Ohitusleikkauspotilaiden pelot, ahdistuneisuus ja sosiaalinen tuki

TamPub

Kuvailutiedot

dc.contributor.author Koivula, Meeri -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:10:18Z
dc.date.available 2012-12-03T12:10:18Z
dc.date.issued 2002 -
dc.identifier.isbn 951-44-5377-8 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/67212
dc.description.abstract Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pelkojen ja ahdistuneisuuden esiintymistä ohitusleikkauspotilailla hoidon eri vaiheissa. Lisäksi tutkittiin onko perheen ja muiden läheisten ihmisten muodostamalla sosiaalisella tukiverkostolla ja sairaalassa hoitohenkilökunnan antamalla sosiaalisella tuella vaikutusta potilaiden pelkoihin ja ahdistuneisuuteen. Erityisesti haluttiin tietoja voimakkaan pelon ja ahdistuneisuuden esiintymisestä ohitusleikkauspotilailla ja niihin yhteydessä olevista tekijöistä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Tampereen yliopistollisen sairaalan ohitusleikkauspotilailta (240 potilasta) kyselylomakkeiden avulla kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisen kerran potilaat vastasivat lomakkeisiin odottaessaan leikkaukseen pääsyä kotona, toisen kerran sairaalassa leikkausta edeltävänä iltana ja kolmannen kerran samat potilaat vastasivat postikyselyyn kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja tulokseksi saatiin seuraavanlaista uutta tietoa. Puolet kotona ohitusleikkausta odottavista potilaista oli hyvin peloissaan ja ahdistuneita. Odottamivaiheessa naisten pelot olivat miehiä voimakkaampia. Kun potilaat saapuivat sairaalaan ja heitä valmisteltiin ohitusleikkaukseen, he rauhoittuivat, sillä sairaalassa keskimäärin vain neljännes potilaista oli pelokkaita ja ahdistuneita. Kolmen kuukauden kuluttua pelokkuus ja ahdistuneisuus oli edelleen vähentynyt enemmistöllä. Pelon ja ahdistuksen keskiarvot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä osa potilaista alkoi erityisesti pelätä sairaalassa ja pienellä osalla pelokkuus lisääntyi kuntoutumisvaiheessa. Jonossa leikkausta odottavat hyvin pelokkaat potilaat toivoivan hoitohenkilökunnalta paljon tietoa. Hyvin ahdistuneet potilaat kokivat jonottamisaikana saavansa vähemmän tukea tukiverkostoltaan kuin muut. Eniten potilaat saivat tukea puolisolta ja muilta perheenjäseniltä. Sairaalassa ennen leikkausta hyvin pelokkaat ja ahdistuneet potilaat arvioivat saaneensa hoitohenkilökunnalta niukasti emotionaalista tukea. Emotionaalisella tuella tarkoitettiin tutkimuksessa että hoitajat kuuntelevat potilasta, keskustelevat tunteista ja osoittavat arvostusta potilaalle. Tulosten perusteella voidaan kehittää ohitusleikkauspotilaiden hoitoa. Näyttää ilmeiseltä, että leikkauksen odottamisvaihe on potilaille vaikea, ja juuri tähän vaiheesen tulisi kehittää uusia potilaan ja perheen tukemisen muotoja. Pelokkaat ja ahdistuneet potilaat tarvitsevat myös tavallista enemmän tietoa ja tukea hoitohenkilökunnalta. fi
dc.description.abstract The purpose of the study was to ascertain the amount, quality and variation of fears and anxiety in bypass surgery patients in different phases of the coronary artery bypass surgery process. The aim was to look at social support received by patients and the association between social support and patient fears and anxiety. The sample consisted of 270 bypass surgery patients from Tampere University Hospital, selected among patients who had been placed on the waiting list for bypass surgery at the beginning of 1998. Data were collected using questionnaires in three phases of the care process. In the waiting period to surgery 207 patients participated in a mailed survey, 193 patient completed the questionnaire at the hospital the night before surgery, and 194 patients responded to a mailed survey three months after surgery. Fear was measured using an instrument designed for the study consisting of 12 objects of fear. Anxiety was measured using the state anxiety (STATE-A) and trait anxiety (TRAIT-A) instruments and an instrument for hospital patients anxiety and depression (HAD). The social support network was measured using Norbec's instrument on social support. Support received from nurses and the quality of counselling for heart patients were measured using instruments developed for the study. The results showed that fear and anxiety are most common in the waiting period to surgery, when half of the patients exhibited fairly strong fear and anxiety. The most common objects of fear were illness and its treatment. Patients' fears and anxiety diminished at the beginning of the hospitalisation period so that a quarter of the patients were fearful in the preoperative phase. When three months had passed since the operation, average fears and anxiety had continued to decline, but the fears and anxiety heightened in a small proportion of patients in the rehabilitation phase. During the waiting period, the most important support persons were the spouse and other family members. Those who were extremely fearful in the waiting period were women, and those on sick leave and without a professional education. In extremely fearful patients the waiting period to surgery was less than one month, they had depression and a strong tendency towards anxiety, and they wanted a great deal of informational support from hospital nurses. Those who were extremely anxious during the waiting period were under the age of 55, had no distinct chest pain, had depression and received little emotional support from their support network. Nearly a half of the patients had not received enough information on basic counselling topics. Patients received a great deal of support from nurses while in hospital before surgery and it met their expectations. The majority of patients received a great deal of multi-professional counselling. Ample social support from nurses was associated with mild fear and anxiety, but more fearful and anxious patients would have needed even more support. Women, widowed and divorced persons, single persons, those without a professional education and on sick leave were most fearful and anxious while in hospital before surgery. The study generated new knowledge of the changes in patient fears and anxiety during the bypass surgery process. The results provide a basis for directing support measures to areas where support is most needed and for developing current support and counselling practices to enhance the wellbeing of bypass surgery patients. en
dc.language.iso fi -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 951-44-5376-X -
dc.subject ohitusleikkauspotilaat -
dc.subject pelot -
dc.subject ahdistuneisuus -
dc.subject sosiaalinen tuki -
dc.subject coronary artery bypass grafting patient -
dc.subject fear -
dc.subject anxiety -
dc.subject social support -
dc.title Ohitusleikkauspotilaiden pelot, ahdistuneisuus ja sosiaalinen tuki -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:951-44-5377-8 -
dc.relation.numberinseries 875 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 3166 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 183 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study Hoitotiede - Nursing Science -
dc.date.dissertation 2002-06-07 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Lääketieteellinen tiedekunta | en=Faculty of Medicine| -
dc.department fi=Hoitotieteen laitos | en=Department of Nursing Science| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Kuvailutiedot