Huumerattijuopumus Suomessa 1977-2007: Ilmaantuvuus, sosiaalinen tausta ja kuolleisuus

Abstract

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) tehty väitöskirjatutkimus osoittaa, että poliisin tietoon tullut huumerattijuopumus on lisääntynyt Suomessa vuosien 1977-2007 välisenä aikana. Epäiltyjen huumerattijuoppojen veri-/virtsanäytteissä oli löydöksiä sekä laittomista huumausaineista että laillisista, mutta ajokykyyn alentavasti vaikuttavista lääkeaineista. Yleisimmin huumerattijuopot olivat käyttäneet bentsodiatsepiinejä (rauhoittavia/unilääkkeitä). Toiseksi yleisimmin käytettyjä aineita huumerattijuopoilla olivat amfetamiinit, joiden osuus kasvoi erityisesti vuonna 2003 voimaan tulleen huumausaineita liikenteessä koskevan nollarajalain myötä. Eri päihteiden sekakäyttö oli hyvin yleistä. Muuhun suomalaiseen väestöön verrattuna huumerattijuopumuksesta epäillyt olivat sosiaalisesti vähäosaisempia, esimerkiksi matalasti koulutettuja, työttömiä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, pienituloisia, eronneita tai yksinasuvia. Ennenaikaisen kuoleman riski oli huumerattijuopumuksesta epäillyillä huomattavasti kohonnut, lähes kymmenkertainen muuhun väestöön nähden. Riski oli erityisen korkea päihteiden yliannostus-, väkivalta- tai itsemurhakuolemissa.

Väitöskirjatutkimus oli osa Suomen Akatemian Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelman rahoittamaa THL:ssä vuosina 2007-2010 toteutettua Rattijuopon elämänkaari -hanketta. Tutkimus oli rekisteritutkimus, jossa perusaineistona käytettyyn epäiltyjen rattijuopumustapausten rekisteriin yhdistettiin sosiaalisiin taustatekijöihin ja kuolleisuuteen liittyviä tietoja muista kansallisista rekistereistä. Tutkimuksen perusjoukkona käytettiin poliisin huumerattijuopumuksesta epäilemiä henkilöitä. Tämän vuoksi huonomman ajokyvyn omaavat saattoivat olla yliedustettuina tutkimuksessa, ja tulokset antavat vain osittaisen kuvan huumerattijuopumuksen yleisyydestä ja huumerattijuopumukseen liittyvistä ilmiöistä. Toisaalta huumerattijuopot ovat yksi kaikkia huumeidenkäyttäjiä edustava ryhmä, joten saadut tulokset täydentävät muihin huumeidenkäyttäjäryhmiin kohdistuvaa tutkimusta.

Huumerattijuopoilla havaittu sekakäytön yleisyys ja laittomien huumausaineiden suuri määrä viittaavat rattijuoppojen päihdeongelmaan ja siten hoidon tarpeeseen. Huumerattijuopumuksesta kiinnijääminen voisikin olla hyvä ajankohta päihteiden väärinkäyttäjien tavoittamiselle ja hoitoonohjaukselle. Lisäksi tulokset osoittivat, että bentsodiatsepiinien käyttö on keskeinen ongelma huumerattijuopoilla. Yleisesti päihteiden ongelmakäyttöä koskien tulisikin kiinnittää huomiota enenevässä määrin laittomien huumausaineiden käytön lisäksi myös laillisten lääkkeiden mahdolliseen väärinkäyttöön ja siitä aiheutuviin ongelmiin. Koska päihteiden käyttö aloitetaan usein varhain nuoruudessa, päihteiden käyttöön liittyvä ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen nuorten keskuudessa ovat tärkeitä toimenpiteitä myös huumerattijuopumuksen ennaltaehkäisyssä.

