Associations of Smoking, Alcohol Consumption and Physical Activity with Health and Health Care Utilization - A Prospective Follow-up of Middle-aged and Elderly Men and Women

TamPub

Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.author Haapanen-Niemi, Nina -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:09:27Z
dc.date.available 2012-12-03T12:09:27Z
dc.date.issued 2000 -
dc.identifier.isbn 951-44-4792-1 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/66989
dc.description.abstract Fyysinen aktiivisuus ja tupakoimattomuus suojaavat pitkäaikaissairauksilta ja vähentävät terveyspalvelujen käyttöä Tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja fyysinen inaktiivisuus ovat monien pitkäaikaissairauksien ja ennenaikaisen kuolleisuuden tunnettuja vaaratekijöitä erityisesti miehillä. Väestöpohjaista tietoa kyseisten elintapojen yhteydestä miesten ja naisten terveyspalvelujen käyttöön ja kustannuksiin on sen sijaan kansainvälisestikin tarkasteltuna vähän. THM, KTK Nina Haapanen-Niemen Tampereen yliopistossa tarkastettavassa ja UKK-instituutissa toteutetussa väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin eri elintapojen, erityisesti vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden yhteyttä terveyteen ja terveyspalvelujen käyttöön 16 vuoden seurannan aikana kainuulaista aikuisväestöä edustavassa otoksessa. Seurantaan osallistuneet reilut 5000 miestä ja naista olivat tutkimuksen alkaessa 19-63-vuotiaita. Arkiaktiivisuus suojaa ennenaikaiselta kuolemalta Tutkimus osoitti, että viikoittain kunto- ja arkiliikunnasta kertyvä runsas fyysinen aktiivisuus suojasi keski-ikäisiä ja vanhempia miehiä ja naisia ennenaikaiselta kokonais- ja sydän- ja verisuonitautikuoleman vaaralta. Fyysisesti inaktiivisten miesten kokonaiskuoleman vaara oli noin kaksinkertainen ja sydän- ja verisuonitautikuoleman vaara jopa yli kolminkertainen fyysisesti aktiivisimpiin miehiin verrattuna. Yksittäisistä liikuntamuodoista merkitystä oli erityisesti metsätöillä sekä piha- ja puutarhatöillä. Fyysinen aktiivisuus suojaa pitkäaikaissairauksilta Fyysisellä aktiivisuudella oli miehillä erityisesti sepelvaltimotautiin ja verenpainetautiin sairastumista suojaavaa vaikutusta. Naisilla korostui puolestaan aktiivisuuden suojaava vaikutus diabetesta vastaan. Tutkimus viittaa siihen, että fyysisen aktiivisuuden suojavaikutus voi erota miesten ja naisten välillä, mutta myös erot sukupuolten päivittäisen aktiivisuuden muodostumisessa saattavat johtaa erilaisiin terveysvaikutuksiin. Fyysinen aktiivisuus ja tupakoimattomuus vähentävät sairaala- ja avoterveydenhuollon palvelujen käyttöä 16 vuoden seurannan aikana tupakoivilla miehillä ja naisilla oli 50-70 % enemmän sairaalapäiviä kuin tupakoimattomilla tutkittavilla. Tupakoivat miehet ja naiset kuormittivat myös avoterveydenhuollon lääkäripalveluja tupakoimattomia enemmän. Tupakoivien miesten ja naisten lisääntynyt terveyspalvelujen käyttö heijastui myös terveyspalvelujen käytöstä aiheutuneiden kustannusten kasvuna. Fyysinen aktiivisuus vähensi niin ikään sairaalapalvelujen käyttöä fyysisesti inaktiivisiin tutkittaviin verrattuna. Fyysisesti inaktiivisilla miehillä oli 16 vuoden seuranta-aikana 36 % ja naisilla 23 % enemmän sairaalavuorokausia kuin aktiivisimmilla tutkittavilla. Terveitä elintapoja suosivaa terveyspolitiikkaa Tutkimuslöydökset elintapojen vaikutuksista terveyteen sekä terveyspalvelujen käyttöön ja kustannuksiin tukevat terveyspoliittisia päämääriä terveellisten elintapojen edistämiseksi väestössä. Fyysisen aktiivisuuden osalta huomiota tulee kiinnittää erityisesti myös turvallisuuteen, jotta liikuntatapaturmia ja niistä aiheutuvaa terveyspalvelujen käyttöä voitaisiin vähentää. fi
dc.description.abstract The primary purpose of this study was to assess and compare, in the context of public health policy, the role of smoking, alcohol consumption and leisure time physical activity (LTPA) for health and health care utilization during a 16-year follow-up period among middle-aged and elderly men and women. Most of the morbidity data were based on responses to a self-administered questionnaire, and the purpose of study I was therefore to ensure the valid use of questionnaire-based morbidity data. As a consequence, in study I, the agreement between selected self-reported diseases in a questionnaire survey and data from medical records was assessed using a random sample of men and women (n = 596) initially aged 35-63 years. The agreement between the two sources was substantial (kappa 0.73-0.80) for cardiovascular diseases (CVD) as a group, hypertension, angina pectoris, and diabetes. In accordance with current evidence, the lowest agreement (kappa Study I indicated that self-reported information on coronary heart disease (CHD), hypertension and diabetes is likely to be valid. Thereafter study II was designed to determine the effect of these