Demokratiaa vai toimintaa? Näkökulmia kansalaislähtöisen verkkopolitiikan teoriaan ja käytäntöön

TamPub

Kuvailutiedot

dc.contributor.author Häyhtiö, Tapio -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:07:28Z
dc.date.available 2012-12-03T12:07:28Z
dc.date.issued 2010 -
dc.identifier.isbn 978-951-44-8131-4 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/66622
dc.description.abstract Demokratiaa vai toimintaa? Näkökulmia kansalaislähtöisen verkkopolitiikan teoriaan ja käytäntöön Tutkimus analysoi kansalaislähtöistä internet-politiikkaa. Tutkimuksessa vertaillaan osallistavan hallintokulttuurin verkkodemokratia-hankkeiden (esim. Suomen hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma 2003-2007, Tampereen kaupungin Osallistuminen-verkkosivusto) ja aktionistisen verkkopolitikoinnin (esim. prekariaatti.org, Lordi-protesti, kansalaisvalvonta) ominaispiirteitä. Tutkimustuloksena esitetään, että verkossa kansalaislähtöinen politiikka muuttuu aiempaa yksilöityvämmäksi toiminnaksi, joka tuottaa internetistä radikaalidemokraattisen "kenen tahansa" saatavilla olevan julkisen tilan. Kansalaisten osallistumista analysoivat demokratiateoriat ja verkkodemokratiakokeilut perustuvat kollektivistisille politiikkakäsityksille, jotka eivät vastaa kansalaistoimijoiden kokemuksia internet-ympäristön toiminnallisista mahdollisuuksista. Verkossa kuka tahansa voi pyrkiä laukaisemaan vapaana vellovan mielipiteiden sirkuksen ja kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi klikata itsensä mukaan verkostomaiseen toimintaan. Tutkimus osoittaa, että internet politiikan toimintaympäristönä näyttäisi tarjoavan mahdollisuuksia kansalaisten aktivoimiselle. Asioiden kärjistyminen ja verkossa esille nousevat selkeät vastakkainasettelut voivat palauttaa politiikasta etääntyneitä ihmisiä takaisin yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Esimerkiksi sosiaalisen median verkostoissa jonkin poliittisen asian kannattajat ja vastustajat voivat mobilisoitua hyvinkin nopeasti. Parveilevat verkkokeskustelut voivat polarisoitua tai niissä voi syntyä kollektiivista älykkyyttä, jonka seurauksena kollektiivinen toimijaverkosto ryhtyy yhteistoimintaan. Julkisen vallan tarjoamille osallistumiskanavien rinnalle on kehittynyt monipaikkainen ja -tilainen verkosto, jossa kansalaiset toimivat omaehtoisesti. Tutkimuksessa esitelty osallistava hallintokulttuuri avaa tiloja kansalaisten omaehtoiselle politikoinnille, joka tosin on heikosti motivoitunut hyödyntämään julkisen hallinnon ylläpitämiä keskustelukanavia. Osallistavan hallintokulttuurin kehittelyä ei ole kuitenkaan syytä hylätä vaan erityisesti paikallistasolla on syytä kehitellä osallisuushankkeita, joissa asiat ovat helposti lähestyttäviä ja voidaan aidosti pyrkiä kuuntelemaan kansalaisia. Tämä tutkimus osoittaa, että uudenlainen kansalaislähtöinen politiikka on haastamassa vaaliosallistumiseen perustuvaa poliittisen osallistumisen kulttuuria hyödyntäen aktiivisesti vuorovaikutteista informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa. Poliittisesti merkittävintä verkkoviestinnässä on sen de-medialisoiva vaikutus, joka tarkoittaa massamedian hallitseman välittäjä-roolin murtumista ja horisontaalisen viestinnän esiinnousua. De-medialisoitunut verkkoympäristö on muuttanut poliittista osallistumista ja toimintaa verkostomaiseksi ja yksilölähtöisemmäksi. Tämä ennakoi uudenlaisten toiminnan muotojen ja tyylien ilmaantumista politiikan kentälle, uusien asioiden politisoitumisia ennakoimattomasti sekä julkisen poliittisen keskustelun intensiteetin lisääntymistä. fi
dc.description.abstract Democracy or action? Approaches to the theory and practice of citizen initiated internet-politics The use of ICTs and Computer Mediated Communication (CMC) is restructuring the politics and political activities, as well as our understanding concerning them. The study compares two rather different approaches to internet-politics and civic participation by analysing empirical cases. The discussions concerning civic web-participation can be labelled either as public involvement or actionist approaches. The first mentioned aims to create and rationalise the practices of participation from above. The second approach takes an opposite stand, and the focus is to self-initiate alternative meanings and practices from below. The distinction between the actionists and the public involvement approaches is explicit. In the public