Articulated spaces: minorities in regional policy

TamPub

Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.author Karppi, Kristiina -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:09:01Z
dc.date.available 2012-12-03T12:09:01Z
dc.date.issued 2000 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/66920
dc.description.abstract Aluetieteen väitöskirjassa 'Articulated Spaces - Minorities in Regional Policy' on kaksi tarkastelun tasoa. Yleisemmällä tasolla seurataan aluepolitiikan muodostumista nykymuotoisen valtion tärkeäksi toimintaulottuvuudeksi sekä sitä, miten se on muuttunut. Koska aluepolitiikka on niin kiinteästi liittynyt toisen maailmansodan jälkeiseen yhteiskuntien rakennukseen ja hyvinvoinnin tavoitteeseen, sen muutoksen katsotaan kertovan myös itse valtiossa tapahtuvista muutoksista. Tältä osin työssä hyödynnetään aiempia aluepolitiikasta ja hyvinvointivaltiosta tehtyjä tutkimuksia, lainsäädäntötekstejä sekä muita virallisia dokumentteja. Erityisellä tasolla tutkimuksessa tarkastellaan kahden suomalaisen alueellisen vähemmistön, saamelaisten ja suomenruotsalaisten, aseman muutoksia Suomen aluepolitiikan 1990-luvun muutoksissa. Kiinnostuksen kohteena on paitsi aluepolitiikan yleiset muutokset, myös tiettyjen poliittis-hallinnollisten käytäntöjen julkilausumattomat sivuvaikutukset, toisin sanoen sellaiset vaikutukset jotka eivät liity tavoitteisiin joilla muutoksia perustellaan. Aluepolitiikassa tällaisina on työssä tarkasteltu aluepoliittiseen karttaan, toiminnan sisältöön sekä toimijoiden suhteisiin liittyviä muutoksia. Työssä keskeisenä teoreettisena käsitteenä kulkee 'artikuloitu tila', jolla kuvataan sekä edellä mainittuja kartografisia että toiminnan sisältöön liittyviä muutoksia. Käsitteenä 'artikuloitu tila' yhdistää nämä poliittis-hallinnollisten käytäntöjen kaksi ominaisuutta ja muistuttaa siitä, että kaikki ihmistoiminnassa näkyvä tila on periaatteessa 'tuotettua' - siitä neuvotellaan ja siitä tehdään poliittisia päätöksiä. Tällä erityisellä tasolla työssä on kaksi tapaustutkimusta, Lapin (läänin ja maakunnan) saamelaiset sekä Pohjanmaan (maakunnan) suomenruotsalaiset. Työssä on haastateltu näihin ryhmiin kuuluvia poliitikkoja, jotka ovat olleet mukana alueellisessa kehittämistoiminnassa. Menetelmiltään työ siis yhdistää kirjallisten lähteiden käytön haastattelututkimukseen. Tutkimus osoittaa aluepolitiikan muutosten kuvaavan valtion muutosta sekä taloudellisesta että väestönäkökulmasta. Kiristyvä kansainvälinen taloudellinen kilpailu pakottaa valtiot keskittämään voimavaransa toimintojen tasolla -välillisesti tämä näkyy myös kartalla. Toisaalta valtioiden heikentyvä mahdollisuus hallita taloutta näkyy myös muissa toiminnoissa. Valtioiden mahdollisuus jakaa avokätisesti hyvinvointia maan eri osiin mm. tarjoamalla kaikille yhtäläiset julkiset palvelut on näkyvästi heikentynyt. Tässä valtion liiketoimintojen yksityistämisellä on ollut oma roolinsa. Väestönäkökulmasta tämä on merkinnyt paitsi väestön muuttoliikettä keskusseuduille, myös valtion ja sen territorion suhteen muutosta. Palveluverkko ja infrastruktuuri ulotettiin maan eri osiin takaamaan valtion hallinta ja läsnäolo kaikkialla. Nyt sen supistamisen voidaan tulkita löyhentävän perinteistä valtio-kansa-territorio-liitosta. Erityisellä tasolla Pohjanmaan suomenruotsalaisten ja Lapin saamelaisten aseman vertailu aluepolitiikan muutosten osalta tuotti kaksi pääasiallista havaintoa. Aluepolitiikan näkökulmasta saamelaisten asema on kokenut enemmän ja negatiivisempia muutoksia kuin suomenruotsalaisten. Ensiksikin uusi aluepolitiikka korostaa paikallista ja alueellista vastuunkantoa, aloitteellisuutta ja neuvottelua enemmän kuin vanha. Näin ollen myös ristiriidat paikallistuvat. Saamelaiset ovat konkreettisesti havainneet tämän enemmistödemokratiaan perustuvassa päätöksenteossa. Toiseksi, haastatellut katsoivat saamelaisuuteen edelleen kuuluvan tietyn elinkeinoperustan, jota voidaan ylipäätänsä tukea aluepoliittisin toimenpitein. Pohjanmaan suomenruotsalaiset puolestaan ovat uudella aluepolitiikkakartalla vahvoja alueellisissa ja paikallisissa neuvotteluissa - ruotsinkieliset ja kaksikieliset, enemmistöltään ruotsinkieliset kunnat, ovat Pohjanmaan maakunnan erityispiirre. Haastatellut Pohjanmaan poliitikot myös katsoivat elinkeinoon liittyvien rannikkopohjalaisten erityispiirteiden olevan enemmänkin alueellisia kuin suomenruotsalaisuuteen sinänsä kuuluvia. Suomenruotsalaisuuden erityispiirrettä, kieltä, puolestaan turvataan ja kehitetään toisenlaisilla mekanismeilla kuin aluepolitiikalla. Pohjanmaan suomenruotsalaisten ongelmat aluepolitiikan osalta liittyivät näin ollen enemmän yleisen aluepolitiikan ongelmiin kuin saamelaisten. Tutkimuksessa kehitettiin alueiden teoreettisen tarkastelun ulottuvuutta ja tilan yhteiskunnalliseen tuottamiseen liittyvää käsitteistöä nimenomaan poliittis-hallinnollisten käytäntöjen näkökulmasta. Aluepolitiikassa käytetyt aluerajaukset eivät ole sen 'luonnollisempia' kuin itse valtionkaan. Vaikka aluerajausten kaikkien vaikutusten ennakkoarviointi on käytännössä mahdotonta, tulisi vähemmistöjen aseman analysointi jatkossa sisällyttää vastaavien uudistusten valmisteluprosessiin eräänä peruskysymyksenä. Tutkimus tuotti uutta tietoa myös vähemmistöjen ja valtion rakenteellisista suhteista. fi
