Terveys ja koulutuksellinen syrjäytyminen nuoren miehen elämänkulussa

Abstract

Suomalaisesta nuoresta miehestä kerätään hänen elämänsä aikana suuri määrä erilaisia terveystarkastus- ym. tietoja. Analysoimalla kaikkia näitä tietoja yhdessä nuoren koulunkäyntihistoriatietojen kanssa, voidaan hänen elämänkulustaan löytää tekijöitä, jotka mahdollisesti ennustavat tai ovat yhteydessä koulutukselliselle syrjäytymisuralle joutumiselle.

Tutkimus on kaksiosainen: pitkittäistutkimuksen aineistona on jokaisen vuosina 1989 - 1993 kutsuntatarkastetun nokialaisen 18-vuotiaan miehen kaikki mahdollinen terveys- ja koulutoimen sekä työvoimaviranomaisten tiedostoista saatavissa ollut tieto miesten koko aikaisemman elämän ajalta. Päätietolähteenä on ollut terveydenhuollon neuvola-/koulukortti monine liitteineen. Lisäksi kutsuntatarkastustiedot on analysoitu myös kaikista vuosina 1994 - 1997 tarkastetuista miehistä. Miesten on katsottu olleen koulutuksellisessa syrjäytymisriskissä, jos he eivät kutsuntatarkastuskeväänä olleet koulussa; osa ei ollut käynyt koulua peruskoulun jälkeen ja osa oli keskeyttänyt koulunkäynnin lukiossa tai ammatillisessa koulussa. P Ns. uramuuttujien (perherakennehäiriöt, kehityshäiriöt, taudit, ulkoinen ongelmakäyttäytyminen, neuvolatarkastuksiin osallistumattomuus, kouluhäiriöt ja asuinpaikkavaihdot) sekä sisarusten lukumäärän, vanhempien iän ja perheen sosiaalisen aseman avulla selvitetään minkälaisia ja mihin lapsen/nuoren ikävaiheisiin sijoittuvia syrjäytymistä ennakoitavia tekijöitä on löydettävissä. Lisäksi näiden muuttujien avulla arvioidaan, miten seulontatyyppisesti voidaan tunnistaa tulevaa syrjäytymisriskiä mm. jo ennen kuin lapsi on kouluiässä.

Maassamme ei ole aikaisemmin tutkittu nuorten miesten syrjäytymisriskiä ottaen huomioon laajasti heidän fyysinen ja psyykkinen terveydentilansa sekä siihen vaikuttavat tekijät. Kokonaisia ikäkohortteja koskevia ja tämän tutkimuksen kaltaisia tietolähteitä käyttäviä pitkittäistutkimuksia löytyy muualtakin maailmasta vähän, vaikka tällaisten tutkimusten tekemisen tarpeellisuutta on usein korostettu. Tämän tutkimuksen hyvän luotettavuuden perustana pienen kadon lisäksi on se, että tutkimuksessa käytetyt tiedot on kerätty ja varmistettu monesta vaihtoehtoisesta lähteestä.

Poikkileikkausaineiston perusteella tulee selvästi esille 18-vuoden ikäisissä nuorissa sellainen ryhmä, jota voi kutsua syrjäytymisvaarassa olevaksi, ryhmän osuus on kymmenesosa koko ikäluokasta. Tämän ryhmän tulevaisuus näyttää synkältä siksi, että se on jäänyt ulkopuolelle koulutuksen ja siksi, että sen terveystottumukset ja terveydentila poikkeavat jyrkästi huonompaan suuntaan väestön keskimääräisistä terveystottumuksista ja terveydestä. Terveysongelmien kasautuminen on tapahtunut erityisesti psyykkisten ongelmien osalta. Kun joka viides syrjäytymisvaarassa olevista ilmoitti itsellään olevan vähintään yhden psyykkisen oireen, oli vastaava osuus lukiolaisilla ja ammattikoululaisilla vain kolme prosenttia. Syrjäytymisriskissä olevat tupakoivat ja käyttivät alkoholia muita useammin, heillä oli vähemmän harrastuksia, heidän uimataitonsa oli heikompi ym. Myös ruumiillisista tekijöistä, kuten miesten pituudesta löytyi tilastollinen yhteys syrjäytymisvaaraan; lyhyet miehet olivat yliedustettuina syrjäytymisvaarassa olevien ryhmässä. Miehen elämänkulun riskitekijöistä tilastollisesti merkitsevimmät yhteydet syrjäytymisvaaraan muodostuivat vanhempien sisarusten lukumäärästä, alle 4-vuotiaiden neuvolatarkastuksiin osallistumattomuudesta, 4-7-vuotiaiden taudeista, kunnan sisällä ennen kouluikää tehdyistä muutoista, kouluikäisten ongelmakäyttäytymisestä ja 13-15-vuotiaiden kokemista perherakennehäiriöistä (avioerot) (kouluhäiriöt eivät mukana tässä analyysissa). Syrjäytymisvaara oli selvästi yhteydessä myös vanhempien sosiaaliluokkaan.

