Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla TamPubista, ainoastaan metadata.
| Kirja ostettavissa Granumista | |
| Tekijä(t): | Mäenpää, Eliisa |
| Väitöskirjan nimi: | Sairaalalääkärin jaksaminen työterveyshuollon näkökulmasta |
| Vuosi: | 2000 |
| Väitöspäivä: | 2000-02-28 |
| Tiedekunta: | Lääketieteellinen tiedekunta |
| Laitos: | Terveystieteen laitos |
| Oppiaine: | Työterveys |
| Julkaisija: | Tampere University Press |
| Painettu sarja: |
|
| ISBN (print): | 951-44-4757-3 |
| Asiasanat: | lääkärin terveys; sairaalatyöterveyshuolto; työkyky; physicians self-care; physicians health program; health services |
| URN: | urn:isbn: |
| Tiivistelmä: | Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää lääkäreiden työterveyshuollon tilannetta ja etsiä käytännön toimintatapoja sairalalääkärin työkykyä ylläpitävään toimintaan. Kyseessä oli toimintatutkimus jossa käytettiin useita menetelmiä. Tutkimusprosessi liittyi kiinteästi työterveyshuollon normaaliin toimintaan.
Lääkärit käyttivät työterveyshuollon palveluja hyvin vähän. Heidän ammatillinen roolinsa vaati heiltä kaiken osaamista ja loputonta jaksamista. Sairaan rooliin oli vaikea asettua oltuaan juuri lääkärin roolissa. Tämän vuoksi apua oli vaikea hakea. Lääkärin ajankäytössä potilaat olivat aina etusijalla lääkärin omaan terveyteen nähden. Lääkäreillä oli taipumus kieltää oireensa, yhteydenotto oli korkean kynnyksen takana. Heidän saamansa terveydenhuoltopalvelut eivät aina olleet optimaalisia, hoitava lääkäri oli saattanut jättää hoitovastuun lääkäripotilaalle. Lääkäri ei ollut myöskään helppo potilas. Tutkimuksessa muodostettiin lääkäreille soveltuva työterveyshuoltomalli jota voisi käyttää erityisesti sairaaloissa. Se edellytti joustavuutta ja ehdotonta luottamuksellisuutta sekä huomattavasti suurempaa aktiivisuutta työterveyshuollolta kuin siltä yleensä odotettiin. Tutkimus selvensi lääkärin jaksamisen ongelmille altistavia työtapoja, se antoi myös viitteitä lääkäreille soveltuvasta työkykyä ylläpitävän toiminnan sisällöstä. Tutkimuksen antia voisi soveltuvin osin käyttää myös muualla kuin sairaaloissa työskentelevien lääkäreiden työterveyshuoltoon. Siitä voisi olla hyötyä myös joillekin muille ammattiryhmille. Lääkärit ovat terveydenhuoltopalvelujen käyttäjinä aloittelijoita ja heidän palvelujen käyttöään tulisi pyrkiä ohjaamaan luontevaksi jo lääketieteen perusopetuksesta lähtien. |