selected diseases and LTPA in a cohort of 1340 men and 1500 women initially aged 35-63 years during a 10-year follow-up. Among the men, an active life-style decreased the risk of CHD and hypertension, while among the women a protective effect against non-insulin-dependent-diabetes (NIDDM) was found. The results indicate that the protective effect of LTPA can differ for men and women, and the relative importance of the total amount and the intensity can vary depending on the outcome measure. Differences in the type of LTPA in which men and women are engaged may also lead to different health-related effects. Study III was targeted to investigate the effect of LTPA on the risk of premature all-cause and CVD mortality in a cohort of men and women initially aged 35-63 years in a 10-year, 10-month follow-up period. A high level of LTPA, as assessed by a physical activity index computed as an estimate of weekly energy expenditure for leisure-time activity and commuting to and from work, and participation in several specific activities of daily living and domestic chores, including forestry work, gardening and growing vegetables, had a protective effect against premature mortality from both all causes and CVD. Therefore, in this study sample, representing a rural region of Finland, the results highlight the role of the total amount of activity through an active way of life, as also recommended in recent physical activity guidelines. Study IV was targeted to examine the effect of smoking, alcohol consumption, and LTPA on the use of hospital services among a cohort of 19- to 63-year-old men (n = 2534) and women (n = 2668) followed for 16 years. In accordance with the morbidity and mortality data of the overall project and also the results of others, male and female non-smokers and physically active subjects used hospital and outpatient physician services less than current smokers and physically inactive subjects. During the 16-year follow-up the initially 19- to 63-year-old male smokers had 70% more hospital days due to any reason than the never smokers did, and the female smokers had 49% more such days after adjustment for age, socioeconomic status, and total alcohol consumption (study IV). The increased use of hospital days and outpatient physician visits among male and female smokers was reflected also as increased costs for health care compared with never smokers. Similarly, in comparison with the most active men, those with a low level of total energy expenditure during LTPA had 36% more hospital days after adjustment for age, socioeconomic status, smoking and total alcohol consumption. Sedentary women had 23% more hospital days than women who were physically active. Surprisingly, however, the increased use of hospital care among physically inactive men was not reflected as an increase in costs for hospital care. In contrast to the numerous studies showing J- or U-shaped alcohol-related health effects, alcohol consumption did not determine the use of hospital services in this study. This relationship may have been attenuated, at least partly, by the small number of high-volume drinkers, especially among the women. Overall, smoking, excess alcohol consumption and low-level LTPA were important risk factors for morbidity and mortality. Smoking and low-level LTPA increased the utilization of health care services, especially the use of hospital services. Surprisingly, however, the impact of smoking on health care costs was substantial, while that of low-level LTPA was not. The results support the objectives of public health policy that advocate a reduction of the prevalence of poor living habits as a means of improving the functioning and quality of life of the population, preventing its suffering from premature morbidity, and prolonging its survival. en
dc.language.iso en -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 951-44-4791-3 -
dc.subject elintavat -
dc.subject terveys -
dc.subject terveyspalvelujen käyttö -
dc.subject Living habits -
dc.subject morbidity -
dc.subject mortality -
dc.subject health care utilization -
dc.title Associations of Smoking, Alcohol Consumption and Physical Activity with Health and Health Care Utilization - A Prospective Follow-up of Middle-aged and Elderly Men and Women -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:951-44-4792-1 -
dc.relation.numberinseries 738 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 2031 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 25 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study Epidemiologia - Epidemiology -
dc.date.dissertation 2000-04-15 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Lääketieteellinen tiedekunta | en=Faculty of Medicine| -
dc.department fi=Terveystieteen laitos | en=Tampere School of Public Health| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä suppeat kuvailutiedot