School-to-Work Transitions in International Comparison

Abstract

Väitöskirjan aiheena on koulutuksen jälkeiset työelämään siirtymisen ja integroitumisen mallit. Tutkimuksessa luodaan katsaus aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen, arvioidaan olemassa olevan tutkimuksen heikkouksia ja kehitellään metodologisia ratkaisuja siihen miten koulutuksesta työelämään siirtymien monimuotoista prosessia voitaisiin kuvata aikaisempaa paremmin.

Viimeisten vuosikymmenten aikana koulutuksesta työelämään siirtyminen on tullut entistä monimuotoisemmaksi. Suurelta osin se heijastaa työmarkkinoiden joustavuuden lisääntymistä. Tämä suuntaus on havaittavissa monissa maissa, tosin eri mittasuhteissa. Syinä epäsuhteisiin ja erisuuntaiseen kehitykseen on usein pidetty eroja institutionaalisissa järjestelmissä. Erityisesti sosiaalitieteissä on tutkittu institutionaalisten tekijöiden vaikutuksia yksilötason lopputulemiin. Tällaisen tutkimusotteen heikkoudet liittyvät ensisijaisesti siihen, että ne jättävät huomioimatta ajalliset muutokset siirtymäprosesseissa ja toiseksi, ne jättävät huomioimatta institutionaalisten järjestelmien ja yksilötason lopputulosten kesken vallitsevan kausaalisten suhteiden kompleksisuuden.

Koulutuksesta työelämään siirtyminen on usein määritelty myös siirtyminä statuksesta toiseen, opiskelijan statuksesta työlliseksi tai työttömästä työlliseksi. Tällainen tarkastelu ei ole kuitenkaan enää riittävä tapa tarkastella monimutkaista prosessia. Siksi tarvitaan uusia metodologisia menetelmiä, kuten sekvenssianalyysia, joka mahdollistaa siirtymäprosessien kompleksisuuden esiintuomisen sekä vahvistaa alan tutkimuksen tutkimusperustaa.

Tämän lisäksi on havaittavissa, että institutionaalisten ehtojen vaikutuksen analyysi, esimerkiksi koulutuksesta työhön siirtymiin, jää usein pinnalliseksi koska tutkijat arvioivat vain yksittäisten instituutioiden vaikutuksia eikä sitä miten instituutiot ovat kombinoituneita keskenään. Tämän ongelman ratkaisemiseksi tässä tutkimuksessa sovellettiin konfiguratiivista metodia, kvalitatiivista vertailun analyysia (QCA).

Tutkimuksen mukaan edellä mainittujen metodien soveltaminen voi olla yksi keino ratkaista nykyisten koulutuksesta työhön siirtymiä tarkastelevien tutkimusten heikkouksia.

On the 28th October 2011, Christian Brzinsky-Fay will defend its dissertation International Comparison of School-to-Work Transitions in the Linna building at the University of Tampere. Based on a research overview, certain shortcomings of social science research in this field will be identified, and methodological solutions will be presented.

The transition from school to work is becoming more and more complex in the last decades, reflecting increasing flexibilisation in labour markets. This trend can be observed in many countries, even though to a different extent. The reasons for these disparities can be found mainly on the level of institutional arrangements. Thus, social science is very much engaged in analysing institutional effects on individual outcomes. The major limitations of this research regarding school-to-work transitions are, first, the neglect of periodical character of transitions processes and, second, the complex causal relationships between institutional arrangements and individual outcomes.

The transition from school to work is generally defined as the change from the status education to the status employment or from the status unemployment to employment . But, because of transition processes increasing complexity this is not longer appropriate. Therefore, a new methodological tool is presented, namely sequence analysis , which is able to explore and reduces this complexity by identifying ideal types of transitions, which provides a basis for further research. Additionally, the analysis of institutional conditions for transition outcomes remains on a very basic level, because researchers only examine net effects of single institutions and not effects of institutions in combination with each other. Here, the application of configurational methods, namely Qualitative Comparative Analysis (QCA), helps to overcome this limitation of analysis.

The application of both methods can help to overcome the limitations of contemporary school-to-work transition research.