Sandstone Diaries: Prince Edward Island Women's Nineteenth- and Twentieth-Century Life Writing

TamPub

Kuvailutiedot

dc.contributor.author McDonald-Rissanen, Mary -
dc.date.accessioned 2012-12-03T11:39:47Z
dc.date.available 2012-12-03T11:39:47Z
dc.date.issued 2008 -
dc.identifier.isbn 978-951-44-7524-5 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/66412
dc.description.abstract Hiekkakiven päiväkirjoja: Prinssi Edwardin Saaren naisten 1800- ja 1900-luvun elämänkertoja Jo yli puolentoista vuosisadan ajan Prinssi Edwardin Saaren naiset ovat kirjoittaneet päiväkirjoja dokumentoiden niihin elämäänsä maahanmuuttajana, kauppiaana, maatalon emäntänä tai opettajana; elämää maaseudulla ja kaupungissa; elämää porvarillisen eliitin jäsenenä tai useimmiten elämää tavallisena saarelaisena. Tässä tutkimuksessa heidän arkielämäänsä käsitteleviä elämänkertoja on tarkasteltu niiden kaikkein alkuperäisimmässä muodossa käsinkirjoitettuina dokumentteina, sellaisena kuin ne ovat alun perin tallentuneet päiväkirjoihin, kirjanpitovihkoihin ja muistilehtiöihin tai arkistoista, elämänkerroista ja perhekokoelmista saaduille repaleisille sivuille. Epäilemättä omaelämänkerrallinen tyylilaji on tarjonnut Saaren naisille ratkaisevan tärkeän kanavan artikuloida omaa ääntään mutta sen selvittäminen, miten he sabotoivat ja muotoilivat tätä kirjallista muotoa, on tämän tutkimuksen pääasiallinen kiinnostuksen kohde ja tutkimusongelma. Saaren naisten tapa määritellä uudelleen tätä tyylilajia on selkeä osoitus heidän osallisuudestaan siinä tapahtumassa, johon D.M.R. Bentleyn (1992) viittaa väitteellään, että ajan myötä ja siirrettyinä uusiin ympäristöihin kirjalliset tyylilajit läpikäyvät siirtymä- ja muuntumisprosessin. Saaren naisten päiväkirjoja tuleekin tarkastella siirtymävaiheen kirjallisuutena. Nuoria naisia on perinteisesti rohkaistu pitämään päiväkirjaa, koska sen ei ole katsottu häiritsevän naisen varsinaista tehtävää eli naisena olemista. Usein naiset ovat jatkaneet tätä nuorena aloittamaansa harrastusta läpi elämänsä jättäen jälkeensä naisen arkielämää rikkaasti ja yksityiskohtaisesti kuvaavia dokumentteja. Monet näistä dokumenteista ovat säilyneet talojen ullakoilla niiden kuluttavista olosuhteista huolimatta ja sieltä turvaan siirrettyinä niistä on pidetty huolta joko perhe- tai yleisissä arkistoissa. Käsillä olevassa tutkimuksessa, Sandstone Diaries, on analysoitu 18 aiemmin julkaisematonta päiväkirjaa, jotka ovat syntyneet Prinssi Edwardin Saarella 1800- ja 1900-luvulla eläneiden naisten kynästä. Prinssi Edwardin Saari on Kanadan pienin provinssi ja sijaitsee St. Lawrencen lahdella Kanadan itärannikolla. Pituudeltaan päiväkirjat vaihtelevat kaupan kirjanpitovihon muutamasta sivusta lukuisia lehtiöitä tai muistikirjoja käsittäviin kokonaisuuksiin ja ne käsittävät lyhimmillään vain muutaman kuukauden ja pisimmillään jopa 90 vuoden mittaisen ajanjakson kirjoittajansa elämää. Päiväkirjojen kirjoittajat ovat eläneet ja kirjoittaneet elämästään läpi Kanadan historian merkittävien vaiheiden lähtien ajasta Englannin siirtomaana, todistaen Kanadan konfederaation ja kansakunnan synnyn, osallistuen sota-aikojen rintamaelämään sekä lopulta toimien uranuurtajina naisten mukaanpääsylle moniin modernin ajan pyrkimyksiin. Nämä Kanadan historian suuret merkkipaalut ovat kuitenkin vain kovin harvoin löytäneet tiensä naisten tekstien ytimeen; kirjoituksissaan naiset syventyvät pikemminkin kuvailemaan ilmoja, perhe-elämää, ystäviä ja lähiyhteisöä, ja näiden kuvausten kautta kirjoittajat avaavat suurten tapahtumien sosiaalista ja psykologista kontekstia. Saaren naisten itseään koskevia päiväkirjoihin sisältyviä representaatioita on tässä tutkimuksessa analysoitu suhteessa kirjoitusten syntyajan paikallishistorioissa, tarinoissa, sanomalehdissä sekä taiteessa esiintyviin naiskuviin. Käsillä oleva intertekstuaalinen ja monitieteinen tutkimus saaren naisten päiväkirjoista tukee Janet Wolffin (1990) tutkimuksessaan esittämää väitettä, että heikentämällä tieteenalojen välisiä