Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalahoidon aikana

TamPub

Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.author Mattila, Elina -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:08:14Z
dc.date.available 2012-12-03T12:08:14Z
dc.date.issued 2011 -
dc.identifier.isbn 978-951-44-8541-1 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/66790
dc.description.abstract Sairastuminen ja sairaalahoitoon joutuminen on ihmisen elämässä poikkeuksellinen tilanne ja koskettaa yksilön usein yksilön lisäksi hänen perheenjäseniään aiheuttaen muutoksia perheen arkielämään ja toimivuuteen. Sairastuminen kuormittaa yksilön ja perheenjäsenen voimavaroja. Kun voimavarat ovat vähentyneet, kokee ihminen tarvitsevansa tavallista enemmän muiden tukea. Sairaalahoito, erityisesti vuodeosastohoito, ajoittuu usein sairauden akuuttiin vaiheeseen, jolloin tuen tarve on erityisen suuri. Tuki on käsitteenä monimuotoinen ja sitä tarkasteltiin tutkimuksessa eri näkökulmista ja eri tiedonantajien toimesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin aikuispotilaan ja perheenjäsenen tuen kokemuksia sairaalahoidon aikana. Aikuispotilaan hoitaminen on perinteisesti ollut yksilökeskeistä, joskin viime vuosien aikana perheenjäsenet on otettu entistä laajemmin huomioon sairaaloiden strategisissa linjauksissa. Tutkimuksessa selvitettiin myös taustatekijöiden, kuten organisaation toimintaa kuvaavien tekijöiden yhteyttä potilaan ja perheenjäsenen tuen kokemuksiin. Lisäksi tarkasteltiin tuen vaikutuksia potilaan ja perheenjäsenen kuvaamina sekä hoitajien tuen tarpeen tunnistamisessa sekä tuen antamisessa käyttämiä menetelmiä. Tutkimusaineistot kerättiin sairaalahoidossa olleilta potilailta, perheenjäseniltä ja hoitajilta kyselyin, yksilö- ja ryhmähaastatteluin sekä tarkastelemalla systemaattisesti aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta. Tulokset osoittavat, että potilaan ja perheenjäsenen sairaalahoidon aikana saama tuki painottuu emotionaaliseen ja tiedolliseen tukeen. Potilaat saivat perheenjäseniä paremmin tukea. Emotionaalinen tuki toteutui tiedollista tukea paremmin sekä potilailla että perheenjäsenillä. Hoitajat tunnistivat tuen tarpeen vuorovaikutukseen perustuvilla menetelmillä, kuten havainnoimalla potilasta, luottamalla intuitioon sekä rakentamalla vastavuoroisen hoitosuhteen potilaan ja perheenjäsenen kanssa. Strukturoidumpia menetelmiä, kuten tuen tarvetta arvioivia lomakkeita ei ollut käytössä. Tuen tarpeiden tunnistamisessa keskeistä olivat kokonaiskuvan ja ymmärryksen muodostaminen potilaan ja perheenjäsenen tilanteesta. Myös se, miten hoitajat onnistuivat keskinäisessä yhteistyössään, toimivat omahoitajina sekä hyödynsivät tutkittua tietoa hoitamisessa, vaikuttivat heidän mahdollisuuksiinsa tunnistaa potilaan ja perheenjäsenen tuen tarpeita. Sairaalassa annetulla tuella pyrittiin edistämään potilaan ja perheenjäsenen tasapainoisen arkielämän jatkumista, henkisten voimavarojen vahvistumista, muuttuneen elämäntilanteen haltuun ottamista, elämän kantamiseen luottamista sekä vapauttamaan perheen voimavaroja. Tuen avulla tulisi kuitenkin nykyistä painokkaammin edistää potilaan hoidossa sekä kotona selviytymisessä tarvittavien taitojen oppimista ja hallintaa. Tämä on erityisen tärkeää sairaaloiden hoitoaikojen ollessa nykyisin lyhyitä, jolloin vastuu hoidosta siirtyy nopeasti potilaalle ja perheenjäsenelle. Hoitotyössä tarvitaankin uudenlaista opettamiseen ja oppimiseen kannustavaa työotetta. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että sairaalassa tulisi vahvistaa potilaan mukaanottamista hoidon suunnitteluun ja hoitoon, tiedon antamista kirjallisessa muodossa sekä tiedon antamista elämäntapojen merkityksestä terveyden hoidossa. Perheenjäsenten kohdalla tukemisen kehittämishaasteet liittyvät toivon ylläpitämiseen, myötäelämisen kokemusten vahvistamiseen, tiedon aktiiviseen antamiseen sekä perheenjäsenten henkilökohtaisen jaksamisen ja tunteiden tukemiseen. Onkin mahdollista että hoitajien antama tiedollinen tuki painottuu konkreettisiin ja osin lääketieteellisiin asioihin, ja vähemmälle jäävät omahoidon tukeminen sekä terveyden ja selviytymisen edistäminen. Mielenkiintoista kuitenkin on, että hoitajat pyrkivät edistämään potilaan ja perheenjäsenen keskeistä vuorovaikutusta ja suhdetta myös sairaalahoidon aikana. Perheenjäseniä ei kuitenkaan aktiivisesti oteta mukaan potilaan hoitoon ja heitä ei esimerkiksi systemaattisesti kutsuta mukaan potilaan ohjaus- ja neuvontatilanteisiin. Tutkimuksessa tuli esille, että organisaation taustatekijöillä on yhteys potilaan ja perheenjäsenen tuen saamisen kokemuksiin. Vuodeosasto on tuen saamisen kannalta haasteellinen ympäristö, sillä vuodeosastopotilaiden ja perheenjäsenten tuen kokemukset olivat matalammat kuin poliklinikalla hoidossa olleiden potilaiden ja perheenjäsenten. Lisäksi hoitajien määrä, työkokemus, sairaanhoitajien osuus hoitohenkilökunnan kokonaismäärästä sekä osaston potilaskuormitus ja päivystyspainotteisuus ovat tekijöitä, jotka osittain ainakin säätelevät potilaan ja perheenjäsenen tuen kokemuksia. Potilaiden tuen saaminen kannalta tärkeää on myös omahoitajuuden toteutuminen. Edellä mainittujen tekijöiden ja tuen välistä yhteyttä tulee kuitenkin jatkossa edelleen tutkia. Potilaat ja perheenjäsenet kuvasivat sairaalassa saadun tuen vaikuttaneen heidän käsityksiinsä tulevaisuudesta ja terveydestä. Lisäksi tuki edisti potilaiden ja perheenjäsenten henkistä hyvinvointia. Merkittävää on, että tuki sääteli myös sitä, millaiseksi potilaan ja hoitajan välinen hoitosuhde muodostui. Tutkimuksessa tuli myös esille, että tuen puute vaikutti negatiivisesti potilaan ja perheenjäsenen tilanteeseen. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää sairaalapotilaiden ja perheenjäsenten tukemisen, hoidon perhelähtöisyyden ja tuki-interventioiden kehittämisessä. fi
