Urban Economic Policy in the Network Society

Abstract

Tietoyhteiskuntakehitys ja globalisaatio vaikuttavat monin tavoin taloudellisten toimijoiden kuten yksilöiden, yritysten, kaupunkiseutujen ja valtioiden toimintaympäristöön. Tapahtuvan muutoksen myötä kaupunkiseudut ovat joutuneet uudenlaiseen toimintaympäristöön, jolle on ominaista esimerkiksi globaali kilpailu yritysten ja osaavan työvoiman sijainnista sekä tiedon, osaamisen ja innovaatioiden korostuminen taloudellisen kasvun luojina. Tämä pakottaa kaupunkiseudut uudella tavalla jatkuvasti kehittämään omaa kilpailukykyään. Tutkimuksessa on tarkasteltu kaupunkiseudun kehittämistä ja elinkeinopolitiikkaa globaalin tietoyhteiskunnan eli verkostoyhteiskunnan viitekehyksessä. Verkostoyhteiskuntaa on tulkittu Castellsin virtojen tila ­käsitteen avulla. Kaupunkiseudun kilpailukyky on määritelty sen kyvyksi vetää puoleensa kaupunkiseudun kannalta tärkeitä virtoja.

Tutkimuksen tehtävänä on tutkia ja kehittää kaupunkiseutujen kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan teoriaa, lähestymistapoja sekä malleja tukemaan suomalaisten kaupunkiseutujen kehittämistä ja elinkeinopoliittista uudistumista. Tutkimus sisältää sekä teoreettisia että empiirisiä elementtejä. Käytettyä menetelmää voidaan yleisesti luonnehtia hermeneuttiseksi eli ymmärtäväksi ja tiedonintressiä käytännölliseksi. Tutkimuksen aineisto on pääosin laadullista. Tutkimuksen kohteena ja sovellusesimerkkeinä on käytetty suuria suomalaisia kaupunkiseutuja (Helsinki, Jyväskylä, Oulu, Tampere ja Turku).

Tutkimuksen tuloksena on synnytyt kaupunkiseudun analysoinnin ja kehittämisen tueksi uusia tai tässä tutkimuksessa edelleen kehitettyjä konsepteja ja lähestymistapoja, jotka ovat sovellettavissa yleisesti kaupunkiseutuihin. Näitä ovat virtojen tila, kaupunkiseudun kilpailukyky, kokonaisvaltainen elinkeinopolitiikka, innovatiivinen miljöö sekä kaupunkiseudun kehittäjäverkoston Ba:t. Tutkimuksen tuloksia voidaan havainnollistaa myös kuvaamalla siirtymää 1990 ­luvun kaupunkiseudun elinkeinopolitiikasta 2000 ­luvun alun elinkeinopolitiikkaan. Tällöin esimerkiksi kaupunkiseudun kehittämisen toimintaympäristö muuttuu kansallisesta globaaliksi, toimintaympäristön tyyppi paikkojen tilasta virtojen tilaksi, kehittämispolitiikan tyyppi subventiopolitiikasta kilpailukykypolitiikkaan, tavoiteltava elinkeinorakenne monipuolisesta hallittuun klusteripohjaiseen erikoistumiseen, kehittämisen kohde yritysten toimintaympäristöstä kaupunkiseudun kilpailukyvyn kokonaisvaltaiseen kehittämiseen sekä markkinointistrategia infrastruktuurimarkkinoinnista imagomarkkinointiin ja brandien rakentamiseen. Kaupunkiseudun kehittämisen organisoituminen tapahtuu yhä enemmän verkostojen muodossa ja keskeinen kehittämistoimija on kaupunkiseudun oppivakehittäjäverkosto.

Information society development and globalisation in many ways influence the environment of economic actors such as individuals, companies, urban regions, and states. With the many changes taking place, urban regions are confronted by a new kind of environment characterised by, for example, global competition for the location of companies and skilled labour as well as an emphasis on knowledge, expertise, and innovations as sources of economic growth. This new environment forces the urban regions to constantly develop their competitiveness in a new way. The study has analysed the development and economic development policy of an urban region within the framework of the global information society, or network society. The network society has been interpreted with the help of the concept of space of flows launched by Castells. The competitiveness of an urban region has been defined as an urban region s ability to attract the flows important to it.

The study consists of five separately published studies (articles) and an introductory summary article, all strongly connected to the space of flows and the urban regions competitiveness and the elements contributing to that competitiveness. The aim of the study is to investigate and develop the theory, approaches, and models of urban regions competitiveness and economic development policy in order to support the development of Finnish urban regions and help renew their economic development policy. The study contains both theoretical and empirical elements. The method used can generally be characterised as hermeneutic or interpretative and the interest of knowledge is practical. The material used in the study is mostly qualitative. The subjects and cases of the study are the main Finnish urban regions of Helsinki, Jyväskylä, Oulu, Tampere, and Turku.

The study has resulted in the creation of new or improved generally applicable concepts and approaches to support the analysis and development of urban regions. They include space of flows, urban region competitiveness, comprehensive economic development policy, innovative milieu, and Ba of the urban region s development network. The results of the study can also be illustrated by describing the shift in the urban region economic development policy. In this transition, for example, the operational environment of development activities changes from national to global; the type of operational environment moves from space of places towards space of flows; the development policy shifts from subvention policy to competitiveness policy; the target business structure becomes managed cluster-based specialisation rather than all involving multiple structure; the focus of development turns from the operational environment to a comprehensive development of the competitiveness of an urban region; and marketing strategy changes from infrastructure marketing to image marketing and brand creation. The organisation of development of an urban region becomes more and more network-based and the (learning) development network takes the stage as the essential actor.