Ikäihmiset ja lääkkeiden käytön moninaiset maailmat

TamPub

Kuvailutiedot

dc.contributor.author Lumme-Sandt, Kirsi -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:10:27Z
dc.date.available 2012-12-03T12:10:27Z
dc.date.issued 2002 -
dc.identifier.isbn 951-44-5525-8 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/67255
dc.description.abstract Lääkkeet ovat yksi nykylääketieteen keskeisimmistä keinoista hoitaa, lievittää, parantaa ja ehkäistä ihmisten vaivoja ja sairauksia. Suurin osa yli 65 vuotta täyttäneistä suomalaisista käyttää jonkinlaisia lääkkeitä. Lääkkeiden avulla moni ikäihminen voi ylläpitää tyydyttävän toimintakyvyn ja elää hyvää elämää. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada lisää tietoa itsenäisesti asuvien ikäihmisten (yli 65-vuotiaiden) lääkkeiden käyttöön liittyvistä seikoista. Tavoitteena oli selvittää millaisina lääkkeiden käyttäjinä ikäihmiset nähdään ja millaisia ovat heidän omat käsityksensä lääkkeistä ja lääkkeiden käytöstä. Tavoitteena oli selvittää lääkkeiden käyttöön liittyviä logiikoita ja maallikkokäsityksiä. Ymmärtämällä paremmin ikäihmisten lääkkeiden käyttöön liittyviä merkityksiä ja toimintaa terveydenhuollon ammattilaisten ja ikäihmisten läheisten on helpompi ymmärtää heitä ja tukea heidän omaa toimintaansa. Tutkimuksen aineistoina olivat sekä hoitomyöntyvyyttä käsittelevät tieteelliset tekstit että ikäihmisille suunnatut lääkemainokset ja kaksi haastatteluaineistoa, joissa ikäihmiset puhuvat lääkkeistä. Tutkimuksen perusteella syntyi kuva moninaisesta ja osittain ristiriitaisestakin lääkkeiden käytön maailmasta. Nykypäivän ikäihmisten lääkkeiden käyttö tapahtuu erilaisten käsitysten, uskomusten ja auktoriteettien ristipaineessa. Terveydenhuollon piirissä potilaat nähdään usein passiivisina hoidon kohteina, jotka riittävästi informoituina noudattavat annettuja lääkeohjeita. Usein unohdetaan, että vaikka huono hoitomyöntyvyys näyttäytyy lääkärin kannalta irrationaalisena, se saattaa kuitenkin olla potilaan kannalta katsoen rationaalinen teko ja lääketieteellinen tieto on vain osa siitä tiedosta, jota he käyttävät päätöstensä pohjana. Lääkemainoksia pintatasolla tarkasteltaessa näyttää, että suhtautuminen ikääntymiseen on muuttunut positiivisemmaksi. Mainoksissa on siirrytty negatiivissävytteisestä rappeutumisen ehkäisemisestä korostamaan energisyyden hankkimista ja säilyttämistä. Mainokset viestivät, että voi olla nuorekas ja energinen vaikka olisikin kronologiselta iältään vanha. Toisaalta vaatimus yksilön omasta vastuusta terveyden, nuorekkuuden ja elämänilon suhteen on kasvanut. Oikeilla pillereillä saavutettava onnellinen ja terve vanhuus tehdään mainoksissa ei vain tavoiteltavaksi vaan myös velvollisuudeksi. Analysoiduista haastatteluaineistoista toinen käsitti 151:n 90 vuotta täyttäneen tamperelaisen elämäkertahaastattelun lääkkeitä käsittelevät osiot ja toinen viisi focus group-keskustelua 65-85-vuotiaiden tamperelaisten ja valkeakoskelaisten parissa (N=34). Kaikki haastateltavat olivat itsenäisesti asuvia. Haastatteluaineistoissa esiintyi rinnakkain puhetapoja, joista toisissa korostettiin lääkärien auktoriteettia ja asiantuntemusta ja toisissa luonnonmukaisia hoitomuotoja ja omaa aktiviisuutta. Haastatellut ikäihmiset korostivat moraalisesti oikeanlaista suhtautumista lääkkeisiin. Lääkkeiden käyttöä piti perustella monin tavoin. Perusteluja tarvittiin silloin, kun lääkehoito ei toteutunut lääketieteen vaatimusten mukaan sekä silloin, kun oletettiin, että se ei ehkä kaikilta osiltaan täyttänyt maallikoiden moraalisia odotuksia. Haastateltaville oli tärkeää tuoda esille arvostuksensa lääkäreitä kohtaan, mutta yhtä tärkeää oli tuoda esille se seikka, että he eivät käytä lääkkeitä turhaan. Mahdollisimman vähäisen lääkkeiden käytön korostaminen ja sen perusteleminen olivat olennainen osa lääkkeiden käyttöön liittyvää puhetta. Siitä huolimatta, että lääkärit nähtiin lääkkeiden käytön asiantuntijoina, lääkkeiden käyttäjät korostivat omaa aktiivisuuttaan lääkityksensä suhteen. Ikäihmisillä ei välttämättä ole lääketieteellistä tietämystä sairauksista ja niiden hoidosta, mutta heillä on tietoa omasta arjestaan, jossa lääkkeitä käytetään. Olemalla itse tarkka ja aktiivinen lääkityksensä suhteen, maallikoilla on mahdollisuus samaan aikaan sekä turvautua lääketieteen apuun että kontrolloida itse lääkkeiden lopullista käyttöä. Tasapainoilemalla lääkäriin turvautumisen ja maallikoiden parissa moraalisesti arvokkaaksi koetun vähäisen lääkkeiden käytön välillä, voidaan rakentaa kuva järkevästä lääkkeiden käyttäjästä. Tämän tutkimuksen itsenäisesti asuvat ikäihmiset rakensivat puheessaan itseään aktiivisina, omista asioistaan parhaiten tietävinä ja niistä päättävinä lääkkeiden käyttäjinä. fi
