Male Involvement in Family Planning and Reproductive Health in Rural Central India

TamPub

Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.author Char, Arundhati -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:08:34Z
dc.date.available 2012-12-03T12:08:34Z
dc.date.issued 2011 -
dc.identifier.isbn 978-951-44-8658-6 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/66834
dc.description.abstract Lisääntymisterveyden parissa työskentelevät tutkijat, terveysalan ammattilaiset ja terveysohjelmien suunnittelijat, sekä päätöksentekijät ovat viime aikoina tulleet yhä tietoisemmisksi siitä, että miehet ovat avainasemassa lisääntymisterveyden edistämiseen tähtäävissä terveysohjelmissa. Miesten jättäminen tämän aluueen (mm. perhesuunnitteluohjelmien) ulkopuolelle johtaa siihen, että toivottuja tuloksia ei saavuteta. Tämä tutkimus toteutettiin maaseutualueella Madhya Pradeshin osavaltiossa Keski-Intiassa. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella miesten erityistarpeita perhesuunnittelu- ja lisääntymisterveysohjelmissa patriarkaalisessa ja patrilineaarisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksessa selvittiin syitä, jotka estävät miehitä parantamaan omaasa ja kumppaninsa lisääntymisterveyttä. Tutkimuksessa käytettiin monitahoista lähestymistapaa, jossa yhdistyivät laadulliset ryhmäkeskustelut ja syvähaastattelut sekä tieto, asenne ja käytäntö (KAP) haastattelulomakeella tehdyt poikkileikkaustutkimukset. Ensisijaisina tutkimuskohteina olivat miehet, jotka olivat naimisissa 18-45-vuotiaiden naisten kanssa, sekä naimattomat 17-22-vuotiaat miehet. Toisena kohdetyhmänä olivat henkilöt, joilla oli olennaisesti vaikutusvaltaa pariskuntien perhesuunnittelu- ja lisääntymisterveysvalintoihin esim. anopit ja terveydenhuollon ammattilaiset Intian maaseudulla. Tämä väitöskirja on koostuu neljästä osatyöstä. Ensimmäisessä osatyössä analysoitiin miesten käyttämiä käsitteitä, tietoa, näkemyksiä perhesuunnittelusta yleensä ja erityisesti liittyen naisten sterilisaatioon. Tutkimusaineisto koostuu seitsemästä ryhmäkeskustelusta ja KAP poikkileikkaustutkimuksesta (n =793), jossa haastateltiin naimisissa olevia miehiä. Toisessa osatyössä haastatteluissa keskityttiin perheen keskinäisiin suhteisiin ja kommunikaatioon, sekä siihen miten nämä vaikuttavat ehkäisymenetelmän valintaan ja käytön ajoitukseen. Syvähaastattelut tehtiin 60 perheessä siten, että samanaikaisesti hasstateltiin miehiä, heidän 15-45-vuotiaita vaimojaan, sekä anoppeja (miehen äiti). Kolmas osatyössä arvioitiiin lisääntymisterveystiedon ja palveluiden saatavuutta 17-22-vuotiaiden naimattomien miesten parissa. Aineisto koostui neljästä ryhmäkeskustelusta sekä KAP- poikkileikkaustutkimuksesta (n= 316). Neljäs osatyö kartoitti terveystyöntekijöiden asenteita, vuorovaikutustaitoja ja motivaatiota osallistaa miehet olemassa olevissa lisääntymisterveysohjelmissa. Yhteensä 52 syvähaastattelua tehtiin maaseudulla toimivan terveydenhoitohenkilöstön keskuudessa. Intian maaseudulla asuvat miehet ovat kiinnostuneita lisääntymisterveydestä ja motivoituneita käyttämään mm. perhesuunnittelupalveluita jos niiden saatavuutta parannettaisiin. Miehet tarvitsevat lisää tietoa lisääntymisterveydestä ja palvelujen saatavuutta on parannettava erityisesti huomioiden miesten tarpeet ja asema perheen päätöksentekijänä. Tutkimustulokset osoittavat, että miesten näkemysten mukaan termi perhesuunnittelu (family planning) tarkoittaa naisen sterilisaatiota, joka on myös suosituin ja parhaiten tunnettu ehkäisymenetelmä miesten keskuudessa. Miehet liittivät muut tiedossaan olevat raskauden ehkäisymenetelmät vain raskauksien suunnitelmalliseen ajoittamiseen (child spacing). Perheissä anopeilla (miehen äiti) on vahva vaikutus naisten sterilisaation puolustajana. Anopin mielipiteen vaikutus muiden ehkäisymenetelmien käytössä on vähäisempi. Nuorilla naimattomilla miehillä ei ole riittävästi tietoa ehkäisymenetelmistä ja ehkäisymenetelmien saatavuus (kondomit) oli erityisen huono tässä ryhmässä. Intian valtion perheiden hyvinvointiin tähtäävät ohjelmat eivät huomioi riittävässä määrin miehiä. Julkisella sektorilla toimivaa terveydenhoitohenkilöstöllä ei ole riittävästi koulutusta ja keinoja osallistaa miehiä perhesuunnitteluohjelmissa. Terveyssektorilla tarvitaan lisää ohjausta, koulutusta ja tukea miesten osallistamiseksi lisääntymisterveysohjelmissa Intiassa ja vastaavissa maissa. fi