rintamalinjoja avataan uusia mahdollisuuksia lukea ja tulkita naisten tekstejä. Tässä tutkimuksessa on käytetty hyväksi monia kirjallisuuden ja lingvistiikan tutkimuksen lähestymistapoja selvitettäessä kysymystä, miksi ja kuinka naiset ovat päätyneet kuvaamaan itseään omaelämänkerrallisessa tyylilajissa. Journal intime , sen muoto ja muotovapaus, on antanut naisille tilaa kehittää omaa subjektiviteet¬tia artikuloivaa diskurssia, jonka muotoutumiseen ovat vaikuttaneet sellaiset naisten ulottuvilla olleet tekstit kuten käyttäytymisen ohjekirjat ja raamattu. Mutta kuten Helen Buss (1993) tutkimuk¬sessaan Mapping Our Selves: Canadian Women s Autobiography in English, esittää, päiväkirja on tyylilaji, jota naiset ovat voineet käyttää hyväkseen kirjoittaakseen sellaisista kokemuksista, joita ei ole käsitelty lainkaan sen aikakauden miesvaltaisen tyylilajin piiriin kuuluvissa kirjoituksissa. Saaren naiset ovat päiväkirjan kirjoittajina luoneet omintakeisia diskurssiivisia strategioita ja temaattisia tekniikoita kertoakseen päiväkirjoissaan tarinoita omasta elämästään. Tässä tutkimuksessa analysoitujen päiväkirjojen julkaisemattomuus on tarjonnut suoran väylän tavoittaa päiväkirjan kirjoittajan omat kuvauskäytänteet; käsin kirjoitetun tekstin yhtäkkinen muutos, tekstissä ilmenevät katkokset, kaupan tilikirjan sabotointi niin, että sitä käytetään persoonallisten sekä perhe- tai sosiaalisiin suhteisiin liittyvien tapahtumien kuvaamiseen, tai päiväkirjan sivujen marginaalin piirrokset ja runot ovat merkityksellisiä seikkoja, jotka on eliminoitu päiväkirjoista niiden julkaisemisen yhteydessä. Tässä tutkimuksessa journal intimea on analysoitu sen kaikkein alkuperäisimmässä muodossa ja siinä mielessä oleellisen tärkeänä kulttuurin tuotteena, kulttuurisena artefaktina, että se paljastaa naisten itsestään esittämän representaation ja heidän maailmansa tavalla, jota ei voida tavoittaa muunlaisen lähdeaineiston avulla. Dokumentit, joihin tämä tutkimus perustuu, löytyivät samaan tapaan kuin rannalla kulkija löytää kiinnostavan näköisen kiven. Aineistoa on myös tarkasteltu aivan kuin kulkija alkaisi tutkia löytämäänsä kiveä harjaamalla sen pinnasta pehmeää ainesta saadakseen esille kiven koostumuksen. Samaan tapaan Saaren naisten julkaisemattomat päiväkirjat muistuttavat Saaren maaperän pehmeitä kerroksia; pintarakenteeltaan ja ensivaikutelmansa puolesta ne ovat hauraita, mutta samalla ne säteilevät elämän koko kirjoa ja sitä elettyä elämää, jolle ei ole löytynyt sijaa virallisessa historiankirjoituksessa. fi
dc.description.abstract For more than a century and a half women from Prince Edward Island have been writing diaries and documenting their lives as immigrants, shopkeepers, farm wives, teachers, both in the countryside and in the town, as members of a bourgeois élite but more often as ordinary Islanders. Their life writing of their everyday is examined here in its most original form as handwritten documents in diaries, ledgers, scribblers and on tattered pages obtained from archives, biographies and family fonds. Undoubtedly the autobiographic genre was instrumental for Island women in the articulation of their voice but how they sabotaged and shaped this literary form is the main concern of this research. Island women s redefinition of the genre confirms their participation in what D.M.R. Bentley (1992) refers to as the transition or migration literary genres undergo over time and when transplanted to new locations. Young women have traditionally been encouraged to keep a diary as it did not interfere with the business of being a woman. Oftentimes women continued this preoccupation throughout their lives, leaving documents rich in the details of their everyday. Some of these diaries have survived the culling of attics and were maintained by families or donated to archives. Sandstone Diaries examines 18 unpublished diaries from women who lived in 19th and 20th century Prince Edward Island, Canada s smallest province located in the mouth of the St. Lawrence River. The