Quine's Critique of Modal Logic and his Conception of Objects

Abstract

Modaalilogiikassa klassiseen logiikkaan liitetään operaattoreita, jotka voidaan tulkita systeemistä riippuen eri tavoin. Yksi historiallisesti ja systemaattisesti keskeinen tulkinta on aleettinen tulkinta, jossa modaalioperaattorit edustavat välttämättömyyden ja mahdollisuuden käsitteitä. Filosofiassa aleettisen modaalilogiikan sekä aleettisten modaliteettien tutkimus on ollut keskeinen tutkimusala 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien.

Amerikkalainen loogikko ja filosofi Willard Van Orman Quine (1908-2000) on tunnettu modaalilogiikan kriitikko, jonka esittämät kriittiset tarkastelut ovat ratkaisevasti vaikuttaneet alan kehitykseen. Quinen kritiikistä modaalikäsitteitä ja modaalilogiikkaa kohtaan on kirjoitettu paljon, mutta asiantuntijat eivät ole onnistuneet saavuttamaan konsensusta siitä, miten Quinen argumentit tulisi ymmärtää ja miten niihin tulisi reagoida. Keskisen väitöstutkimus on kontribuutio käynnissä olevaan keskusteluun, joka koskee Quinen kriittisiä argumentteja ensimmäisen kertaluvun aleettista modaalilogiikka (kvantifioitua modaalilogiikkaa) kohtaan.

Tutkimuksessa tarkastellaan Quinen kritiikkiä uudesta näkökulmasta suhteuttamalla se Quinen naturalistiseen epistemologiaan, joka on Quinen filosofian tärkein ja hallitseva aspekti. Tutkimus osoittaa, että Quinen epistemologiaan sisältyvä käsitys objekteista kognitiivisina konstruktioina tukee hänen argumentaatiotaan kvantifioitua modaalilogiikkaa vastaan. Tutkimuksessa osoitetaan myös, miten Quinen objektikäsityksen näkökulmasta voidaan hylätä eräät viimeaikaiset teoreettiset ratkaisut Quinen esiin nostamaan ongelmaan, koska nämä ratkaisut lähtökohtaisesti perustuvat sellaiseen käsityksen objekteista, joka on yhteensopimaton Quinen käsityksen kanssa. Tutkimuksen tulos korostaa objektikäsitysten merkitystä modaalilogiikan ja aleettisten modaliteettien filosofialle.

Väitöstutkimus sisältää myös avauksen jatkotutkimuksen aihepiiriin. Tutkimuksen lopuksi esitetään hypoteesi siitä, mitä seurauksia Quinelaisella objektikäsityksellä on objekteihin kohdistuvien asenteiden tapauksessa.

In this study, I discuss W.V. Quine's critique of quantified modal logic and 'Aristotelian essentialism' from a novel perspective. The novelty of my approach consists in looking at Quine's critique in the broader context of his philosophical system, especially in the context of his naturalized epistemology. The main thesis of the present study is that Quine's epistemological conception of objects as theoretical posits supports his critique of quantified modal logic. Since neither Quine himself nor his commentators address the connections between his critique and the details of his epistemological model, the present study contributes to a better understanding of Quine's philosophical system by exposing a hitherto undiscovered connection between these two aspects of it.

I argue that Quine's epistemological conception of objects supports his critique of quantified modal logic in two ways. First, I use Quine's conception of objects in constructing a Quinean response to two strategies of answering his critique proposed in recent literature. The reference-theoretic strategy, whose main proponent is Dagfinn Föllesdal, offers the non-descriptivist theory of singular reference as a solution to Quine's problem concerning the interpretation of open sentences in the scope of a modal operator. The other strategy I discuss is proposed by John Divers, and is based on exposing a flaw in Quine's argumentation in connection with his critique of quantified modal logic. According to Divers, the flaw in Quine's argumentation consists in a confusion between semantic and metaphysical issues. Second, I argue that Quine's epistemology supports his critique of modal logic also in a more direct way. I propose an interpretation according to which Quine's epistemological model involves a conception of objects as objects-classified-under-predicates, objects-qua. The identity of an object is determined by the empirically meaningful part of the theory which posits the object, and there is no 'object in itself' in addition to the object-as-represented-in-a-theory. Because of this conception of objects, Quine's epistemology legitimizes the use of descriptive conditions in the example cases on which his critique of quantified modal logic rests.

In course of my discussion I also argue for a particular interpretation of what Quine's critique of quantified modal logic is about. Contrary to some commentators, I interpret Quine as arguing against quantified modal logic with the necessity operator read as a non-linguistic, 'metaphysical' notion of necessity instead of the metalinguistic notion of analyticity.

As a suggestion for a topic of further research, I consider Quine's views on de re propositional attitudes from the point of view of his conception of objects. As a hypothesis for future study, I propose that Quine's epistemological conception of objects sets a necessary condition for the ascription of a de re attitude to another subject which is so strong that it is unlikely ever to be fulfilled in practice.