The Impact of an Education Intervention on Nurses Knowledge of and Attitudes towards HIV and Willingness to Take Care of HIV-positive People in Lithuania

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata koulutusintervention vaikutusta hoitajien tietotasoon HIV:stä ja AIDS:sta, heidän asenteitaan HIV:ä ja AIDS:ia kohtaan ja heidän halukkuuttaan hoitaa HIV-positiivisia henkilöitä. Olettamuksena oli että koulutusinterventiolla olisi mahdollista lisätä hoitajien tietotasoa, heidän positiivisia asenteitaan ja halukkuuttaan hoitaa sekä HIV-positiivisia että AIDS:ia sairastavia potilaita.

Tutkimus toteutettiin kolmivaiheisena vuosina 2006-2010. Ensimmäiseksi kansainvälinen, kuvaileva tutkimus tehtiin sairaanhoitajille (n=681) Suomessa (n=322), Virossa (n=191) ja Liettuassa (n=168). Toisena vaiheena oli tarkastella sitä, minkälaisia koulutusinterventioita on aikaisemmin tehty kansainvälisesti ja niiden vaikutusta. Kolmantena vaiheena oli koeasetelma, jossa verrattiin kahta erilaista hoitajien koulutusohjelmaa keskenään ja myös heihin, jotka eivät olleet kehitetyissä täydennyskoulutusohjelmissa mukana. Alkumittauksiin osallistui 206 osallistujaa ja seurantamittauksiin 185 osallistujaa.

Kansainvälinen kuvaileva tutkimus osoitti eroja hoitajien tietotasossa, asenteissa ja halukkuudessa hoitaa HIV-positiivisia ja AIDS:ia sairastavia henkilöitä Suomen, Viron ja Liettuan välillä. Liettulaisten hoitajien tietotaso oli matalin ja asenteet vähemmän positiivisia muihin verrattuna. Kirjallisuuskatsauksen perusteella ei voitu päätellä millainen olisi paras koulutusinterventio, jolla olisi positiivinen vaikutus hoitajien tietotasoon HIV:sta ja AIDS:sta sekä heidän asenteisiinsa ja halukkuuteensa hoitaa HIV-positiivisia potilaita. Voidaan kuitenkin todeta, että erilaisia opetusmetodeja pitää yhdistää hoitajien täydennyskoulutuksessa.

Koekontrolliasetelmalla toteutettu kahden päivän koulutusinterventio yhdistettynä kirjallisen materiaalin käyttöön lisäsi hoitajien tietotasoa ja positiivista asennoitumista ja täten vahvisti esitettyjä hypoteeseja. Koulutusinterventio ei kuitenkaan oletusten vastaisesti lisännyt hoitajien halukkuutta hoitaa HIV-positiivisia tai AIDS:ia sairastavia ihmisiä. Kirjallisen materiaalin käytöllä yksinään ei ollut positiivista vaikutusta hoitajien tietotasoon, positiivisiin asenteisiin tai hoitohalukkuuteen.

Useampien opetusmetodien yhdistäminen on tarpeen pyrittäessä lisäämään tehokkaasti hoitajien HIV:iin ja AIDS:iin liittyvää tietoa, positiivisia asenteita ja halukkuutta hoitaa HIV-positiivisia ihmisiä. Kirjallisen materiaalin käyttö yksinään täydennyskoulutuksessa on kaikin tavoin halvempaa, mutta sillä ei saavuteta riittävää vaikutusta hoitajien tietotason lisäämiseksi tässä kontekstissa.

Tämä tutkimus tuotti tietoa kehittämisalueista parannettaessa hoitajien koulutuksen laatua HIV:in ja HIV-positiivisten potilaiden suhteen. Tutkimuksessa tuotiin esille se, miten ja missä määrin hoitajien tiedot, asenteet ja halukkuus hoitaa HIV-positiivisia henkilöitä muuttuu. Tätä tietoa voidaan käyttää parannettaessa hoitajien koulutusta, jotta he pystyvät tarjoamaan entistä parempaa ennaltaehkäisevää palvelua väestölle sekä hoitoa HIV-positiivisille henkilöille. Tutkimuksella on merkitystä sekä hoitotyön käytännölle, koulutukselle, tutkimukselle että tieteelle.

The overall goal of the study was to identify the areas which need to be improved in order to develop the quality of nurse education related to HIV infection and HIV-positive people. The hypothesis for the study was as follows: education intervention increases nurses' knowledge level, their positive attitudes, and their willingness to care for HIV-positive people or those with AIDS.

The study was conducted in three phases during the period of 2006 to 2010. First, an international descriptive cross-sectional survey was conducted with a sample of registered nurses in Finland (n=322), Estonia (n=191), and Lithuania (n=168) (the total n=681). Second, a descriptive literature review related to nurses education interventions based on 16 articles was performed. Third, a randomized control trial (RCT) with two experimental groups and one control group was done in Lithuania. The baseline data consisted of 206, and the follow-up data of 185 participants.

The international cross-sectional survey revealed that there were some differences in the knowledge, attitudes, and willingness to care for people living with HIV or AIDS (PLWHA) between Finland, Estonia and Lithuania, with Lithuanian nurses showing the lowest knowledge level and less positive attitudes compared to the others. The literature review did not allow draw the conclusions as to what type of education intervention would be best to have a beneficial impact on nurses HIV and AIDS-related knowledge, attitudes, and willingness to care of HIV-positive people. However, it is clear that different teaching methods in nurses supplementary education should be combined.

Based on the randomized controlled trial (RCT), a two-day education intervention, combined with written materials, increased the nurses' knowledge level and positive attitudes, thus confirming a hypothesis. Contrary to expectations, it did not increase the nurses willingness to care for HIV-positive people or those with AIDS. The distribution of written materials alone did not improve the nurses knowledge level, their positive attitudes towards people with HIV, and their willingness to provide care for them.

In order to improve nurses HIV and AIDS-related knowledge, attitudes, and willingness to care for HIV-positive patients in an effective way, several educational methods should be combined. The using of written materials alone in continuing education is undoubtedly cheaper, but it is insufficient to achieve a positive effect on nurses knowledge level in the present context.

The study produced information on the areas which need to be improved in order to develop the quality of nurse education related to HIV and HIV-positive people. it demonstrated changes in nurses knowledge, attitudes, and willingness to take care of HIV-positive patients. The knowledge can be used to offer better preventive care services and health care for HIV-positive patients. The study offers implications for different fields including nursing practice, education, clinical research, and nursing science.