diaries examined here range from a few pages in a shop ledger to volumes of notebooks covering anywhere from a few months to over 90 years of their author s life. The diarists lived and wrote their way through Canada s history as a colony of England, witnessed the Confederation of Canada as a nation, became engaged in the Front and pioneered women s entry into numerous modernist endeavours. However, such milestones in Canada s history were seldom the gist of these women s texts, instead they were preoccupied with the weather, their family, friends and community, and through their inscriptions the diarists provide the social and psychological context for such events. Island women s representations of themselves in their diaries are examined here with women as they are presented in local histories, folk stories, newspapers and works of art of their time. This intertextual and interdisciplinary study of these Island women s diaries supports what Janet Wolff (1990) refers to in Feminine Sentences, that by weakening the discipline boundaries new possibilities for reading women s texts are created. In this research numerous literary and linguistic approaches have been instrumental in exploring both why and how women chose to represent themselves in the autobiographical genre. The appeal of the journal intime with its form and formlessness gave a space for women to create a discourse that articulated a subjectivity often influenced by the texts women were exposed to such as conduct manuals and the Bible. But as Helen Buss (1993) in Mapping Our Selves: Canadian Women s Autobiography in English explains the diary was a genre that women could exploit for the purpose of writing about experiences unaccounted for in the male-dominated genres of her time. Island women diarists created their own idiosyncratic discursive strategies and thematic techniques to tell the stories of their lives in their diaries. The unpublished nature of the diaries examined here has given direct access to the inscription practices of the author; a sudden change in her handwriting, gaps in her text, her sabotage of a shop ledger to tell about more personal, familial or social events, or her drawings or poems in the margins of her journal are all features eliminated once a diary is published. Here the journal intime in its most original form is studied as an important cultural artefact that reveals women s representation of themselves and their world not found elsewhere. These documents were found much like one finds a stone on the beach and examined as one would a sandstone by brushing away the soft formation of rock to expose the composition of the rock. Similarly the unpublished diaries of Island women resemble the soft layered Island sandstone, fragile in appearance and texture yet radiating spectacles of life and lives hidden from history. en
dc.language.iso en -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 978-951-44-7523-8 -
dc.subject naisten elämänkerrat -
dc.subject Kanada / julkaisemattomat päiväkirjat / naisten päiväkirjat -
dc.subject P.E.I. / päiväkirjojen tekstuaalinen analyysi / journal intime -
dc.subject Canadian women's life writing -
dc.subject unpublished dairies -
dc.subject 19th and 20th century Prince Edward Island women's diar -
dc.title Sandstone Diaries: Prince Edward Island Women's Nineteenth- and Twentieth-Century Life Writing -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:978-951-44-7524-5 -
dc.relation.numberinseries 1369 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 581 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 791 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study fi=Yleinen kirjallisuustiede | en=Comparative Literature| -
dc.date.dissertation 2008-12-17 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Humanistinen tiedekunta | en=Faculty of Humanities| -
dc.department fi=Taideaineiden laitos | en=Department of Literature and the Arts| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Kuvailutiedot