Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla TamPubista, ainoastaan metadata.
| Kirja ostettavissa Granumista | |
| Tekijä(t): | Autio, Sari |
| Väitöskirjan nimi: | SUUNNITELMATALOUS NEUVOSTO-KARJALASSA 1928-1941 Paikallistason rooli Neuvostoliiton teollistamisessa |
| Vuosi: | 2002 |
| Väitöspäivä: | 2002-01-19 |
| Tiedekunta: | Humanistinen tiedekunta |
| Laitos: | Historiatieteen laitos |
| Oppiaine: | Yleinen historia |
| Julkaisija: | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |
| Painettu sarja: |
|
| ISBN (print): | 951-746-340-5 |
| Asiasanat: | Neuvostoliitto; Neuvosto-Karjala; suunnitelmatalous; taloudellinen kehitys; paikallistaso; Soviet Union; Soviet Karelia; planned economy; economic development; local level |
| URN: | urn:isbn: |
| Tiivistelmä: | Talousautonomia sekä yksityisyritteliäisyyttä ja hallinnon hajauttamista tukenut NEP-politiikka loivat 1920-luvulla pohjan Neuvosto-Karjalan suomalaiselle johdon tavoitteille luoda Neuvosto-Karjalan (KASNT) alueesta taloudellisesti kehittynyt kokonaisuus, jolle esimerkkinä oli naapuri-Suomi. Usko itsenäiseen taloudelliseen kehitykseen ja sitä kautta koko Neuvostoliiton kehittämiseen sai väistyä kun Neuvostoliitossa siirryttiin suunnitelmatalouteen vuonna 1928. Neuvosto-Karjala sidottiin 1930-luvulla osaksi Neuvostoliiton taloussuunnitelmaa. Neuvosto-Karjalasta tuli osa laajaa kollektiivia, jonka ensisijainen tehtävä oli Neuvostoliiton teollistaminen. Odotetun taloudellisen kehityksen asemesta Neuvosto-Karjala suistui kurjistumisen kierteeseen, mikä tuntui erityisesti tavallisten ihmisten elämässä. Palkanmaksuongelmat, elintason lasku ja vankityövoiman käyttö olivat arkipäivää suunnitelmatalouden käytännössä. Paikallistason roolista tuli merkittävä Neuvostoliiton teollistamisessa ja paikallistaso maksoi kovimman hinna Neuvostoliiton modernisaatiosta.
Tämä tutkimus perustuu venäläiseen alkuperäiseen arkistoaineistoon, jota on analysoitu sisällöllisen (historiallis-kvalitatiivinen metodi) ja tilastollisen analyysin (historiallis-kvantitatiivinen metodi)avulla. Tavoitteena tutkimuksessa on ollut suunnitelmatalouden seurausten ja käytännön tutkimus, jota teemaa on lähestetty talous- ja sosiaalihistoriallisesta näkökulmasta. Paikallistason roolia Neuvostoliiton teollistamisessa on lähestytty keskus-periferia-teeman kautta. Tämän lievän teoreettisen viitekehyksen avulla Neuvosto-Karjala on määritelty sekä itsenäiseksi toimijaksi että esimerkiksi paikallistasosta Neuvostoliitossa. Näin Neuvosto-Karjalan kehitys 1928-1941 osoittaa paitsi suunnitelmatalouden käytännön ja seuraukset myös paikallistason roolin Neuvostoliiton teollistamisessa. Tämä tutkimus tuo uuden näkökulman ja ennentutkimatonta tietoa suunnitelmatalouden käytännöistä paikallistasolla ja tavallisen ihmisen arjesta suunnitelmataloudessa. Tutkimus osoittaa paikallistason merkittävän roolin Neuvostoliiton teollistamisessa sekä empiriatason keskus-periferia-suhteissa Neuvostoliitossa. Tutkimus auttaa ymmärtämään Neuvostoliittoa sekä Venäjällä yhä käytössä olevia, joskus ongelmallisiakin käytäntöjä niiden syntyhistorian kautta. |