Käyttötieto opinto-ohjaajan ohjausajattelun muutoksen kuvaajana

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata opinto-ohjaajien ohjausajattelua ja sen muuttumista analysoimalla ohjaajien kokemuksia ja kuvauksia omasta työstään. Tutkimus on tapaustutkimus ja aineisto koostuu seitsemän peruskoulussa tai lukiossa työskentelevän opinto-ohjaajan haastatteluista, jotka on suoritettu vuosina 1998 ja 2005.

Ohjausajattelua kuvataan opinto-ohjaajien käyttötietona, joka rakentuu ohjaukseen liittyvistä toimintaperiaatteista ja mielikuvista. Toimintaperiaatteet käsittävät ohjausnäkemyksen, ohjauksen työmuodot ja ohjauksen arvioinnin. Käyttötietoon liittyvät mielikuvat ovat omaan ohjaajuuteen, opinto-ohjaajan työhön, oppilaisiin/opiskelijoihin, kouluyhteisön toimintaan sekä ohjauksen tulevaisuuteen liittyviä asioita. Toimintaperiaatteisiin ja mielikuviin liittyviä sisältöjä tulee esille molemmilla haastattelukerroilla, vaikka eri opinto-ohjaajat painottavat sisältöjä hieman eri tavoin.

Käyttötiedon toimintaperiaatteissa ja mielikuvissa on tapahtunut pieniä muutoksia kahden haastatteluajankohdan välillä yleisellä tasolla tarkasteltuna. Ohjauksen orientaatioissa tietopainotteisuus on vähentynyt ja tilannekohtainen ja humanistinen orientaatio korostunut. Ohjauksen vuorovaikutus on kehittynyt dialogiseen suuntaan. Myös ohjauksen arvioinnin merkitystä pohditaan enemmän. Ohjaajan rooli tiedonjakajana on vähentynyt ja tiedonlähteelle saattaja saanut tilaa. Opinto-ohjaajan työn haasteellisuus, työn laaja-alaisuus ja nuorten kanssa työskentely ovat auttaneet ohjaajaa hänen omassa persoonallisessa ja ammatillisessa kasvussaan. Ohjauksen työmuodoissa henkilökohtaisen ohjauksen tarve on voimistunut ja luokkaohjauksen merkitys selkiintynyt. Nuoren kehitysvaiheen ja metakognitiivisten taitojen tuntemista korostetaan entisestään. Nuoret tarvitsevat entistä enemmän tukea, mikä johtuu esimerkiksi mielenterveysongelmien lisääntymisestä ja elämäntaitojen puutteellisuudesta.

Ohjausyhteistyö on kehittynyt holistisen ohjausmallin suuntaan. Opettajien suhtautuminen ohjausvastuuseen on muuttunut positiivisemmaksi. Myös oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmän toiminta yhteistyömuotona ja moniammatillisena työryhmänä on vahvistunut. Ohjaukseen liittyvät tarpeet ja odotukset ovat lisääntyneet niin koulun sisäisessä toiminnassa kuin yhteiskunnassakin, mutta ohjausresursseja ei ole lisätty samassa suhteessa. Opinto-ohjaajien ohjausajattelussa seuranta-aikana tapahtuneita muutoksen suuntia tukevat niin yhteiskunnalliset, koulutuspoliittiset kuin työelämänkin muutokset. Ohjaajat olivat tietoisia erilaisista muutoksista ja he ymmärsivät, miten ohjaustyötä koskevat vaatimukset ja odotukset ovat sidoksissa erilaisiin muutoksiin. He myös pohtivat niiden merkitystä ohjaukseen omassa toimintaympäristössään. Ohjauksen merkitys on lisääntynyt postmodernille yhteiskunnalle tunnusomaisten piirteiden, kuten yksilöllisyyden ja valinnaisuuden painottuessa. Myös oppilaiden ja opiskelijoiden henkilökohtaisten ongelmien lisääntyminen on lisännyt ohjauksen tarvetta ja merkitystä. Oman ohjausasiantuntijuuden merkitys korostui ohjauksellisen ajattelutavan vahvistamisessa kouluyhteisössä. Ohjaus nähtiin opetukseen ja koulun kokonaistoimintaan kuuluvana. Ohjaajien mielestä ohjauksen on reagoitava jatkuviin muutoksiin ja ohjaajan on kyettävä seuraamaan yhteiskunnan muutosta ja olemaan tietoinen siitä pystyäkseen tukemaan nuoria elämän ja tulevaisuuden suunnittelussa. Tulevaisuudessa joudutaan entistä enemmän pohtimaan ohjauksen ydintehtäviä ja ohjausvastuun jakamista. Ohjauksen asiantuntijalle on keskeistä toimintaympäristöjen kehittäminen, mikä voi tarkoittaa oman kouluyhteisön sisäistä kehittämistä ja vuorovaikutus-, yhteistyö- ja verkostosuhteiden kehittämistä muun työelämän kanssa sekä globaalin kehityksen ja yhteiskunnan ja työelämän muutoksen hahmottamista.

