Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla TamPubista, ainoastaan metadata.
| Kirja ostettavissa Granumista | |
| Tekijä(t): | Auer, Tuula |
| Väitöskirjan nimi: | Konservointityön professionalisaatio |
| Vuosi: | 2000 |
| Väitöspäivä: | 2000-11-24 |
| Tiedekunta: | Kasvatustieteiden tiedekunta |
| Laitos: | Kasvatustieteiden laitos |
| Oppiaine: | Ammattikasvatus |
| Julkaisija: | Tampere University Press |
| Painettu sarja: |
|
| ISBN (print): | 951-44-4935-5 |
| Asiasanat: | ammattikunta; konservaattori; professio; trade; conservator; profession |
| URN: | urn:isbn: |
| Lisätiedot: | Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus
- - - - - Research Centre for Vocational Education
|
| Tiivistelmä: | Tutkimus on ammattikuntaan kohdistuva tapaustutkimus, jossa tarkastellaan konservointialan kehittymistä ammatista professioksi. Tutkimus kohdistuu Suomen konservaattorien ammattikuntaan, jonka professionaalisen profiilin kartoitus muodostaa tutkimuksen empiirisen osan.
Konservaattorien ammattikunnan kehitystä tarkastellaan historiallisena ja yhteiskunnallisena prosessina nojautuen professioteoriaan. Tutkimuksessa sovelletaan uusweberiläistä professioteoreettista tutkimusta. Professionaalista profiilia tarkastellaan konservaattoreille keväällä ja kesällä 1998 tehdyn survey-tutkimuksen pohjalta. Euroopassa moderni konservaattorin ammatti syntyi 1800-luvulla. Suomessa se muotoutui 1800- ja 1900-luvun vaihteessa kansallisuusaatteen siivittämänä. Ammatillinen murros kesti 1930-luvulta aina 1960-luvulle, jolloin konservaattorit järjestäytyivät ammattialajärjestöönsä. Professioon kuuluva korkeakouluopetus aloitettiin vasta vuonna 1994 Espoon-Vantaan ammmattikorkeakoulussa. Eurooppalaisella tasolla ammattikunnalla on teoriapääomaa ja eettiset koodit ja se pitää konservointia itsenäisenä tieteenalana, jolle on muotoutunut oma teoriansa. Suomessa ammattikunta ei kuitenkaan vielä ole saavuttanut professionaalista statusta. Professioteoriaa hyödynnetään empiirisessä survey-tutkimuksessa, jolla kartoitetaan konservaattorien professionaalista profiilia. Konservaattorit edustavat museomaailmassa omaa erikoisosaamistaan suhteellisen autonomisin työtehtävin, mutta heillä ei ole professionaalin asemaa. Tutkimuksesta ilmenee, että ammattikunnan on panostettava laaja-alaisesti statuksensa kohottamiseen pyrkiessään professioksi ja saadakseen sille kuuluvan aseman. |