| Kirja ostettavissa Granumista | |
| Tekijä(t): | Solin, Pia |
| Väitöskirjan nimi: | Mental Health from the Perspective of Health Promotion Policy |
| Vuosi: | 2011 |
| Väitöspäivä: | 2011-10-15 |
| Yksikkö: | Terveystieteiden yksikkö |
| Oppiaine: | Sosiaali- ja terveyspolitiikka |
| Verkkojulkaisusarja: |
|
| ISBN (pdf): | 978-951-44-8534-3 |
| Julkaisija: | Tampere University Press |
| Painettu sarja: |
|
| ISBN (print): | 978-951-44-8533-6 |
| Asiasanat: | Mielenterveys; mielenterveyden edistäminen; terveyden edistämispolitiikka; Mental health; mental health promotion; health promotion policy |
| URN: | urn:isbn:978-951-44-8534-3 |
| Tiivistelmä: | Mielenterveys on olennainen osa jokapäiväisessä elämässä toimimista. Mielenterveyden edistämisen tutkimus on tärkeää, sillä se keskittyy yhteiskunnallisesti sensitiiviseen terveyden alueeseen. Siitä huolimatta mielenterveyden edistäminen tai sen politiikka ei ole ollut kovinkaan suosittu tutkimusaihe ennen 2000-luvulle tulemista. Väitöskirjatutkimuksen perusolettamuksena oli väite, että mielenterveydellä on syrjäytyvä asema terveyden edistämisen alueella ja että terveyden edistämisohjelmat ovat rakentuneet tavalla, jotka eivät välttämättä tue mielenterveystavoitteita. Tämä on johtanut siihen, että mielenterveyden täytyy puolustaa rooliaan terveyden edistämisen alueella.
Huolimatta mielenterveyden yhä kasvavasta julkisuusarvosta, inhimillisen kärsimyksen määrästä tai yhteiskunnallisista kustannuksista, myös sen rooli kansallisissa terveysohjelmissa on ollut verraten pieni. Mielenterveyspolitiikka keskittyy usein organisatorisiin hoidon järjestelyihin, kun taas liittyminen somaattisen terveyden edistämisen strategioihin edellyttäisi esimerkiksi tupakan, ravitsemuksen ja liikunnan kaltaisten determinanttien tunnistamista ja toiminnan kohdistamista niihin. Väitöskirjatutkimuksessa analysoitiin mielenterveyden roolia ja asemaa kansallisissa terveyden edistämispolitiikoissa toimintapolitiikan näkökulmasta laadullisin menetelmin. Osatutkimuksissa mielenterveyttä tarkasteltiin terveyspolitiikan muodostumisen eri vaiheissa. Siten mielenterveyttä tutkittiin ongelman ja toimintapolitiikan muodostamisen, toimintapolitiikan omaksumisen ja lopuksi arvioinnin näkökulmista. Terveyden edistämispolitiikan tulisi entistä tehokkaammin huomioida mielenterveyden erityisvaatimukset. Mielenterveys on tunnistettu vakavaksi terveysongelmaksi, mutta sen erityispiirteitä ei osata toimintapolitiikassa vielä täysin huomioida. Poliittinen päätöksenteko suosii tehokkaita lyhyen aikavälin ratkaisuja, jotka valitettavasti sovellu mielenterveyden edistämiseen. Positiivista kyllä, mielenterveyden edistämisestä on viime aikoina tuotettu paljon tietoa. Jotta tätä tietoa voitaisiin hyödyntää paremmin poliittisessa päätöksenteossa, on sen aukikirjoittamiseen ja levittämiseen kiinnitettävä parempaa huomiota ja tutkijoiden sekä päätöksentekijöiden vuorovaikutusta lisättävä. |