Moninaisuus yhtenäisyydessä. Peruskoulu muutosten ristipaineissa

Abstract

Suomalainen peruskoulu on käännekohdassa. Kunnissa on omaksuttu liike-elämästä peräisin olevia asiakaslähtöisyyteen perustuvia johtamis- ja hallintomalleja. Koulua ajatellaan palvelun tuottajana, ja vanhempia sekä oppilaita asiakkaina.

Miten yhteiskunnallinen muutos ja uusi hallinnan logiikka muokkaavat koulua? FM Helena Rajakaltion väitöstutkimus Moninaisuus yhtenäisyydessä peruskoulu muutosten ristipaineissa kertoo suomalaisen peruskoulun todellisuudesta julkisen sektorin rakenteellisten muutosten ja koulu-uudistusten ristipaineissa, ja siitä kuinka koulu niistä selviytyy. Tutkimuksessa yhdistyy kasvatusteoreettinen ja käytännön hyödyllisyyttä painottava toimintatutkimus. Tutkimuksessa on seurattu vuoden 2004 perusopetuksen uudistuksen toteutumista. Haastattelu- ja kyselyaineiston pohjalta on tutkittu, miten uudistuksen viestit ja opettajien tulkinnat kohtaavat koulun arjessa ja kuinka uudistus muokkaa opetus- ja kasvatustyötä sekä millaiseksi toimintakulttuuri muotoutuu.

Koulun arkielämässä hallinnolliset paineet ja kasvatukselliset pyrkimykset ovat ristiriidassa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yksilökeskeisyyden ja asiakaslähtöisyyden soveltaminen sopii huonosti koulukontekstiin, sillä koulun tehtävät ja uudentyylisen hallinnan logiikan vaatimukset eivät ole samansuuntaisia, vaan voivat olla toisiinsa nähden hyvinkin ristiriitaiset. Ristipaineisilla tehtäväkentillä opettajat joutuvat yhteen sovittamaan yksittäisiin oppilaisiin ja koko luokan edistymiseen liittyvät huolenaiheet resurssien puutteeseen ja tunteeseen riittämättömyydestä. Samaan aikaan osa oppilaiden vanhemmista odottaa koululta yhä enemmän ja toisaalla vaikeuksissa olevista perheistä tulevat oppilaat ovat jatkuvassa syrjäytymisvaarassa.

Tutkimustulosten perusteella koulun muutoksen toteuttaminen edellyttää työorganisaation rakenteellisia muutoksia, jotta syntyy perusta toimijuudelle ja vuorovaikutukselle, jotka puolestaan voivat tuottaa opetusta kehittäviä kokeiluja ja uusia toimintatapoja. Pedagoginen johtaminen kytkee koulun kehittämisen kasvatusteoreettiseen perustaan ja estää koulutuksen kentille työntyvän managerialistisen otteen leviämistä suomalaiseen koulumaailmaan. Muutosprosessi on jännitteinen, johon vaikuttavat kehittämistä rakentavat ja hajottavat tekijät. Tutkimuksessa yhteen liittäviä tekijöitä olivat pedagoginen johtaminen, yhteinen visio, jaettu johtajuus, tiimimäinen työskentely ja dialogisuus. Kouluyhteisöä hajottavat ajankäytön ongelmat, hallintologiikka sekä opettajaryhmien väliset jännitteet. Opettajien erilainen suhtautumistapa uudistukseen liittyy toisaalta ammatilliseen identiteettiin ja työorientaatioon, toisaalta uudistuksen rakenteellisiin tekijöihin, kuten opettajankoulutukseen: kaksijakoiseen opettajajärjestelmään, koulutuspolitiikkaan, opettajien virkaehtosopimukseen ja koulun institutionaaliseen järjestykseen. Koulun arkitodellisuudessa on enemmän kyse taidosta elää erilaisuuden ja ristipaineiden keskellä kuin yhtenäisyyskulttuurissa. Tutkimuksen kuluessa osoittautui, että koulu pystyy muuntamaan ulkopuolelta tulleen uudistuksen koulun omaksi kehittämistoiminnaksi. Tutkimus on pikemmin kertomus siitä, miten koulu muokkasi uudistusta kuin siitä, miten uudistus muokkasi koulua.

