokoelmat
- Syventävät työt (lääketiede) [1747]