dc.description.abstract ´Articulated Spaces - Minorities in Regional Policy' has two levels of examination. On the more general level the development and changes of regional policy as part of state functions is followed. As regional policy has been closely connected to the building of wellbeing in the post-WWII societies, the changes in its substance can be perceived as revealing aspects of the change in the state itself. In this discussion, previous research on regional policy and welfare state, as well as legislation and other public documents have been utilised. In the empirical examination, the position of two regional minority groups of Finland have been discussed in the recent changes of regional policy. Interesting features have been seen to contain not only the general changes of regional policy, but also certain side effects of those changes. In other words, effects which were not in the agenda. In regional policy such effects have to do with the map of regional policy, contents of it as well as relations between actors in regional policy. A central theoretical concept in the work is articulated space . It is used to describe the cartographic and substantive changes mentioned above. Articulated space combines these two and reminds of the fact that in principle all human space is produced it is negotiated and we make political decisions concerning it. This particular level of the work contains two case studies, that of Lapland (province and region) Sami people and Ostrobothnian (region) Swedish-speaking Finns. For this part of the work some local politicians of both regions were interviewed. These politicians have been involved in regional policy planning. Thus, methodologically the work combines written documents and interviews. The research shows that the changes in regional policy can be seen to reflect the more general changes of the state both from the economic and demographic point-of-view. The tightening international economic competition forces states to focus their strengths and resources, and indirectly this is visible on the map. On the other hand, the decreasing control over economy is visible also in other state functions. The possibility of states to guarantee wellbeing in each part of the state territory by providing, for example, equal public services has weakened. The privatization of state companies has played a role in this. From the view-point of demography, this has spelled migration to central regions, but also changes in the state-territory relations. The public service and infrastructure network was originally stretched nation-wide to secure the presence and control of the state. Now the diminishing or weakening of it can be perceived to loosen the traditional bond between state, nation and territory. The empirical inquiry of the Ostrobothnian Swedish-speakers and the Lapland Sami in the changes of regional policy produced two major findings. From the view-point of regional policy, the position of the Sami has experienced more and more negative changes than the one of the Swedish-speakers. Firstly, the new regional policy emphasises local and regional responsibility, initiatives and negotiations more than the old one. Therefore also the conflicts localise. The Sami have perceived this concretely in the majoritarian local democracy and its decision-making structures. Secondly, the interviewed Sami politicians considered Sami identity containing the aspect of traditional livelihoods, which can be affected and supported by the means of regional policy. The Ostrobothnian Swedish-speakers, on the other hand, are quite strong in the new localised and regionalised negotiations. The cultural speciality of Ostrobothnia is precisely the concentration of monoligually Swedish and bilingual municipalities with a Swedish-speaking majority. The interviewed Ostrobothnian politicians perceived the special features concerning the livelihoods in the coastal Ostrobothnian region being regional features rather than ones describing particularly Swedish-speakers. The special feature of the Swedish-speakers, the language, is promoted and developed by other means and mechanisms than regional policy. Thus, the problems of Ostrobothnian Swedish-speakers in regional policy have to do with general questions of regional policy more than the ones of the Sami. The research developed further the theoretical dimension of examining regions as well as the understanding on the production of space from the view-point of politico-administrative practices. The cartographic practices in regional policy are no more natural than the boundaries of the state. Although the a priori estimation of all effects of such cartographic and substantial reforms is practically impossible, in the future we should include the analysis of the position of minorities in such processes as one basic consideration. The research also produced new information of the structural relations between minorities and the state. en
dc.language.iso en -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 951-44-4724-7 -
dc.subject aluepolitiikka -
dc.subject vähemmistöt. valtio -
dc.subject rajat -
dc.subject hallinta -
dc.subject regional policy -
dc.subject minorities -
dc.subject state -
dc.subject boundaries -
dc.subject governance -
dc.title Articulated spaces: minorities in regional policy -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn: -
dc.relation.numberinseries 721 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 0 -
dc.subject.study Aluetiede - Regional Studies -
dc.date.dissertation 2000-02-18 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta | en=Faculty of Economics and Administration| -
dc.department fi=Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos | en=Department of Regional Studies and Environmental Policy| -

Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti

Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla TamPubista, ainoastaan metadata.

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä suppeat kuvailutiedot