The research report Diversity in coherence comprehensive school in the cross-pressure of change analyses the reality of the Finnish elementary education in the midst of societal change and school reform. The change is confined to the 2004 reform of the comprehensive school system and a particular case school, through which the change is illuminated as a more general multi-level phenomenon.

The school is examined in its societal framework and in the context of the educational policy, to which the reform has been anchored. The object of the research is to increase understanding of the multi-layeredness of the school and the complexity of the change; and to identify related factors regarding the school's development, both constructive and destructive, as multifaceted phenomena on the international and national as well as single school level.

The dissertation is experimental in nature: the research method endeavours to surpass and connect some of the thematical boundaries associated with school development and change. The dissertation combines a theoretical study with action research emphasizing practical usefulness.

The background to this study is a worry over the tightening grip - even in the Finnish school system - of a neoliberalist, technocratic and administratively oriented educational policy neglecting pedagogical concerns. The research task is divided into four parts. The first two are based on contemporary analyses using the help of research literature, and the two last ones on the empirical phases of the study.

The theoretical schema is structured, on one hand, on an approach emphasizing educational policies and curriculum theories; and on the other hand, on an approach based on educational sociology, regarding the school as a specific societal institution. The rich variety of theories is used as a lens to observe the diverse and ambiguous phenomena related to the changes in the school system.

The school is examined as a social institution facing the cross-pressure of many expectations and requirements set by the government, the business, the educational administrators, the parents and other interest groups, as well as increasingly the media. The school reform is expected to ameliorate social conditions to guarantee continuous progress.

The contemporary analysis is used to ponder the effects of the new public management and control logic on the formation of educational policies and through them on the school system. The approach using organization theory construes the change on the school level. It delves into the central issues of school development and the teaching profession, and into deepening our understanding of them.

The theoretical part of the study supports the empirical research. Ontologically, epistemologically and regarding the philosophy of science, the study adheres to the tradition of qualitative research: social constructionism and critical realism. The dissertation belongs to the realm of realistic organization studies, where the objects of interest are, in addition to the discursive framework, the institutional and structural factors of the school. The empirical part was carried out according to the ethnographic approach, using the method of communicative action research.

The empirical part of the research has two phases: the first stage was executed as action research, and the second, follow-up, stage as an interview study. The action research, focusing on a single school, investigates how the school responds to change pressures, and how the curriculum reform was interpreted and carried out in the school. The empirical part uses the voices of the teachers themselves to tell, how the reform affecting the structure and content of the comprehensive school system shapes the job of teaching; how the messages of the reform and the teachers' interpretations meet in the everyday school world; and in what ways the activity culture of the school will be modified. The second stage of the empirical research follows up the changes two and a half years after the end of the action research phase. The material of the empirical phases consists mainly of the interviews and surveys of the teachers and headmasters. In addition some interviews of the pupils are used.

The long-term study examines how a change requirement originating on the outside is shifted to become a development activity in an educational institution. The research will show how the action culture of the school is formed by multi-grained and even conflicting elements. In the light of the results, the everyday reality of the schools has more to do with the abilities to cope with diversity and conflicting pressures, than with an environment offering any coherent uniform culture.

The study recognized factors both adding to and disrupting the integration of the school organization. Processes and factors adding to integrative functions were, among others, the change in job organization and establishing team work -like procedures, the forming of pedagogical management as a common development task, and the shared leadership. The research will show that realizing school reform will require structural changes in work organization. The structures will establish a foundation for actorship and interaction, which may create experiments and modes of action that modify school functions. The factors disrupting the action culture have to do with, among other things, problems in time consumption, the different procedural habits of the teams as well as the tensions between teacher groups and the new administration model. The tensions are connected to both the dualistic structure of the teacher system and the attitudes towards reform and change.

The research recognized nine different ways of relating to change, and based on this, nine different teacher types were constructed. The results betray the cross-pressures in the school. The client-oriented administration model, the strengthening of individual-oriented thinking and the teachers' growing concerns over the pupils' problems and the lack of resources add to the crossing pressures experienced in the school. The rhetoric of the curriculum reform and the tendency to idealize the school system were experienced as alienated from the school world.

However, the research school managed to shape the comprehensive education reform into a reform of its own. Thus, this study is more a story of how the school modified the reform than a story of how the reform modified the school.