| Kirja ostettavissa Granumista | |
| Tekijä(t): | Pääkkönen, Hannu |
| Väitöskirjan nimi: | Perheiden aika ja ajankäyttö. Tutkimuksia kokonaistyöajasta, vapaaehtoistyöstä, lapsista ja kiireestä |
| Vuosi: | 2010 |
| Väitöspäivä: | 2010-05-28 |
| Tiedekunta: | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |
| Laitos: | Sosiaalitutkimuksen laitos |
| Oppiaine: | Sosiaalipolitiikka |
| Verkkojulkaisusarja: |
|
| ISBN (pdf): | 978-951-44-8127-7 |
| Julkaisija: | Tilastokeskus |
| Painettu sarja: |
|
| ISBN (print): | 978-952-244-247-5 |
| Asiasanat: | ajankäyttö; kotityö; lapset; työaika; vapaaehtoistyö; time use; domestic work; children; working hours; voluntary work |
| URN: | urn:isbn:978-951-44-8127-7 |
| Tiivistelmä: | Työssäkäyvien puolisoiden kokonaistyöaika lähes yhtä pitkä
Ansio- ja kotityöstä koostuva kokonaistyöaika jakautui kahden ansaitsijan perheissä melko tasaisesti puolisoiden kesken Suomessa, Saksassa ja Britanniassa. Espanjassa naiset tekivät ansiotyön lisäksi runsaasti kotitöitä, mikä nosti heidän panoksensa kokonaistyöajasta 53 prosenttiin. Kaikissa neljässä vertailumaassa miehet tekivät enemmän ansiotyötä kuin naiset ja naiset enemmän kotityötä kuin miehet. Vertailun tiedot on kerätty vuosina 1999-2003. Tiedot käyvät ilmi Hannu Pääkkösen sosiaalipolitiikan alaan kuuluvasta väitöskirjatutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkastellaan perheiden ajankäyttöä Tilastokeskuksen tekemien ajankäyttö- ja vapaa-aikatutkimusten avulla. Kansainväliset vertailut perustuvat ajankäytön kansainväliseen tietokantaan sekä Eurostatin taulukoihin. Tutkimuksen keskeiset aihealueet ovat kokonaistyöaika ja sen jakautuminen kotitalouksissa, vapaaehtoistyö, lasten ajankäyttö ja kiire. Vapaaehtoistyötä tekivät eniten hyvin koulutetut ja työelämässä mukana olevat ihmiset. Naapuriavun antamisessa painottui lastenhoito. Omaa kotitalouttaan hoitavat antoivat eniten naapuriapua. Vapaaehtoistyön tekeminen ja naapuriavun antaminen kasautuivat usein samoille ihmisille. Lasten opiskeluun käyttämä aika väheni, ja vapaa-aika lisääntyi 1970-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Television katselu säilyi lasten suosituimpana vapaa-ajanviettotapana. Silti lähes kaikki lapset harrastivat liikuntaa viikoittain sekä talvella että kesällä. Lasten tietokoneen käytössä korostui sosiaalisuus. Sähköposti, pikaviestintä ja pelaaminen olivat lasten yleisimmät Internetin käyttötarkoitukset vuonna 2006. Koululaiset viettivät päivästään vain suhteellisen vähäisen osan yksin kotona. Valtaosa kokopäivätyössä käyvistä äideistä ja isistä tunsi, että aikaa on liian vähän. Vanhemmat olisivat halunneet olla enemmän lastensa kanssa. Isät olisivat halunneet enemmän aikaa kodin remontointiin. Myös liikuntaan, lukemiseen ja taideharrastuksiin olisi haluttu käyttää enemmän aikaa kuin niihin jäi. Tutkimuksessa pääasiallisena aineistona käytetty ajankäyttötutkimus tuo päiväkirjamenetelmänsä ansiosta esiin muissa tutkimuksissa usein piiloon jäävää tietoa yhteiskunnallisesti hyödyllisestä työstä, sen määrästä, jakautumisesta ja tekijöistä. Myös eri väestöryhmien, kuten lasten, elinoloista saadaan tarkkaa tietoa heidän itsensä kertomana. |