Ansiotyö kotona. Yleisyys, ominaispiirteet, seuraukset ja hallinta palkansaajilla
Anttila, Timo; Nätti, Jouko; Ojala, Satu; Tammelin, Mia (2009)
Tampereen yliopisto
2009
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7747-8
http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7747-8
Tiivistelmä
Työn ajalliset ja paikalliset sidokset murtuvat. Muutokset näkyvät työn ja kodin rajalla. Kun teollisella ajalla työ oli sidottu pääosin tiettyyn paikkaan kuten tehtaaseen, on nykyisin tilasta riippumattomissa tietointensiivisissä ammateissa jo noin puolet työntekijöistä (Pyöriä 2006). Kotona työskentely on osa työn yleistä monipaikkaistumista: yli puolet suomalaisista työntekijöistä liikkuu ainakin joskus työasioissa työpaikan ulkopuolella, ja joka kolmas työntekijä liikkuu säännöllisesti vähintään neljäsosan työajastaan (Lehto & Sutela 2008, 142-143). Kun etenkin tietointensiivisiä työtehtäviä arvioidaan yhä enemmän tehtäväeikä aikaperusteisesti, ei työnteon tietty paikka ole enää edellytys työn suorittamiselle.
Ansiotyö kotona -hankkeessa on vuosina 2007-2008 tutkittu kotona tehtävää työtä. Aineistoina olivat Tilastokeskuksen Työolotutkimukset (1990-2008), Ajankäyttötutkimukset (1999-2000, yksilöja puolisoaineistot) sekä palkansaajien teemahaastattelut (N=42). Keskeisinä tutkimuskysymyksinä oli tutkia kotona työskentelyn muotoja ja yleisyyttä sekä seurauksia ja hallintaa työntekijöiden näkökulmasta.
Kotona tehdään sekä etätöitä normaalien työtuntien aikana että niin sanottua täydentävää ansiotyötä normaalien työtuntien lisäksi. Päivänparin viikoittainen etätyö koetaan yleensä hyödylliseksi sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta. Koteihin mennään tekemään keskittymistä vaativia työtehtäviä. Autonomia työssä ylipäänsä parantaa hyvinvointia työssä, ja etätyö ilmentää työntekijälähtöistä organisaatiokulttuuria. Etätyön ongelmana on työn rajaaminen kodissa: osataanko päivä päättää ajoissa, entä vaikuttaako työ perheeseen?
Ongelmallinen kotona työskentelyn muoto on työpäivien lisäksi kodeissa tehty ylityö. Arki-iltaisin kahdeksan ja yhdentoista välillä kotona työskentelee keskimäärin reilut neljä prosenttia suomalaisista. Yli kaksi kolmesta ylemmästä toimihenkilöstä ja kolmannes alemmista toimihenkilöistä jatkaa työpäiväänsä kotona ainakin silloin tällöin. Usein tämä työ on korvauksetonta. Vaikka tuntimääräisesti täydentävä ansiotyö kotona jää muutamaan viikkotuntiin, on määrää ongelmallisempaa, ettei koti enää riitä monille työstä irtautumiseksi. Kotona täydentävästi työskentelevät pyrkivät usein ajoittamaan työntekonsa siten, ettei perheen yhteinen aika häiriinny. Omasta ajasta sen sijaan tingitään. Lisäksi kotona työskentelevät raportoivat tuntemuksia perheen laiminlyönnistä.
Ansiotyö kotona -hankkeen työryhmä suosittaa työpaikoille säännöllistä ja avointa keskustelua työn ehdoista ja työpaikan työaikakulttuurista. Joustavat työjärjestelyt, kuten etätyö, ovat suositeltavia, mikäli niistä sovitaan huolella ja eri osapuolten tarpeet huomioiden. Työtehtävien sisällöistä ja niiden suorittamisen vaatimasta ajasta tulisi neuvotella nykyistä selvästi tarkemmin.
Ansiotyö kotona -hankkeessa on vuosina 2007-2008 tutkittu kotona tehtävää työtä. Aineistoina olivat Tilastokeskuksen Työolotutkimukset (1990-2008), Ajankäyttötutkimukset (1999-2000, yksilöja puolisoaineistot) sekä palkansaajien teemahaastattelut (N=42). Keskeisinä tutkimuskysymyksinä oli tutkia kotona työskentelyn muotoja ja yleisyyttä sekä seurauksia ja hallintaa työntekijöiden näkökulmasta.
Kotona tehdään sekä etätöitä normaalien työtuntien aikana että niin sanottua täydentävää ansiotyötä normaalien työtuntien lisäksi. Päivänparin viikoittainen etätyö koetaan yleensä hyödylliseksi sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta. Koteihin mennään tekemään keskittymistä vaativia työtehtäviä. Autonomia työssä ylipäänsä parantaa hyvinvointia työssä, ja etätyö ilmentää työntekijälähtöistä organisaatiokulttuuria. Etätyön ongelmana on työn rajaaminen kodissa: osataanko päivä päättää ajoissa, entä vaikuttaako työ perheeseen?
Ongelmallinen kotona työskentelyn muoto on työpäivien lisäksi kodeissa tehty ylityö. Arki-iltaisin kahdeksan ja yhdentoista välillä kotona työskentelee keskimäärin reilut neljä prosenttia suomalaisista. Yli kaksi kolmesta ylemmästä toimihenkilöstä ja kolmannes alemmista toimihenkilöistä jatkaa työpäiväänsä kotona ainakin silloin tällöin. Usein tämä työ on korvauksetonta. Vaikka tuntimääräisesti täydentävä ansiotyö kotona jää muutamaan viikkotuntiin, on määrää ongelmallisempaa, ettei koti enää riitä monille työstä irtautumiseksi. Kotona täydentävästi työskentelevät pyrkivät usein ajoittamaan työntekonsa siten, ettei perheen yhteinen aika häiriinny. Omasta ajasta sen sijaan tingitään. Lisäksi kotona työskentelevät raportoivat tuntemuksia perheen laiminlyönnistä.
Ansiotyö kotona -hankkeen työryhmä suosittaa työpaikoille säännöllistä ja avointa keskustelua työn ehdoista ja työpaikan työaikakulttuurista. Joustavat työjärjestelyt, kuten etätyö, ovat suositeltavia, mikäli niistä sovitaan huolella ja eri osapuolten tarpeet huomioiden. Työtehtävien sisällöistä ja niiden suorittamisen vaatimasta ajasta tulisi neuvotella nykyistä selvästi tarkemmin.