Iltapäivälehdet mediakentän ja yhteiskunnan muutoksessa

TamPub

Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.author Kivioja, Pasi -
dc.date.accessioned 2012-06-17T20:08:30Z
dc.date.available 2012-06-15 06:14:45 -
dc.date.available 2012-06-17T20:08:30Z
dc.date.issued 2008 -
dc.identifier.isbn 978-951-44-7496-5 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/65312
dc.description.abstract Median murros pakottaa iltapäivälehdet hakemaan uutta roolia lukijoiden arjessa. Iltapäivälehtien erottautumiskeinoja muihin tiedotusvälineisiin nähden ovat muun muassa uutisoinnin suuri volyymi, yksityiskohtaisuus, tapahtumien aiheuttamista tunnereaktioista kertominen ja enenevässä määrin arjen hyötytieto lukijoille. Verkon ansiosta iltapäivälehdet ovat palanneet juurilleen nopeina tiedonvälittäjinä, mutta aikaetu muihin välineisiin nähden on kiristynyt muutamiin minuutteihin. Tutkimuksessa analysoitiin Ilta-Sanomien ja Iltalehden sisältöjä määrällisin ja laadullisin menetelmin vuosilta 1985–2007. Laadullisessa tarkastelussa kohteena olivat perhesurma- ja politiikan uutisointi, joista jälkimmäisessä analysoitiin uusien hallitusten nimitysuutisia ja ministereiden avioeroja koskevaa lehtikirjoittelua. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin pohjoismaisten iltapäivälehtien viihdejournalismin ominaispiirteitä. Iltapäivälehtien vertailuaineistona käytettiin Helsingin Sanomien, Keskisuomalaisen, Apu-lehden ja Suomen Kuvalehden kirjoittelua. Pohjoismaisina verrokkeina olivat ruotsalaiset iltapäivälehdet Aftonbladet ja Expressen sekä norjalaiset Verdens Gang ja Dagbladet. Pinnallisiksi sanottujen iltapäivälehtien keventyminen näkyi muun muassa politiikan uutisoinnissa, mutta joissakin aiheissa kilpailukeinona on ollut muita välineitä syvällisempi aiheiden taustoitus. Esimerkiksi perhesurmauutisissa ja ministereiden avioeroja käsittelevissä lehtijutuissa iltapäivälehdet toisaalta koettelivat uutisoinnin kohteiden yksityisyyttä, mutta samalla myös nostivat esiin muista tiedotusvälineistä poiketen inhimillisten koettelemusten yhteiskunnallista kontekstia. Iltapäivälehtien sisällönanalyysi osoitti politiikan ja talouden uutisten vähentyneen ja rikosuutisten lisänneen osuuttaan vuosiin 2005–06 mennessä. Samalla lehtien visuaalinen kehitys on ottanut huiman harppauksen eteenpäin, kun kuva on ajanut tekstin ohi. Talouden aiheet näyttävät tekevän paluuta lehtien sivuille uudessa muodossa, vahvistuvana kuluttajajournalismina. Selkeimmin murros kohdistuu pitempään markkinoilla olleeseen Ilta-Sanomiin, joka on joutunut muuttamaan suuntaansa kilpailijaansa enemmän. Analyysien perusteella Helsingin Sanomissa ilmeni muutosta iltapäivälehtimäistä käsittelytapaa kohti. Keskisuomalaisessa merkit olivat vain lieviä, Suomen Kuvalehdessä ei tällaista muutosta havaittu. Apu-lehden aineisto osoitti aikakauslehden olleen 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa käsittelytavoiltaan tabloidimpi kuin tabloidit eli iltapäivälehdet itse.   -
dc.format.extent 245 -
dc.language.iso fi -
dc.publisher Tampereen yliopisto -
dc.title Iltapäivälehdet mediakentän ja yhteiskunnan muutoksessa -
dc.type fi=Erillisteos | en=Monograph| -
dc.identifier.urn urn:isbn:978-951-44-7496-5 -
dc.relation.numberinseries A 106/2008 -
dc.type.version fi=Kustantajan versio | en=Publisher's version| -
dc.seriesname Tiedotusopin laitos. Julkaisuja sarja -
dc.subject.okm fi=Media- ja viestintätieteet | en=Media and communications| -
dc.oldstats 2056 -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä suppeat kuvailutiedot