SUUNNITELMATALOUS NEUVOSTO-KARJALASSA 1928-1941 Paikallistason rooli Neuvostoliiton teollistamisessa

Abstract

Talousautonomia sekä yksityisyritteliäisyyttä ja hallinnon hajauttamista tukenut NEP-politiikka loivat 1920-luvulla pohjan Neuvosto-Karjalan suomalaiselle johdon tavoitteille luoda Neuvosto-Karjalan (KASNT) alueesta taloudellisesti kehittynyt kokonaisuus, jolle esimerkkinä oli naapuri-Suomi. Usko itsenäiseen taloudelliseen kehitykseen ja sitä kautta koko Neuvostoliiton kehittämiseen sai väistyä kun Neuvostoliitossa siirryttiin suunnitelmatalouteen vuonna 1928. Neuvosto-Karjala sidottiin 1930-luvulla osaksi Neuvostoliiton taloussuunnitelmaa. Neuvosto-Karjalasta tuli osa laajaa kollektiivia, jonka ensisijainen tehtävä oli Neuvostoliiton teollistaminen. Odotetun taloudellisen kehityksen asemesta Neuvosto-Karjala suistui kurjistumisen kierteeseen, mikä tuntui erityisesti tavallisten ihmisten elämässä. Palkanmaksuongelmat, elintason lasku ja vankityövoiman käyttö olivat arkipäivää suunnitelmatalouden käytännössä. Paikallistason roolista tuli merkittävä Neuvostoliiton teollistamisessa ja paikallistaso maksoi kovimman hinna Neuvostoliiton modernisaatiosta.

Tämä tutkimus perustuu venäläiseen alkuperäiseen arkistoaineistoon, jota on analysoitu sisällöllisen (historiallis-kvalitatiivinen metodi) ja tilastollisen analyysin (historiallis-kvantitatiivinen metodi)avulla. Tavoitteena tutkimuksessa on ollut suunnitelmatalouden seurausten ja käytännön tutkimus, jota teemaa on lähestetty talous- ja sosiaalihistoriallisesta näkökulmasta. Paikallistason roolia Neuvostoliiton teollistamisessa on lähestytty keskus-periferia-teeman kautta. Tämän lievän teoreettisen viitekehyksen avulla Neuvosto-Karjala on määritelty sekä itsenäiseksi toimijaksi että esimerkiksi paikallistasosta Neuvostoliitossa. Näin Neuvosto-Karjalan kehitys 1928-1941 osoittaa paitsi suunnitelmatalouden käytännön ja seuraukset myös paikallistason roolin Neuvostoliiton teollistamisessa.

Tämä tutkimus tuo uuden näkökulman ja ennentutkimatonta tietoa suunnitelmatalouden käytännöistä paikallistasolla ja tavallisen ihmisen arjesta suunnitelmataloudessa. Tutkimus osoittaa paikallistason merkittävän roolin Neuvostoliiton teollistamisessa sekä empiriatason keskus-periferia-suhteissa Neuvostoliitossa. Tutkimus auttaa ymmärtämään Neuvostoliittoa sekä Venäjällä yhä käytössä olevia, joskus ongelmallisiakin käytäntöjä niiden syntyhistorian kautta.

In the 1920s the extensive economic autonomy of Soviet Karelia and the NEP, which supported administrative decentralisation and privater enterprise, gave rise to strong economic expectations, especially among the Soviet Karelian Finnish leadership, who firmly believed in economic development based on vast forest resources. In 1930s, after the adoption planned economy, Soviet Karelia was tied to the economy of the Soviet Union through economic plans, whereby the the significance of the region as an independent agent disappeared. It became part of an extensive collective whose primary objective was the industrialisation of the Soviet Union.

For Soviet Karelia the move from the NEP to the planned economy in the early 1920s spelled change - the imposition of a new economic system and the disappearance of the region's own goals and hopes for local development. In practical terms the change resulted in a loss of economic autonomy and the gradual disappearance of typically Finnish characteristics.

The practices of the planned economy took shape rather rapidly after its adoption and proved in many cases untenable. Emerging problems were not dealt with immediately; instead, they had time to expand and become increasingly complex before attempts to solve them. When solutions were finally offered, they proved quite short sighted and led pauperisation at the local level.

The research is based on original archive material collected from various Russian archives and analysed with the help of both historical-qualitative and historical- quantitative methods. This study analyses also theoretically conceptualised Soviet Karelia both as an independent agent and as an example of local level within the Soviet Union. In this way, Soviet Karelian development between 1928-1941 illustrates the role of local level in the industrialisation of the Soviet Union and provides an examle of the modernisation of the national economy.