Kommunikatiivinen ekologia Viittomakielialan osuuskunta Vian sisäisessä viestinnässä

Abstract

Tutkielman kohdeorganisaationa oli Viittomakielialan osuuskunta Via. Noin sata työntekijää työllistävä Via on tulkkaus- ja opetuspalveluja tuottava organisaatio, jonka toimipisteet sijaitsevat kuudella alueella eri puolilla Suomea. Tämän tutkielman kohteena oli Vian kommunikatiivinen ekologia Vian sisäisen viestinnän kehyksissä. Kvalitatiivisen tutkielman aineisto koostuu Vian johtoryhmän eli yrityksen toimitusjohtajan ja viiden aluejohtajan yksilöhaastatteluista, jotka kerättiin kesällä 2017 teemahaastattelumenetelmää käyttäen.

Poikittaistutkimuksessa käytettiin sekä deduktiivista että abduktiivista lähestymistapaa. Käytettyjä viitekehyksiä olivat sähköisen, kirjallisen ja kasvokkaisen viestinnän malli, Fothin ja Hearnin kommunikatiivisen ekologian kolmitasomalli sekä Turnerin tutkijaryhmän malli kanavista ja niiden käyttötiheyksistä.

Tutkielman tarkoituksena oli vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Miten Vian sisäinen viestintä rakentuu sähköisen, kirjallisen ja kasvokkaisen vies-tinnän kesken? 2) Mitä sisäisiä ryhmiä aiheuttavia tekijöitä Viassa on? 3) Mistä kanavista aluejohtajien keskinäinen kommunikatiivinen ekologia koostuu ja mitkä ovat niiden käyttötiheydet? 4) Mitä hyötyjä uuden intranetin käyttöönotolta tavoitellaan?

Tulokset osoittivat, että sähköisen viestinnän osuus oli Vian kommunikatiivisessa ekologiassa merkittävä, Vaikka kasvokkaista viestintää arvostettiin, sen määrässä oli suurta vaihtelua. Sen määrä riippui pääasiassa seitsemästä viestinnällisiä ryhmiä aiheuttavasta tekijästä, joita olivat aineiston perusteella alueellisuus, osuuskunnan jäsenyys, työtehtävät, tulkkien työsopimukset, lähtöpaikka, käytössä oleva teknologia sekä henkilökohtaiset mieltymykset. Kirjallisen viestinnän osuus oli Viassa marginaalinen.

Aluejohtajat pitivät päivittäin yhteyttä toisiinsa käyttämällä keskinäisviestinnässään useita eri kanavia. Kasvokkaisviestintä oli erittäin arvostettu viestinnän tapa ja sitä toteutettiin teknologian välityksellä viikoittain. He kokivat keskinäisviestintänsä hyvin toimivaksi. Uuden intranetin käyttöönotolla haluttiin paremmin toteuttaa yhteisöllisyyttä, avoimuutta, demokraattisuutta sekä tehokkuutta. Muutaman kuukauden käytön aikana se oli jo vaikuttanut muutoksia organisaation sosiaaliseen ja diskursiiviseen tasoon.