dc.description.abstract Drugs are one of the key ways in which modern medicine aims to treat, alleviate, cure and prevent people's ailments and illnesses. The majority of people aged 65 or over in Finland use some medical drugs. Medical drugs help large numbers of older people to maintain a satisfactory level of functional capacity and to lead a good life. This study set out to gain a deeper understanding of factors related to medical drug use among older people (65 or over) living independently in the community. The aim was to find out what is thought about older people as drug users and what they themselves think about their medical drugs and drug use, to unravel the logics and lay conceptions associated with medical drugs. A clearer picture and understanding of the meanings attached to and the practical actions around older people's drug use should help both health care professionals and family members in their efforts to understand and support older people. The research material included scientific texts on issues of compliance, medical drugs advertisements aimed at older people and two interview materials in which older people talk about drugs. The picture emerging from the study was one of a diverse and to some extent contradictory world of drugs use. People's drug use in the modern world takes place under conflicting pressures of different kinds of notions, beliefs and authorities. Within the health care system patients are often seen as passive objects of care: the thinking is that if only they have enough information, they will follow the instructions they have been given about drug use. Too often it is forgotten that although poor compliance may to the physician seem entirely irrational, from the patient's point of view it may in fact be entirely rational. Medical knowledge is only one part of the larger body of knowledge upon which patients will draw in their decision-making. In a superficial analysis of advertisements for medical drugs, it seems as if attitudes towards ageing have become more positive. Rather than focusing negatively on the prevention of degeneration and deterioration, advertisements are now talking about how people can maintain and develop their vitality: the message is that even though they are old in terms of chronological age, people can in fact still be youthful and energetic. On the other hand it is now stressed to a greater extent than ever before that individuals themselves are responsible for their health, youthfulness and joie de vivre. Not only is it possible for people now to pursue the goal of a happy and healthy old age by taking the rights pills; as far as the advertisements are concerned people have an outright obligation to pursue that goal. Two interview data sets were analysed in the study: the first comprised the medical drugs related items from biographical interviews with 151 Tampere residents aged 90 or over, the second five focus group discussions with 34 Tampere and Valkeakoski residents aged 65-85. All the interviewees lived independently in their homes. Parallel discourses were identified in the interview materials, some of which emphasised the authority and expertise of doctors while others underlined the role of natural remedies and the individual's own activity. The interviewees stressed the importance of a morally correct attitude to drugs. Drug use required various kinds of justifications, both when medical treatment did not meet the requirements of modern medicine and when it was assumed that it may in some respects conflict with ordinary people's moral expectations. It was important for the interviewees to make known their respect for doctors, but equally to stress that they do not unnecessarily use medicinal drugs. People were keen to emphasise that they used as few and as little drugs as possible. The justification of any drug use was also an important part of their discourses. Even though doctors were accepted as the experts, these medical drugs users wanted to stress that they took an active role in their own medication. Older people do not necessarily have the medical expertise that doctors do about illnesses and their treatment, but they do know about their own everyday life, the context in which they take their drugs. If they are careful with their medication and assume an active role, lay people can both turn to medicine for help and themselves control the end use of drugs. If only they can strike a balance between consulting medical experts and complying with the moral value of minimal drug use, older people can construct an image of themselves as rational drug users. The community-dwelling elders interviewed in this study constructed an image of themselves as active medical drug users who were the best experts of their own affairs and who also made their own decisions. en
dc.language.iso fi -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 951-44-5524-X -
dc.subject lääkkeiden käyttö -
dc.subject eläkeikäiset -
dc.subject maallikkokäsitykset -
dc.subject diskurssianalyysi -
dc.subject terveyskäsitykset -
dc.subject use of medication -
dc.subject older people -
dc.subject lay concepts -
dc.subject discourse analysis -
dc.title Ikäihmiset ja lääkkeiden käytön moninaiset maailmat -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:951-44-5525-8 -
dc.relation.numberinseries 900 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 2310 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 220 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study Terveystiede - Public Health -
dc.date.dissertation 2002-12-13 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Lääketieteellinen tiedekunta | en=Faculty of Medicine| -
dc.department fi=Terveystieteen laitos | en=Tampere School of Public Health| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Kuvailutiedot