Uudeksi, erilliseksi ja selkeästi tunnistettavaksi syrjäytymiskehitystä ennakoivaksi riskitekijäksi voi tässä tutkimuksessa todeta neuvolatarkastusten laiminlyömisen. Vanhempien sisarusten lukumäärän yhteys tuli erittäin selvästi esille. Myös vanhempien iällä, erityisesti silloin, kun isä on lapsen syntymähetkellä hyvin nuori, on voimakas yhteys miehen syrjäytymiskehitykseen.

Alle kouluiän riskitekijöillä voidaan seuloa jo kaksi kolmasosaa kutsuntaiän syrjäytymisvaarassa olevista. Ongelmien havaitsemiseksi pitää edelleen kehittää terveystarkastusten sisältöä. Tärkeää on myös, että tarkastukset suoritetaan oikeassa ikävaiheessa. Tämän tutkimuksen perusteella merkittävimpänä ikävaiheena korostuu kouluuntulovaihe ja siinä yhteydessä tehtävä kouluuntulotarkastus. Koulunkäyntiongelmilla on hyvin voimakas koulunkäynnin keskeytymiseen; nämä voidaan kuitenkin merkittävästi ennakoida jo ennen kouluikää ilmenneillä riskitekijöillä.

Syrjäytyminen on pitkän kehityksen tulosta; terveydenhuollolla on tässä kehityksessä monia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Parhaiten syrjäytymiskehitystä ehkäistään kuitenkin mahdollisimman varhain tapahtuvalla perheen, sosiaali- ja terveydenhuoltotyöntekijöiden sekä kouluiässä myös mm. koulu- ja nuorisotoimen työntekijöiden yhteistyöllä.

Health and educational exclusion in the young male's life career

Large amounts of health-related information are collected on young Finnish males during their lifetime. The linking of this information with data on school history allows us to identify factors that may predict the risk of educational exclusion.

The material for this longitudinal study consists of health, school and employment records describing the life-span of every 18-year-old male living in Nokia and attending health checks for conscripts during 1989-1993. The primary sources of information are the child and school health information cards and their various appendices. The information from the conscripts health examinations has been analysed for all men examined during 1989-1997.

Risk of educational exclusion was defined on the basis of whether or not the conscripts at the health examination had a high school or vocational education.

So-called career factors (disturbances in family structure, development problems, diseases, external problem behaviour, lack of childhood health care and changes in living area), number of siblings, age of parents and family's social background are analysed in order to establish which factors in the young man's life-span might predict a risk of educational exclusion and at what age these could be detected.

The validity of the study is supported not only by the low non-response rate, but also by the fact that the variables studied have been compiled from multiple sources.

It emerges clearly from the cross-sectional material that there exists a group of 18-year-old men who can be said to be at risk of educational exclusion. The future of this group is bleak, not only because of its educational exclusion but also because of its health status and health habits which differ significantly from those in the rest of the population. There is a particularly clear accumulation of psychological problems.

In a forward stepping logistic regression model the statistically most significant associations were found between the number of older siblings, lack of health examinations for children under the age of four, health problems between ages four and seven, moving within one's home town before school age, problematic behaviour in school age and disturbances in family structure between ages 13 and 15.

The findings revealed a new, distinct and clearly identifiable factor predicting risk of educational exclusion, i.e. failure to attend regular check-ups at child health centres. The association to the number of older siblings was also significant. Furthermore, the age of parents, particularly if the father was very young at the time that the child was born, showed a close correlation with the development of educational exclusion.

Two-thirds of the men who are at risk of educational exclusion at conscription age can be detected on the basis of preschool risk factors. Better detection calls for steps to improve and develop the contents of the health examinations. It is also important that the examinations are carried out at the right age. According to this study the age at the time that school is started is the most crucial period, and special attention should be paid to the health examination carried out at that time.