The Politics of Metaphor: Biotechnology and Biodiversity in the Media

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan metaforia tieteen ja median välisen viestinnän välineinä. Tieteen ja median välisessä viestinnässä jotkut käsitykset nousevat hallitsevaan asemaan ja toiset jäävät marginaalisiksi, ja tässä määrittelykamppailussa metaforilla on keskeinen asema. Julkisessa keskustelussa metaforat, kuten esimerkiksi "kloonit ovat kopioita", "tieteen edistyminen on matkaamista eteenpäin" tai "elämän kirjasto on tulessa", tarjoavat tieteen ja median diskursseille yhteisen keskustelupohjan, mutta ovat samalla riittävän joustavia salliakseen yhteiskunnallisia määrittelykamppailuja.

Metaforan politiikka viittaa metaforien kahtalaiseen merkitykseen julkisissa keskusteluissa yhtäältä yhteisen keskustelupohjan ja toisaalta yhteisen kiistelypohjan tarjoajina. Työ avaa uuden teoreettisen ja metodologisen näkökulman tieteen ja median välisen viestinnän tutkimukseen.

Tutkimuksen empiirisenä kohteena ovat bioteknologia- ja biodiversiteetti-keskustelut 1990-luvulla. Työn teoreettinen viitekehys yhdistää metaforateoriaa, viestinnän tutkimusta ja tieteen tutkimusta. Metodina on laadullinen tekstianalyysi, joka kohdentuu erityisesti keskusteluissa käytettyihin metaforiin.

Bioteknologiaan kohdistuvat kolme tapaustutkimusta käsittelevät kahden bioteknologiayrityksen mainoskampanjoita Der Spiegelissä ja Newsweekissä 1997-98; keskustelua Dolly-lampaan kloonauksesta. The Timesissä ja Naturessa 1997 sekä ihmisgenomin selvittämisestä käytyä keskustelua The Timesissa ja Helsingin Sanomissa 2000. Näiden keskustelujen keskeisimpia metaforia olivat käsitykset tieteestä matkana, joko tähtää "elämän salaisuuksien paljastamaiseen" tai sitten matkana, jonka ei-toivottuna seurauksena on "uusien Frankensteinin hirviöiden luonti". Nämä metaforat heijastavat vastakkaisia käsityksiä tieteestä joko hallittuna edistyksenä tai kontrolloimattomana 'luonnon' manipulointina.

Biodiversiteettia eli luonnon monimuotoisuutta koskevat tapaustutkimukset kohdistuivat Guardianin, The Timesin ja New York Timesin sanomalehtikirjoitteluun vuosina 1990-1997. Biodiversiteetti-keskustelussa luontoa metaforisoitiin joko "resurssien eli diversiteetin varastona" tai "suhteiden ja prosessien verkostona". Nämä käsitykset luonnosta ehdottavat erilaisia biodiversiteetin suojelun strategioita. Jos luonto on jotain kulttuurin ulkopuolista, bioidversiteettia voidaan suojella mm. perustamalla eläintarhoja uhanalaisille lajeille. Jos luonto puolestaan käsitetään rikkaana suhteiden verkostona, ekosysteemien suojelu on keskeistä biodiversiteetin suojelulle. Siinä missä tutkijat suosivat värikkäitä metaforia kuten "elämän kirjasto on tulessa", toimittajat käyttivät usein neutraalempia metaforia kuten "elämän varasto kutistuu".

Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on metaforien merkittävä rooli eri yhteiskunnallisten diskurssien, tässä tapauksessa tieteen ja median, välisessä viestinnässä. Metaforat tarjoavat yhteisen pohjan julkisille keskusteluille, ja yhdistävät aiheita sekä ajallisesti että temaattisesti. Samalla metaforat ehdottavat tietynlaisia toimintatapoja. Tutkijoiden ja toimittajien erilaiset tavat käyttää samojakin metaforia voivat johtaa julkisessa keskustelussa ohipuhumiseen.

The dissertation discusses the role of metaphors as mechanisms of communication between the sciences and the mass media. Metaphors are considered as dynamic and flexible tools of communication between the systems of science and the mass media. The creation and struggle over dominant images as well as the constant struggle over the dominant images, the politics of metaphor, takes place in this inter-domain communication.

In particular, the study focuses on the public representations of biosciences, i.e. modern biotechnology and biodiversity conservation in the 1990s. Public representations of biotechnology and biodiversity are discussed with regard to three science-media interfaces: promotion of the public images of science in the mass media, dialogue over the uses of metaphors, and public legitimation of scientific projects or disciplines in public.

Theoretically, the study combines the disciplines of the communication sciences, the metaphor theories, and the philosophy of knowledge and the social studies of sciences. Methodologically, the study adds a new way to analyse the communication between the sciences and the mass media.

Empirically, the study consists of three case studies on the public debate on modern biotechnology and three case studies on the biodiversity debate. The biotechnology case studies focus on the advertising campaigns of two life sciences companies, Hoechst and Novartis published in Der Spiegel and Newseek in 1997; the public debate on cloning of Dolly, the sheep, in The Times and in Nature 1997, and the coverage of the publication of the first draft of the Human Genome in 2000 in the Times and Helsingin Sanomat, the biggest newspaper in Finland. In the case studies, biotechnology was represented metaphorically as "scientific progress and jounrey". The scientific "journey" aims at either "revealing the secrets of life" or its unwanted consequence is the "creation of new monsters". Hence, science is represented either as under control or out of control.

The biodiversity case studies focused on the coverage of biodiversity in The New York Times, The Times, and the Guardian in 1990-1997. These case studies were further reflected upon in an essay on the changing metaphors of nature in the scientific and the social scientific literature. In the biodiversity debate, nature was percieved either as "a container of resources" or as "diversity and complex network of relations". The view on nature as "a storage" was represented in metaphors such as "the library of life is on fire" preferred by ecologists, or "the store of life is shrinking" favored by journalists. The view on nature as networks, in turn, was represented in metaphors of "web of life" that remained rare in the newspapers but was widely discussed in the social scientific literature.

In the public representations of biosciences, metaphors played an important role in putting forward certain images of science, culture and nature, and in providing common ground for the debates. Metaphors are effective tools of inter-discoursive communication because they provide common ground for public debates, but are also flexible enough to allow for different formulations and definitions on the key-concepts. Metaphors provided mapping not only between the conceptual domains, but also between the various narratives of science and nature, the different social discourses, and the different historical views on issues. In conclusion, metaphor can be considered as a mechanism of communication between the societal discourses.