Elämyksellisyyttä tavoittelemassa - narratiivinen tutkimus matematiikan opettajaksi kasvusta

TamPub

Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.author Portaankorva-Koivisto, Päivi -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:07:35Z
dc.date.available 2012-12-03T12:07:35Z
dc.date.issued 2010 -
dc.identifier.isbn 978-951-44-8212-0 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/66649
dc.description.abstract Päivi Portaankorva-Koiviston (FM) väitöstutkimuksen tavoitteena oli tarkastella elämyksellisyyden merkityksiä matematiikan opetuksessa ja matematiikan opettajaksi kasvamisessa. Tutkimuksessa seurattiin kolmen lukuvuoden ajan kuutta opettajaopiskelijaa ja heidän yksilöllisiä kasvuprosessejaan haastattelujen ja kirjoitelmien avulla. Elämyksellistä matematiikan opetusta etsimässä Elämykset ovat välittömästi itse koettuja, kestäviä ja merkittäviä kokemuksia, joita matematiikan tunneilla voidaan tavoitella joko sisältöjen tai työskentelytapojen kautta. Portaankorva-Koiviston tutkimuksessa keskeisiksi matematiikan opetuksen elämyksellisyyden piirteiksi nousivat vuorovaikutuksellisuus, kokemuksellisuus, havainnollisuus, tutkimuksellisuus, yhteistoiminnallisuus ja matematiikan kielenomaisuus. Tutkittavat kokivat näistä kolme ensimmäistä itselleen läheisimpinä. Oppimiskokemus vahvistuu, kun oppilaat innostetaan väittelemään, selittämään ja perustelemaan matemaattisia oivalluksiaan. Tutkittavat kokivat tärkeäksi myös toimintamateriaalien ja -välineiden sekä eleiden ja liikkeiden käytön oppimistilanteiden apuna. Tutkimuksellisuus, yhteistoiminnallisuus ja matematiikan kielinäkökulma vaativat opettajalta hyvää aineenhallintaa ja uskallusta heittäytyä tutkivaan työskentelyyn. Näissä aloitteleva opettaja kokee epävarmuutta. Elämyksellisen opetuksen tavoitteena on saada oppilaat sisäistämään oppiaineelle ominaista ajattelua ja toimintaa, kuten loogista tapaa esittää asioita ja perustella niiden paikkansapitävyyttä. Opettajaksi kasvamassa Portaankorva-Koiviston kolmen lukuvuoden seurantatutkimuksessa tutkittavien kokemuksistaan kertomat ja kirjoittamat tarinat kuvasivat matematiikan opettajan kasvamisen vaiheita. Opintojen alussa tuleva opettaja katsoo kaikkea oppimiseen ja opetukseen liittyvää tietoa oppilaan näkökulmasta. Hän esimerkiksi valitsee esitellyistä oppimateriaaleista, työtavoista ja arviointimenetelmistä ne, joista hän on itse oppilaana pitänyt tai joista hän ajattelee oppilaiden pitävän. Opetusharjoitteluvuoden aikana syntyy opettajaharjoittelijanäkökulma. Harjoittelija pyrkii selviämään oppitunneista turvallisesti, ohjaavien opettajien menetelmiin ja mielipiteisiin tukeutuen. Kun varsinaista vastuuta oppitunneista ei ole, itse oppimiseen kiinnitetään vähemmän huomiota. Harjoittelun aikana nuori opettaja kuitenkin pääsee selvyyteen siitä, haluaako hän opettajaksi ja soveltuuko hän tähän työhön. Tavallisimmin varsinainen opettajankoulutus päättyy tähän. Tekemällä opettajan sijaisuuksia nuori opettaja saa käytännön koulutusta työhönsä. Sijaisena hankittu oppilaantuntemus, kokemukset erilaisista oppijaryhmistä, oppimistyyleistä ja työyhteisöistä muuttivatkin tutkittavien mukaan näkemystä opetustyöstä. Opettajankoulutuksessa Suomalainen opettajakoulutus on kunnianhimoista ja arvokasta. Nuoria opettajia tuetaan monipuolisesti sekä aineenhallinnassa että opetuksen ja oppimisen kysymyksissäkin. Kokemukseen tai elämykseen kytkemätön teoria ei kuitenkaan löydä tartuntapintaa opettajaksi kasvamisessa tai matematiikan opetuksessa. Työelämä ei aina tue koulutuksen tavoitteita ja nuori opettaja sosiaalistuu nopeasti työyhteisöönsä tavoitellessaan sen hyväksyntää ja jäsenyyttä. Tutkittavien tarinat kertoivat myös opettajaksi kasvun keskeneräisyydestä. Nuori opettaja ei näe itseään tekemässä yhteistyötä oppilaittensa vanhempien kanssa, kehittämässä työyhteisöään sen jäsenenä, muuttamassa luokan toimintakulttuuria ja ilmapiiriä tai ratkaisemassa ongelmatilanteisiin liittyviä haasteita. Opettajana kasvaminen jatkuu siis matematiikan sisältöjen ulkopuolellakin. fi
