Lääkärijohtaja - lääkäri vai johtaja? Tutkimus lääkärijohtajan roolijännitteistä ja johtamisroolin omaksumisesta erikoissairaanhoidossa

TamPub

Kuvailutiedot

dc.contributor.author Tuomiranta, Mirja -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:10:12Z
dc.date.available 2012-12-03T12:10:12Z
dc.date.issued 2002 -
dc.identifier.isbn 951-44-5291-7 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/67180
dc.description.abstract Lääkärijohtaja -lääkäri vai johtaja? Erikoissairaanhoito, sen toimintaympäristö ja johtaminen ovat muuttuneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Väestön vaatimukset terveudenhuollon palvelujen sujuvuudelta ja kunnallisten päättäjien odotukset erikoissairaanhoidon tuloksellisuudelta ovat kasvaneet.1990-luvun alun taloudellinen lama, väestön vanheneminen, kroonistuvat sairaudet, medikalisaatio sekä lääketieteen sovellusten kehittyminen ovat monimutkaistaneet erikoissairaanhoitoa ja sen suhdetta ympäräivään yhteiskuntaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kansainvälisen johtamistyön ristiriitoja kuvaavan mittarin avulla, millaisena sekä potilastyötä että johtamistyötä tekevät lääkärijohtajat ovat kokeneet muuttuneen erikoissairaanhoidon toimintaympäristön ja ovatko muutokset aiheuttaneet heille roolijännitteitä perinteisen lääkärin roolin ja uuden johtajan roolin välille. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, onko tutkituilla roolijännitteillä ja muilla yksilö- tai ympäristötekijöillä vaikutusta lääkärijohtajien johtamismotivaatioon ja johtamisroolin omaksumiseen erikoissairaanhoidossa. Tutkimus tehtiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuonna 1999. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri edustaa keskisuurta sairaanhoitopiiriä, jonka väestöpohja on n 196 000 asukasta. Sairaanhoitopiirissä työskentelee noin 2200 työntekijää, joista 201 on lääkäriä.Tutkimus tehtiin postikyselynä 51 sairaanhoitopiirin ylilääkärille ja apulaisylilääkärille. Tutkimuksessa todettiin, että lääkärijohtajat tekevät suurimman osan eli 70-80% viikkotyöajastaan potilastyötä ja vain 20-30% joko asiajohtamis- tai henkilöstöjohtamistyötä. Henkilöstöjohtamistyötä tehtiin kaikkein vähiten. Tutkituista lääkärijohtajista vain noin puolet oli kiinnostunut johtamistyöstä.Alle 48-vuotiaat ja naislääkärijohtajat olivat kiinnostuneempia kuin yli 48-vuotiaat ja mieslääkärijohtajat. Erityisesti johtamistyössä lääkärijohtajilla ilmeni työnkuvaan ja työn tavoitteisiin, ristiriitaiseen toimintaympäristöön, työjärjestelyihin ja aikapaineeseen sekä oikeudenmukaiseen kohteluun liittyviä roolijännitteitä. Roolijännitteiden todennäköisyyttä lisäsivät mm. pieni työyksikkö, naissukupuoli, yli 48 vuoden ikä sekä joustava persoonallinen tyyli. Lääkärijohtajan johtajan roolin omaksumista ennustivat oikeudenmukainen kohtelu, hyvä johtamismotivaatio, suuri työyksikkö sekä joustava persoonallinen tyyli. Tutkimus antaa uutta tietoa vanhan rooliteorian soveltuvuudesta ammattien ja ammattiroolien omaksumisen tutkimisesta ja niihin vaikuttavien tekijöiden analysoimisesta. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että erikoissairaanhoidossa lääkärijohtajan ammattirooli on edelleen enemmän perinteistä potilastyötä tekevän lääkärin rooli kuin systemaattista johtamistyötä tekevän johtajan rooli. Tutkimus tuo erityisesti lääkärijohtajien näkökulmasta uutta tietoa erikoissairaanhoidon johtamisen esteistä ja edellytyksistä sekä niiden merkityksestä erikoissairaanhoidon toimivuuden ja tuloksellisuuden parantamisessa. fi
dc.description.abstract The management of special medical care hospitals has become more and more challenging due to economic and functional changes. There has been hardly enough information available about how physician executives in Finland experience the changing health care enviroment and their new role as managers. One aim of this study was to identify the factors in the hospital enviroment that predict the physician executive`s role strain in their professional roles. Another aim of the study focuses on the dependent variables between role strain, managerial motivation and managerial role taking. The study leans mainly on the role episode model by Katz and Kahn (1978) combined with the theory of planned behaviour by Ajzen (1991). The validated role conflict and role ambiguity measure by Rizzo, House and Lirtzman (1970) were used to assess role strain. The final aim of the study is to develope a physician executive role strain model and role taking model. Cognitivism and second order cybernetics was the gathering metatheory for the role-, motivation-, learning- and management theories in this study. On the macro level physician executive role strain and role taking were analysed from the perspective of managerial and profession theories. The mail survey was sent to 69 physician executives working in the South Ostrobothnia Group of Hospitals. Of the questioinnaires with both structural and open questions 51 (74%) were returned. Results were obtained using descriptive statistics, confirmatory factor analysis and logistic regression analysis. Qualitative data was analysed by the content analysis method. Physician executive role strains concerning both management and leadership work were: unclear nature of work and goals, poorly organized work and time pressure, conflicting work enviroment and organizational injustice. The results of content analysis were parallel to the statistical analysis of the Rizzo et al. (1970) measure except for the rigidity of hospital organizations, which was a new dimension. The factors that predicted physician executive role strains were the special medical care changes, small hospital unit, female gender, age > 48 years, flexible personal style, good managerial motivation and good learning motivation. The determinants of managerial role were organizational justice, good managerial motivation, large hospital unit and flexible personal style. The only determinant for taking clinical role was the clarity of clinical work enviroment. The results from the confirmatory factor analysis, logistic regression analysis and content analysis supported the functioning of physician executive role strain and role taking models in this study. The research models are applicable for the description of the complex and conflicting special care hospital enviroment of physician executives. The functioning of the research models refers the prosessual and cognitive nature of professional roles. en
dc.language.iso fi -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 951-44-5290-9 -
dc.subject lääkärijohtaja -
dc.subject roolijännite -
dc.subject erikoissairaanhoito -
dc.subject johtaminen -
dc.subject motivaatio -
dc.subject physician executive -
dc.subject role strain -
dc.subject special care -
dc.subject management -
dc.subject motivation -
dc.title Lääkärijohtaja - lääkäri vai johtaja? Tutkimus lääkärijohtajan roolijännitteistä ja johtamisroolin omaksumisesta erikoissairaanhoidossa -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:951-44-5291-7 -
dc.relation.numberinseries 854 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 2316 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 160 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study fi=Biometria | en=Biometry| -
dc.date.dissertation 2002-02-08 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Lääketieteellinen tiedekunta | en=Faculty of Medicine| -
dc.department fi=Terveystieteen laitos | en=Tampere School of Public Health| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Kuvailutiedot