Practical knowledge as a describer of changes in career counsellor's guidance thinking

The aim of my study was to describe guidance thinking of career counsellors and it´s changing by analyzing counsellors experiences and descriptions about their work. The research was a case-study and material included interviews of seven counsellors. The interviews were conducted in two periods: in 1998 and 2005. As the study was qualitative hypothesis of the research were left open. My aim was to conceptualize and abstract the phenomenon under study, that is, the guidance thinking of a career counsellor, step by step during the research process. On the other hand it has been connected from the beginning with my own theoretical and methodological founding. From that point my aim has been to clarify the subject of the study.

In my research I described career counsellor s guidance thinking by practical knowledge sharing it in principals of acting and imagines. Principals of acting in-cluded insights for guidance, working methods and guidance evaluation. Insights for guidance included cases concerning the interaction, process and orientation of guidance as well as the ethics and team-work of guidance. Working methods of the guidance included guidance in the class, in the small groups and personal guidance. Evaluation of the career counselling described, in turn, how, when and in which ways the career counsellors evaluated their own work. Imagines of practical know-ledge concerned the personal ways of guidance, individual work, students and pu-pils, working in the school community and the guidance. Imagines dealt with the personal ways of guidance career counsellors thought their own personality as a working tool, their role models and professional competence. In the imagines related to their own, personal ways of guidance the career counsellors probed their own personality as a working tool, their role models and professional competence when as in the imagines related to the work of the career counsellor the significance of the guidance was highlighted as well as the tensions related to guidance. Imagines re-lated to the students and pupils emphasized the competence and the need of guid-ance of the students and pupils. Imagines of guidance emphasized social change, changes in educational policies, resources of guidance, the availability of guidance, expectations placed on guidance, and the future of the guidance.

The main categories of the principals of acting and imagines became visible in both interviews when analyzed on a general level. As general tendencies of change concerning principals of acting and imagines there was small changes between two periods of interviews. In the orientation of guidance the degree of theoretical know-ledge degreased and instead the contextual and humanistic orientation increased. The interaction of guidance developed towards dialogue. Also the significance of evaluation was considered more. The role of the counsellor as a deliverer of know-ledge decreased and gave room for the role as a guide to the sources of knowledge. The challenges of the guidance and the wideness of the work as well as working with the young people had helped the counsellor in his/her personal and professional development. Guidance teamwork developed along holistic model. The attitudes of the teachers towards the responsibilities of guidance had become more positive. Also the work of the student´s service team as a multi-professional team strengthened. In the working forms models the need of personal guidance strengthened and the significance of the guidance in the class was clarified. Knowledge of the young people s period of development and meta-cognitive skills was recognized even more. The young need more support than before due to, for instance, the increase of men-tal problems and inadequate practical life skills. The needs and the expectations of guidance had increased both in the internal life of the school as well as in the society, but the resources of guidance had not been increased to meet the expectations.