Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla TamPubista, ainoastaan metadata.
| Kirja ostettavissa Granumista | |
| Tekijä(t): | Curticapean, Alina |
| Väitöskirjan nimi: | Liminality matters: Balkanism and its edges in Bulgarian political cartoons 2004-2009 |
| Vuosi: | 2011 |
| Väitöspäivä: | 2011-11-18 |
| Yksikkö: | Johtamiskorkeakoulu |
| Oppiaine: | Kansainvälinen politiikka |
| Julkaisija: | Tampereen yliopisto |
| Painettu sarja: |
|
| ISBN (print): | 978-951-44-8598-5 |
| Tiivistelmä: | Väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan, miten Bulgaaria, jonka ajatellaan usein olevan Euroopan periferinen yhteiskunta, näkee itsensä suhteessa keskustaan eli Euroopan unioniin. Tyypillinen tapa tutkia tämän tapaisia keskustan ja reuna-alueiden valtasuhteita olisi tutkia, miten länsi rakentaa Balkan-kuvaansa. Tämä väitöskirjatutkimus kääntää asetelman päälaelleen ja nojaa Edward Saidin ajatukseen kontrapunktisesta lukemisen tavasta, joka sallii kysyä, miten periferia näkee itsensä suhteessa keskustaan. Poliittiset pilapiirrokset nähdään työssä laajojen yhteiskunnallisten ilmiöiden ja valtasuhteiden ilmentyminä, joiden kautta edellä esitetyn tutkimuskysymyksen tutkiminen on mahdollista.
Tutkimuksen analyyttisenä kategoriana käytetään balkanismin käsitettä. Balkanismin ajatus perustuu sellaisille vastakkainasetteluille kuten rationaalinen/irrationaalinen, hallittu/hallitsematon, kehittynyt/kehittymätön ja sivistynyt/sivistymätön. Parin ensimmäinen puolisko viittaa ajattelutavan mukaan Eurooppaan ja jälkimmäinen viittaa Balkaniin. Bulgaarialaisten poliittisten pilapiirrosten analyysi osoittaa, että balkanismin ajatus esiintyy kyllä analysoidussa aineistossa, mutta myös vaihtoehtoisia tapoja nähdä periferian ja keskustan suhde on olemassa. Osa pilapiirroksista ei nojaa balkanismin kahtiajakoihin ollenkaan ja osa haastaa ne avoimesti. Työn yhteenvetona voidaan todeta, että nojaamalla ironiseen esitystapaan analysoidut poliittiset pilapiirrokset haastavat kuitenkin aina jollain tavoin balkanismiin nojaavan näkemyksen keskustan ja periferian valtasuhteista. Vaikka osa pilapiirroksista ensisilmäyksellä näyttäisikin uusintavan balkanismille tyypillisiä kahtiajakoja, nousevat ne ironiansa avulla vastustamaan tätä usein tiedotusvälineissä, tutkimuskirjallisuudessa, poliittisissa analyyseissä ja populaarikulttuurissa esiintyvää yksinkertaistettua ajatusmallia. |