dc.description.abstract The purpose of the study was to create a theoretical model of the emotional and informational support provided for patients and family members during hospitalization. The aim was to generate information for use in developing support for patients and family members, family-centred care and support interventions. The data consisted of previous literature (n =31), identified and analyzed using a systematic literature review, two group interviews with nurses (n=11) and essays (n=25). The patient data set was collected through three group interviews (n=9) and a questionnaire (n=731). The family member data set was collected using one group interview (n=2), as well as individual interviews (n=5) and a questionnaire (n=353). Further, a data set on organization-based background factors, obtained from the hospital s information systems, was used to examine the association with patients and family members experiences of support. The qualitative data were analyzed using inductive content analysis. The quantitative data were analyzed using descriptive and multivariate methods. The model illustrating the emotional and informational support for patient and family member was derived as a combination of the results from the different data sets used in the study. Results show that nurses used interaction-based methods to identify support needs, such as ascertaining of individual life situation and assessment of psychological well-being. Identification of support needs was enhanced by primary nursing, use of research knowledge and collaboration between colleagues. The support aimed at strengthening the patient s and family member s resources and relationship. The support also aimed at strengthening the care skills needed in the patient s care and management of symptoms threatening health. Nurses used methods of emotional support when providing support to patients and family members: sharing their feelings, being there for them, addressing their psychological situation, encouraging closeness, and building of mutual trust and caring. The methods of informational support covered starting and maintaining a conversation and providing information. The support methods also included education, counselling and training. Patients reported higher levels of emotional and informational support during hospitalization than did family members. Receipt of emotional support was better realized than informational support among both patients and family members. The best dimensions reported by patients and family members were nurses friendliness, respect, acceptance as a human being and listening. By contrast, being involved in care planning, receiving written information, receiving information about lifestyle changes, understanding feelings and receiving information for one s own coping were more poorly realized. Organization-based background factors were more significantly associated with the experiences of support among patients and family members than were patient- and family member-based background factors. An increase in the number of nurses in the ward and their work experience as well as primary nursing were positively associated with patients experiences of support. Additionally, the increase in the number of hours worked by nurses out of the total hours worked by nursing staff was positively associated with experiences of support among patients and family members. The increase in the ward s patient load was negatively associated with support for family members. In addition, the increase in emergency duties in the ward had a negative effect on patients and family members experiences of support. Results show that support methods have a positive effect on family relationships, psychological well-being and care skills. The support also had both positive and negative effects on creating a stable care relationship, psychological balance, establishing an experience of recovery, trust and involvement in care, and creating confidence for the future. The theoretical model developed in the study helps structure and makes visible the support given to patients and family members in nursing practice. The model also illustrates and clarifies the phenomenon of support and related concepts in the context of hospital nursing. en
dc.language.iso fi -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 978-951-44-8540-4 -
dc.subject emotional support -
dc.subject informational support -
dc.subject patient -
dc.subject family member -
dc.subject nurse -
dc.subject hospital -
dc.subject support method -
dc.subject Emotionaalinen tuki -
dc.subject tiedollinen tuki -
dc.subject potilas -
dc.subject perheenjäsenen -
dc.subject hoitaja -
dc.subject sairaala -
dc.subject tukimenetelmä -
dc.title Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalahoidon aikana -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:978-951-44-8541-1 -
dc.relation.numberinseries 1646 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.administrativeunit fi=Terveystieteiden yksikkö | en=School of Health Sciences| -
dc.oldstats 479 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 1107 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study Hoitotiede - Nursing Science -
dc.date.dissertation 2011-10-21 -
dc.onsale 1 -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä suppeat kuvailutiedot