dc.description.abstract Male involvement in reproductive health and family planning has recently been understood as an important area among reproductive health programme designers, policy makers, and population researchers for the overall reproductive well-being of the couple. Non-involvement of males in such areas contributes to major initiatives failing to achieve their desired objectives. To implement effective programmes to include men, it is therefore essential to first understand whether men are at all interested to be part of reproductive health programmes, and the barriers that they face while accessing services and how best can these be overcome. Despite almost two decades since the call to involve men actively in such programmes, men still feel ignored or are missing from such initiatives in India and other developing societies. The present study was conducted in rural central India in the state of Madhya Pradesh and the overall objective of this research was to examine men s family planning and reproductive health needs and constraints in an ideologically patriarchal and patrilineal society. The study investigated major factors that hindered men from seeking reproductive health information and services for enhancing their own and their partner s reproductive health situation. A mixed-methods approach was used, with a combination of qualitative focus group discussions and in-depth interviews, and quantitative Knowledge, Attitude, Practice surveys among different primary and secondary subjects. The primary research subjects were currently married (with wives in the reproductive age group of 15 45 years) and unmarried (aged 17 22 years) men. Secondary audiences included the mothers-in-law, wives of married men and the health care providers in rural India. This thesis is a compilation of four sub-studies. Sub-study I analysed male conceptualisation and perceptions of family planning, paying special attention to male knowledge, decision making and reliance on female sterilisation. A total of seven focus group discussions and 793 structured interviews among a representative sample of currently married men constituted this study. In sub-study II, intra-family relationships and communication, and their influence on choice of contraceptive method and timing of use were discussed. Family triad interviews were conducted among currently married men, their wives aged 15 45 years, and their mothers. A total of 60 family triads were conducted using in-depth interviews. Sub-study III assessed the accessibility of reproductive health information and services, and analysed the vulnerabilities of young, unmarried men aged 17 to 22 years. Four focus group discussions and 316 structured interviews in a representative sample were conducted among this group of respondents. Sub-study IV examined the extent, motivation and prevalence of village-level health workers interaction with men concerning reproductive health issues in rural central India and studied the existing public health care system and the reasons for the non-involvement of men in reproductive health care information and services. A total of 52 in-depth interviews among a range of rural health care providers were conducted. The study results bring out the following: a. Men conceptualised family planning to mean female sterilisation while contraception connoted spacing methods, and pointed to a clear male preference for female sterilisation as the preferred family planning method. b. The mother-in-law s role with regard to female sterilisation acceptance by the daughter-in-law continued to pre-dominate. However, her role with regard to couple s decision to accept reversible methods had considerably reduced. c. Young unmarried men lacked information on reproductive health issues and access to condoms, even in their own settings. d. Men felt ignored by the government health care providers who were yet not oriented towards involving men in reproductive health and family planning services. The results indicated that men were indeed interested and willing to be part of the broader reproductive health programme. However, they lacked sufficient knowledge to accomplish the same. Also, they lacked information and access to specific family planning services, for example, inter-personal discussions with health care providers on sexual and reproductive health. While government policies are in place to encourage male involvement in reproductive health, these policies have failed to be put in practice. A set of guiding principles needs to be developed to support those involved in the health sector to mainstream male involvement into reproductive health strategies in India and in comparable Eurasian developing societies. en
dc.language.iso en -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 978-951-44-8657-9 -
dc.subject Male Involvement -
dc.subject Family Planning -
dc.subject Reproductive Health -
dc.subject India -
dc.title Male Involvement in Family Planning and Reproductive Health in Rural Central India -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:978-951-44-8658-6 -
dc.relation.numberinseries 1687 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.administrativeunit fi=Terveystieteiden yksikkö | en=School of Health Sciences| -
dc.oldstats 102 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 1153 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study Epidemiologia - Epidemiology -
dc.date.dissertation 2011-12-15 -
dc.onsale 1 -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä suppeat kuvailutiedot