Poliisin tietoon tullut alkoholirattijuopumus on selvästi huumerattijuopumusta yleisempi ilmiö. Silti myös huumerattijuopumus on merkittävä ongelma sekä liikenneturvallisuuden että kansanterveyden kannalta. Huumerattijuopumukseen syyllistyvät aiheuttavat vaaran muille tielläliikkujille, sillä esimerkiksi liikenneonnettomuusriski on kohonnut kuljettajilla, jotka ajavat huumausaineiden tai ajokykyyn alentavasti vaikuttavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Huumerattijuopumus on kuitenkin haitallista myös siihen syyllistyneelle henkilölle itselleen, sillä kohonneen liikenneonnettomuusriskin lisäksi huumerattijuopot kohtaavat päihteiden käytön mukanaan tuomia ongelmia.

Drugged driving suspected by the police is a marginal phenomenon compared to drunken driving. Nonetheless, driving under the influence of drugs and/or medicine impairing driving abilities (DUID) is a significant problem concerning both traffic safety and public health. It has been shown that drugged driving increases the risk for traffic accidents, thus posing a considerable threat to traffic safety. In addition to harming other people, drugged drivers are harmful to themselves encountering e.g. problems attributable to substance abuse.

The aim of this study was to examine the prevalence and incidence of suspected drugged driving, as well as substance findings (illicit drugs/medicines impairing driving skills) and poly-drug use among DUID suspects in Finland during 1977-2007. In addition, the aim was to study social background and mortality of DUID suspects.

This was a register-based study. A register data of all drivers suspected of driving under the influence was used as the basic data. This register is owned by Ministry of Interior and managed by National Institute for Health and Welfare (THL). In order to study DUID suspects´ social background and mortality, information from Employment register, Census files and Causes of Death register by Statistics Finland was linked to the basic data.

The incidence of DUID cases suspected by the police increased 18-fold (from 194 to 4249 cases) in Finland during 1977-2007. In addition to the drugged driving itself increasing, the increase in the incidence of DUID cases might be explained by the increase in substance use in general, as well as the increase in the amount of vehicles, traffic, kilometers driven and drivers´ licenses. The activity of police is also essential concerning the amount of DUID suspects. Especially the zero tolerance law for drugs in traffic, launched in 2003, may have increased the activeness of the police, and thus effected on the increase of DUID cases during the last years of study period.

Benzodiazepines were the most common substance finding among the blood and/or urine samples of suspected DUID cases. Amphetamines were the next commonly found substances, and the increase of findings was especially rapid after the introduction of the zero tolerance law. Although benzodiazepines are a licit prescription drug, they also are misused. The high frequency of benzodiazepine use, especially in conjunction with other drugs, as well as the increased risk of premature mortality among drugged drivers using benzodiazepines show that benzodiazepines are a major problem among DUID suspects. In addition to the use of illicit drugs, more focus should be put on the misuse of licit drugs and consequent problems, in the case of problem drug use.

Poly-drug use was very common; almost four out of five suspected DUID cases had a finding for two or more substances. The high frequency of poly-drug findings and the large amount of illicit drugs indicate that drugged drivers are substance abusers, and thus in need of treatment. Thus, apprehension by the police might be a good time for finding and reaching substance abusers and referring them to healthcare services.

Disadvantageous social background, e.g. low education, unemployment and disability pension, was associated with drugged driving. Hence, decreasing inequalities between different socioeconomic groups, in general, would be useful also in the reduction and prevention of drugged driving as well as drug abuse. On the other hand, surprisingly, an advantageous social background among the 45-year-old and older benzodiazepines users (i.e. high education and high socioeconomic position) was associated with drugged driving. This finding strengthens the idea that more focus should be placed in the abuse of licit drugs.

Compared to general population, DUID suspects had a substantially increased risk for premature mortality, especially when the cause of death was drug poisoning/overdose, violence or suicide. The risk for premature death was the highest among poly-drug users, but again drugged drivers using benzodiazepines should be noted, since the risk of death was higher among them compared to drugged drivers using amphetamines.

The research focused on drugged drivers suspected and apprehended by the police depicts only partially the prevalence of drugged driving and phenomena related to it. But, since DUID suspects are one sample of all drug users, studies concerning DUID suspects give a complementary picture to the characteristics of drug users in addition to studies on other drug using populations.