Ohut ja vankka journalismi. Kansalaisuus suomalaisen uutisjournalismin käytännöissä 1990-luvulla

TamPub

Kuvailutiedot

dc.contributor.author Heikkilä, Heikki -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:09:56Z
dc.date.available 2012-12-03T12:09:56Z
dc.date.issued 2001 -
dc.identifier.isbn 951-44-5173-2 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/67131
dc.description.abstract Journalismissa kannetaan nykyisin huolta kansalaisten laimeasta osallistumisesta politiikkaan. Huomattavasti harvemmin journalismissa kiinnitetään huomiota sen omaan panokseen edustuksellisessa demokratiassa. Kuitenkin journalismin omat käytännöt perustuvat vahvasti samoihin edustuksellisuuden ideoihin, joiden jähmeyttä se muutoin itse mieluusti arvostelee. Väitöskirjassa journalismin käytäntöjä analysoidaan kansalaisuuden näkökulmasta ja kansalaisten kannalta. Tutkimuksessa kysytään, miten kansalaiset pääsevät ääneen journalismissa, miten journalismi puhuttelee yleisöään kansalaisina ja miten toimittajat itse mieltävät journalismin suhteen kansalaisiin ja kansalaisuuteen. Työssä pohditaan myös, miten journalismi voisi tukea aktiivisempaa ja toiminnallisempaa kansalaisuutta. Pohdiskelut on viety tutkimuksessa myös käytäntöön. Tutkimuksen alkuosa on otteeltaan kriittinen. Siinä käy ilmi, että journalismin käytännöissä kansalaisuus määrittyy varsin ohuesti. Journalismin lähdekäytännöissä kansalaiset pääsevät harvoin esiintymään 'omana itsenään'. Uutisten lähteiksi valikoituvat erilaiset edustavat ja tietävät tahot, kuten poliitikot ja asiantuntijat. Kansalaiset on sijoitettu uutiskäytännöissä pysyvänoloisesti yhteiskuntaelämän katsomoon. Tekstianalyysissä paljastuu lisäksi, että journalismissa kansalaisiin suhtaudutaan usein kahdella perinteisellä tavalla. Snellmanilaisessa hengessä kansalaisten oletetaan mukautuvan hiljaisesti johtajiensa tahtoon, kun taas toisaalla kansalaisten kykyjä osallistua julkiseen keskusteluun epäillään vahvasti ja avoimesti. Nämä tulokset perustuvat erittelyyn, jonka kohteena on ollut Suomen EU-jäsenyyttä koskenut kirjoittelu 1990-luvun alkupuolella. Tutkimuksessa haastateltujen toimittajien puheista käy ilmi, että osa toimittajista suhtautuu kriittisesti omiin käytäntöihinsä. He haluaisivat murtaa edustuksellisen logiikan kangistamia toimintatapojaan ja tarjota kansalaisille entistä toiminnallisemman roolin uutisissa. Itsekritiikistä huolimatta toimittajat eivät tunnu löytävän tähän toimivia välineitä. Toimittajahaastattelut on tehty Savon Sanomissa keväällä 1997. Työn rakentavassa osuudessa muotoillaan paljolti kansalaisjournalismin ideoiden pohjalta ajatusta siitä, kuinka ohuen journalismin käytäntöjä voitaisiin täydentää tai "vankistaa". Savon Sanomissa toteutetuissa kokeiluissa kävi ilmi, että kansalaiset voisivat ottaa huomattavasti nykyistä aktiivisemman rooli lehden uutisoinnissa. Hankkeissa vakuututtiin siitä, että aktiivisemman roolin antaminen kansalaisille tukee journalismin pyrkimyksiä nostaa esiin julkisen huomion arvoisia yhteiskunnallisia epäkohtia ja virittää niistä julkista keskustelua. Tämän toteutuminen käytännössä edellyttää kuitenkin sekä yksittäisiltä toimittajilta että toimitusorganisaatiolta runsaasti ammattitaitoa ja voimavaroja. Kansalaisjournalistiset kokeilut Savon Sanomissa osoittivat, että journalismin vankistaminen - toisin sanoen aktiivisemman roolin luominen kansalaisille luominen - uutiskäytäntöihin on mahdollista, mutta ei yksinkertaista. fi
dc.description.abstract News journalism is very concerned about the state of representative democracy, but it rarely takes a look on its own practices, which are very much based on the same representative logic. This means that citizens have limited possibilities to influence not only through political institutions, but also through mass-mediated publicness. The dissertation focuses on the ideas of citizenship in Finnish news journalism. It is asked: How citizens have access to news, how citizenship is conceptualised in news stories, and how journalists conceive their relationship to citizens? It is argued that in journalism citizenship is generally rather thin. It means that citizens have rarely opportunities to influence the frames of stories and they are not often qualified as sources with relevant information. Conceptually news journalism refers to political theories that treat citizens as subordinates rather than active participants. In addition the study explores how it may be possible to create a more active role for citizens in the news. In other words, how journalism can become "strong"? This question refers to the ideas of public journalism and how they were implemented in some journalistic projects conducted in a Finnish newspaper. It appeared that citizens would have a great deal to offer for journalism providing newsrooms were capable of dealing with their input. The projects conducted in cooperation with journalists and the public proved that given the realities of newsrooms this is difficult to attain, but by no means impossible. en
dc.language.iso fi -
dc.publisher Tampere University Press. TUP -
dc.relation.isformatof 951-44-5158-9 -
dc.subject uutisjournalismi -
dc.subject kansalaisuus -
dc.subject journalismikritiikki -
dc.subject kansalaisjournalismi -
dc.subject public journalism -
dc.subject citizenship -
dc.subject journalism criticism -
dc.title Ohut ja vankka journalismi. Kansalaisuus suomalaisen uutisjournalismin käytännöissä 1990-luvulla -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:951-44-5173-2 -
dc.seriesname Mediatutkimuksia -
dc.oldstats 2400 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 127 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study fi=Tiedotusoppi | en=Journalism and Mass Communication| -
dc.date.dissertation 2001-09-08 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | en=Faculty of Social Sciences| -
dc.department fi=Tiedotusopin laitos | en=Department of Journalism and Mass Communication| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Kuvailutiedot