involvement approach public authorities are involving citizens in decision-making, but contrary to this the citizens in the actionist approach are active somewhere other than in the traditional sphere of institutionally organised participation. The study gives theoretical perspectives both regarding the use of computer-mediated communication in involving the citizens to joint decision making, and equally, citizens? engagement in individualised political projects to transcend the normal limits and constraints of the formal politics. As a result of this study the effects of the Internet on political civic empowerment can be analysed as follows. First, the Internet has modified the repertoire and forms of civic politics into more individualised ones. The Net is a democratic space open and accessible to anybody. However, participatory democracy theories and e-democracy projects understand politics through collectivism. It contradicts the experiences of individual citizens having opportunities for mobilisation and direct action. On the Net, basically anybody can try to influence matters that are considered important. The technical development of the Internet and the plural forms of communication empower activity by opening a radically individualised environment. The horizontal participation and action culture is far more radically democratic that vertical governing based on the collectivistic ideas of politics. Second, this individualised political empowerment might be the cure for the perceived political apathy troubling modern societies. On the net-politics conflicting issues become easily intensified and political confrontations are explicit, which may activate politically alienated people back to participate in societal discussions. For example, the supporters or adversaries of some political issue may be mobilised very quickly in the networks of social media. Swarming web-discussions may polarise or materialise sources of collective activity. The multitude of individuals may grow into a politically effective force. Third, the culture of public involvement opens spaces for citizen initiated politics. Though, spontaneous civic activity has badly motivated to influence on politics through the channels organised by representative bodies or civil servants. The initiatives and projects of public involvement should be scaled down. They should be processes where political issues are more easy to tackle by individual citizens and citizen opinions may be truly heard. Fourth, individualised civic politics utilising CMC is challenging the culture of political participation based on voting. In CMC the most significant political feature is de-medialization, which refers to the fracturing mediator role of mass media and the emergence of horizontal communication. The de-medialized Internet milieu is transforming political styles, forms and organisational structuring of political activities. Individually steered collective meshing creates actionist networks and brings individuals to exercise political judgement, choose political styles and use actionist power. The transformative change in political participation and action indicates that the new forms and styles of activity are emerging on the political playground, new topics become politicised and the intensity of public political discussion increases. en
dc.language.iso fi -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 978-951-44-8130-7 -
dc.subject internet -
dc.subject kansalaisuus -
dc.subject osallistuminen -
dc.subject refleksiivinen politiikka -
dc.subject demokratia -
dc.subject internet -
dc.subject citizenship -
dc.subject participation -
dc.subject reflexive politics -
dc.subject democracy -
dc.title Demokratiaa vai toimintaa? Näkökulmia kansalaislähtöisen verkkopolitiikan teoriaan ja käytäntöön -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:978-951-44-8131-4 -
dc.relation.numberinseries 1535 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 565 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 977 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study fi=Valtio-oppi | en=Political Science| -
dc.date.dissertation 2010-06-11 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | en=Faculty of Social Sciences| -
dc.department fi=Politiikan tutkimuksen laitos | en=Department of Political Science and International Relations| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Kuvailutiedot