Medical Applications and Technical Standardization of Teleconferencing

Abstract

Terveydenhuolto on uusien haasteiden edessä yhteiskunnan kehittyessä kohti tietoyhteiskuntaa. Kehityksen taustalla eivät pelkästään ole tekniikan suomat mahdollisuudet, vaan laajempi yhteiskunnan sosio- ekonominen kehitys, josta yksi osa ovat terveysmenoihin ohjattujen määrärahojen rajallisuus suhteessa tulevien vuosien oletettavaan lisääntyvään kysyntään. Olemassa olevat ja uudet tieto- ja tietoliikennetekniset sovellukset sekä lääketieteen piirissä tapahtuva yhä kapeampialainen tietämys tukevat myös tätä kehitystä.

Tässä väitöskirja tutkimuksessa selvitettiin etälääketieteen soveltuvuutta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä erikoissairaanhoidon välisissä realiaikaisissa konsultaatioissa valituilla esimerkkialoilla: silmätaudit, ihotaudit sekä ortopedia. Menetelmän käytännön soveltuvuuden lisäksi selvitettiin käytettävien laitteistojen teknistä laatua sekä etäkonsultaatioiden taloudellista kannattavuutta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mm. suunniteltaessa terveydenhuollon tulevia palvelurakenteita.

Käytännön tutkimuksia tehtiin Ikaalisten terveyskeskuksessa, Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, Satakunnan keskussairaalassa sekä sairaala Ortonissa Helsingissä. Tutkimuksessa selvitettiin realiaikaisen videokonsultaation diagnostiikkaa sekä laadullisia ja hoidollisia näkökulmia. Tehtyjen konsultaatioiden pohjalta laadittiin taloudellinen malli laiteinvestointien pohjaksi. Diagnostiikassa kiinnitettiin erityistä huomiota kuvanlaatuun vaikuttaviin tekijöihin sekä laadittiin malli laitteistojen standardoimista varten.

The focus in this study has been to develop a practical videoconferencing system that would serve the consultation needs of the Finnish health care center, especially from the perspective of the GP s clinical work and continuing medical education.

Based on the present Study videoconsultations with standard equipment can be used for primary health care and specialist consultations. Videoconference works reliably and it can improve the general practitioners' diagnostic accuracy. However, clinical decision-making is never 100% accurate, and it must be kept in mind that teleconsultation is at its best only equal to face-to-face examination. Still, teleconsultation is in most cases good enough to be useful.

Progress in telemedicine should be iterative, beginning with an identification of the needs of the users (task and user analyses) then with continuous assessment of the products in use (safety and risk analyses, usability testing, gathering of feedback). The overall evaluation of a teleconsultation system is difficult due to several soft factors, e.g. education, medication and the changes in treatment pattern due to availability of teleconsultation.

Before large-scale implementations, it is essential to have organization strategy. After this it will be possible to take the most suitable technical and medical solution for the health care units. In this process the data on the quantity of the equipments technical qualifications along the economical evaluation of the used system is valuable. In order to choose the best possible system, several so-called soft factors factors also have to be taken into account. The number of patients, the traveling costs, the accessibility of the services of specialists all influence the evaluation.