Yhteinen ja erillinen lapsuus. Sisarusten sosiaalistava merkitys

TamPub

Kuvailutiedot

dc.contributor.author Rannikko, Ulla -
dc.date.accessioned 2012-12-03T11:39:44Z
dc.date.available 2012-12-03T11:39:44Z
dc.date.issued 2008 -
dc.identifier.isbn 978-951-44-7510-8 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/66400
dc.description.abstract Suurimmalla osalla ihmisistä on ainakin yksi sisarus. Harvoin kuitenkin tulemme ajatelleeksi, että sisarussuhde on usein myös elämän pisin ihmissuhde. Sisarusten merkitystä ei siis voi väheksyä. Sisarussuhde on aina erityislaatuinen eivätkä vanhemmat voi koskaan täysin korvata sisarusta. Yhteinen ja erillinen lapsuus -väitöstutkimus kartoittaa vanhemman sisaruksen merkitystä pienen lapsen sosiaalisessa kehityksessä. Tutkimus antaa merkittävää lisäarvoa suomalaiselle lapsitutkimukselle, koska tämänkaltaista tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty Suomessa. Tutkimuskysymyksistä keskeisimpiä olivat, miten sosiaalistuminen tapahtuu sisarusten välillä ja millainen sosiaalistaja on vanhempi sisarus. Tutkimus koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen aineisto rakentaa kuvaa siitä, millaista prososiaalista toimintaa (sääntöjen oppimista, auttamista ja empatiaa) ja jäljittelyä esiintyy sisarusten välillä. Toisen ja kolmannen osatutkimuksen avulla kartoitetaan sisarussuhdetta, jossa ikäero on suuri (vähintään 14 vuotta). Näissä kahdessa osatutkimuksissa näkökulmana on paitsi sosialisaatio myös kiintymyksen kehittyminen. Tutkimustulosten mukaan jo 1,5-vuotias lapsi, joka ei osaa vielä puhua, pystyy rakentamaan elekieleen perustuvan kommunikointijärjestelmän yhdessä vanhemman sisaruksensa kanssa. Näin sisarukset rakentavat oman pienoiskulttuurinsa, jossa on tarkat säännöt ja rutiinit. Toinen mielenkiintoinen tulos on kiintymyssuhteen syntyminen ja siihen vaikuttavat tekijät. Kun sisarusten ikäero on suuri, kiintymystä ei synny automaattisesti vaan se on rakennettava molempien osapuolten halukkuudesta. Kun kiintymys on syntynyt, se kestää aikuisuuteen saakka, mikäli suhdetta vaalitaan. Yhteisen arkielämän jakaminen ja päivittäinen yhdessäolo eivät siis takaa sitä, että sisarussuhteesta muotoutuu läheinen ja lämmin. Vanhemman sisaruksen halukkuus pienen sisaruksen hoivaamiseen on ratkaisevaa sisarussuhteen syvyyden kannalta ja vastaavasti torjuva suhtautuminen saattaa lamaannuttaa sisarussuhteen vuosikausiksi. Läheinen sisarussuhde ei myöskään ole riippuvainen ikäerosta. Oleellista on se, mitä sisarusten välillä tapahtuu silloin kun nuorempi on vielä pieni lapsi. Tulokset kumoavat aiemmat tutkimustulokset, joiden mukaan veljesten välit ovat sitä lämpimämmät, mitä pienempi on heidän ikäeronsa. Samoin tutkimukseni osoitti, että biologisuus ei vaikuta sisarussuhteen laatuun. Ikäeroltaan lähes eri sukupolvea oleva velipuoli voi olla pienelle pojalle elämän kantava voima ja paljon tärkeämpi henkilö kuin biologinen täysveli, johon ikäero on pieni. Kauhajoen tragedian yhteydessä on myös puhuttu sisaruuden merkityksestä. Läheisten mukaan Matti Saaren elämässä tapahtui suuri murros ja menetys kesällä 2003, kun hänen vanhempi veljensä kuoli äkillisesti sydänkohtaukseen. Saari oli saanut veljeltään suojelua ja hoivaa. Olisiko ampumatragedia vältetty, jos veli olisi saanut elää? Sitä emme koskaan saa tietää. Voimme kuitenkin tukea ja vahvistaa omien lastemme sisarussuhdetta. Suomessa on turvattu poikkeuksellisen hyvin lapsen oikeus kotihoitoon aina 3-vuotiaaksi saakka. Silti esim. pääkaupunkiseudulla hoitopaikkoja kysellään jopa 6 kuukauden ikäisille lapsille. Mikäli lapsella on sisaruksia, joutuu suhteen kehittyminen kovalle koetukselle, jos suurin osa valveillaoloajasta vietetään kodin ulkopuolisessa hoidossa. fi
dc.description.abstract The aim of this study was to describe meaning of older sibling in child's social development. The research problem was, first of all, how socialization occurs between siblings and what kind of a social agent is the older sibling. This study includes three parts. The first part investigates prosocial - and imitative action between siblings under 10 years. This data is based on survey-interwievs and it describes the most common situation in siblings life when age gap is small. The second and the third part-studies focus on understanding different siblinghood in the case when age gap is large, at least 14 years. The second section consisted of longitudinal observation of a sibling pair. This part-study focused on investigating how social information transfers between sibling and the meaning of age gap in transition. The third section consisted of interwievs of adult siblings. The aim was to find out how attachment occur between siblings' large age gap. My research is based theorically on socialization and its results. Social knowledge always needs interaction in order to transit. In this context I formulate interaction by George H. Mead's symbolic interaction -theory. Mead emphasizes importance of relationships and interactions between persons and meaning of common language in social process. On the other hand social knowledge could be transferred by imitative. I therefore also take advantage of the social learning theory of Albert Bandura. The third theoretical background in my study is John Bowlby's attachment theory. I consider attachment behavior from the point of siblinghood. According to Bowlby attachment is a result of socialization. Traditionally the attachment-theory was linked to mother-child -relationships, but I found it also applies on the siblinghood-study. According to the results, toddlers (under 3-years) imitate very much their siblings (under 10-years). When sibling's age gap is large and younger child can not speak yet, observational learning becomes less and they communicate by symbolic means. They together construct gesture language which includes rules, refusal, acceptance and apology. The second interesting result in my study is how siblings become attached to each other. When the age gap is large, attachment depends on mutual willingness to be together and older child's caretaking of the younger. Attachment between siblings continues until the adult age in case they take tender care of their mutual relationship. This study gives new knowledge to the Finnish child research since similar research has never been carried out before. The results could be utilized e.g. from the perspective of families and teachers. en
dc.language.iso fi -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 978-951-44-7509-2 -
dc.subject sosialisaatio -
dc.subject sisaruus -
dc.subject ikäero -
dc.subject kiintymys -
dc.subject socialization -
dc.subject siblinghood -
dc.subject age gap -
dc.subject attachment -
dc.title Yhteinen ja erillinen lapsuus. Sisarusten sosiaalistava merkitys -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:978-951-44-7510-8 -
dc.relation.numberinseries 1364 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 1885 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 785 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study Sosiologia - Sociology -
dc.date.dissertation 2008-11-15 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | en=Faculty of Social Sciences| -
dc.department fi=Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos | en=Department of Sociology and Social Psychology| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Kuvailutiedot