dc.description.abstract My research aims at examining and reflecting on lived experiences provided in mathematics education in Finnish comprehensive school along with issues related to growing to be a teacher of mathematics. In the research, a framework has been created and developed to describe lived-experience-oriented mathematics education by means of the following six aspects: interaction, experientiality, illustrativeness, research-orientation, collaborativeness and orientation to mathematics as a language. These aspects have been in the process of being worked on throughout the whole research, partly in cooperation with those examined. The growth into teachership has been examined as changes in and enrichment of the existing notions and conceptions. In the growth process the following areas play a central role: the notions of mathematics, how to teach it and how to learn it, the notions of a good teacher and good teaching, the informants´ notions of themselves as teachers and of the grade in which they believe they will work in the future. Those examined in this research were the students who had started their studies in the Master´s programme in the Unit of Subject Teacher Education of the Department of Teacher Education at the University of Tampere in 2005. The whole group of these students has been involved, i.e. 5 women and 1 man. This is a narrative-type longitudinal research in which the research material consists of written essays ( 3 essays / an informant ) as well as interviews ( 4 interviews / an informant ). The material has been collected during three academic years from 2005 to 2008. The material proper comprises 516 pages. Materials of lectures held to those examined along with notes of the researcher have been included as additional research material in the report. The material proper has been examined by means of an analysis of the narratives and a narrative analysis. The additional material has been used as a contribution to the report. The following questions have been the objectives of this research: 1. What do the individual narratives of growth tell us about the growth of the prospective teachers to become teachers of mathematics ? 2. In what ways have the prospective teachers? notions of lived-experience-oriented mathematics education developed during the years of teacher education ? 3. What kind of light does the research material as a whole shed on the growth process of becoming a mathematics teacher ? As a conclusion of this research we can state that three perspectives emerge in the professional growth process of the prospective teachers throughout the three academic years. The first is the perspective of the pupil, with the informants reflecting on issues of teachership on the basis of their own experiences at school, i.e. from the position of the pupil. The second is the perspective of the prospective teacher in the process of being educated, with the teaching practice and the relevant feedback forming the basis of assessing the teachership. The third is the perspective of the novice teachers who distance themselves from the earlier stages to assess their personal teachership, first, as an on-going process and, second, as part of a particular working community. In the reflections on lived-experience orientation, the informants´ notions of mathematics, and teaching and learning mathematics, are strongly interlinked. Changes in these notions are obviously required for lived-experience-oriented mathematics education to be realised. Illustrativeness, experientiality and interaction provide the most practicable starting points for planning the actual teaching, and the informants´ attitudes to these aspects remained positive. Research orientation, collaborativeness and orientation to mathematics as a language require of a prospective teacher a very good mastery of the subject along with an ability to envision and create joint research-type activities for the lessons in the classroom. The informants felt that they were not very familiar with these aspects. en
dc.language.iso fi -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 978-951-44-8211-3 -
dc.subject matematiikan opetus -
dc.subject elämyksellisyys -
dc.subject opettajaksi kasvu -
dc.subject opettajankoulutus -
dc.subject mathematics teaching -
dc.subject lived experiences -
dc.subject teacher growth -
dc.subject teacher education -
dc.title Elämyksellisyyttä tavoittelemassa - narratiivinen tutkimus matematiikan opettajaksi kasvusta -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:978-951-44-8212-0 -
dc.relation.numberinseries 1550 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 654 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 996 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study Kasvatustiede - Education -
dc.date.dissertation 2010-10-16 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Kasvatustieteiden tiedekunta | en=Faculty of Education| -
dc.department fi=Opettajankoulutuslaitos | en=Department of Teacher Education| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä suppeat kuvailutiedot