Turvallisuutta ja varmuutta lapsen odotukseen. Äitien ja isien kokemuksia raskaudesta ja äitiyshuollosta

TamPub

Kuvailutiedot

dc.contributor.author Paavilainen, Riitta -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:10:29Z
dc.date.available 2012-12-03T12:10:29Z
dc.date.issued 2003 -
dc.identifier.isbn 951-44-5544-4 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/67261
dc.description.abstract Tulevat äidit ja isät odottavat äitiyshuollolta turvallisuuden lisäksi varmuutta vanhemmuuteen Laadullisessa, perhehoitotieteen alaan kuuluvassa tutkimuksessa selvitettiin, millaisena äidit ja isät kokevat lapsensa odotuksen ja ovatko äitien ja isien kokemukset eri- vai samansuuntaisia. Isät ovat perinteisesti jääneet tai heidät on jätetty odotusvaiheessa ulkopuolisiksi, ja tietoa raskauskokemuksista on saatu pääosin äidin näkökulmasta. Kuitenkin lapsen odotus on yhteinen asia, ja isät ovatkin jo vuosikymmeniä osallistuneet synnytyksiin. Vanhemmuuden tasa-arvoistuessa isät ovat alkaneet olla näkyvästi mukana myös lapsen odotuksessa, sillä heidän osallistumisensa äitiysneuvola- ja poliklinikkakäynneille on lisääntynyt. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että äitien ja isien raskautta koskevat tuntemukset ja ajatukset ovat monissa kohdin hyvin samansuuntaiset, vaikka vain nainen on fyysisesti raskaana. Ilmeisesti kaikki odotusajan tuntemukset eivät voi kuitenkaan olla naisille ja miehille yhteisiä. Raskaus ei ollut äideille ja isille vain fyysinen tila, vaan monimutkainen sekoitus tunne-elämän aallokkoa, odotusajan arkielämän hallintaa, muuttuvasta naisenruumiista johtuvia kehollisia tuntemuksia sekä siirtymistä uuteen elämänvaiheeseen uuden lapsen kanssa. Toiseksi tutkimuksessa selvitettiin äitien ja isien kokemuksia äitiyshuollossa asioinneista. Äitiyshuollon toimintatavat ja tutkimukset ovat muotoutuneet pitkän ajan kuluessa, ne ovat voimakkaasti lääketieteen määrittelemiä ja painottuvat siksi naisen fyysiseen seurantaan. Henkisen tuen antamista onkin arvioitu liian vähäiseksi. Äitiyshuoltoa on myös kritisoitu äitikeskeisyydestä, jolloin tulevat isät on jätetty henkisesti ja konkreettisestikin ulkopuolelle. Tulosten mukaan äidin ja lapsen tarkka seuranta ja riittävä tiedonsaanti olivat äideille ja isille ensiarvoisia asioita, ja ne loivat turvallisuuden tunteen. Niukka informaatio, puutteellinen ohjaus, asiantuntemattomuus sekä liukuhihnamainen toiminta aiheuttivat puolestaan turvattomuuden tunnetta. Hyvä kohtelu sekä yhteisen vanhemmuuden tukeminen loi tuleville vanhemmille sisäisen varmuuden tunteen. Sitä vastoin töykeä kohtelu, isien mukanaolon estäminen ja valmentaminen vain lähitulevaisuuteen, kuten synnytykseen, esti varmuuden tunteen syntymistä. Tutkimusta varten haastateltiin kahdeksaa lasta odottavaa paria. Kaikki tutkimukseen osallistuneet isät kävivät kumppaninsa mukana äitiysneuvoloissa ja äitiyspoliklinikoilla. Lisäksi tutkimusaineistoksi otettiin äitien ja isien lehtiin lähettämiä kirjoituksia. Tulokset kuvaavat vain tiedonantajina olleiden kokemuksia. Kuten aikaisemmatkin tutkimukset ovat osoittaneet, ohjaus ja neuvonta keskittyivät naiseen ja raskauteen fyysisenä tilana. Esimerkiksi tunne-elämä, parisuhde ja arjen kysymykset jäivät taka-alalle. Isiä ei juuri otettu mukaan keskusteluihin, ja joidenkin lääkärien suhtautuminen koettiin avoimen isäkielteiseksi. Isien asiakkuuden hyväksyminen ei ole äitiyshuollossa lainkaan itsestäänselvää. Sekä isiin asennoitumisessa että isien tarpeisiin vastaamisessa on paljon toivomisen varaa. Raskauskokemuksia kuvaavat tulokset soveltuvat laaja-alaistamaan neuvoloissa ja perhevalmennuksessa käytäviä keskusteluja, erityisesti tunne-elämän kysymyksissä sekä tulevaa perhe-elämää hahmotellessa. Äitien ja isien huono kohtelu ja isien syrjiminen vaativat äitiyshuollossa eettistä keskustelua muutoksen käynnistämiseksi. Ohjauksen äitikeskeisyys ei liioin edistä koko perheen terveyttä parhaalla mahdollisella tavalla. Tärkeää on tutkia jatkossa, onko isien varhaisella mukanaololla raskaudenajan seurannassa ja ohjannassa myönteistä vaikutusta isyyteen kasvuun ja parisuhteeseen. fi
dc.description.abstract This study investigates experiences of pregnancy and of maternity health care from a mother's, father's and family's points of view. The purpose of this empirical study was to describe mothers' and fathers' experiences of pregnancy and maternity health care in the form of a structure of meaning. In addition, the purpose was to investigate connections between the structures of meaning. The research approach was phenomenological. The data were collected from two sources. First, eight couples (N=16) were interviewed three times during pregnancy in 1996-1998. The interviews were conducted in the form of informal conversations. Second, data were gathered from writings published in the popular literature in 1987-1997, concerning self-reported experiences of expectancy and prenatal care, as well as 11 letters altogether, sent to the researcher. The total number of written documents was 127. The data were analyzed applying the Colaizzi's method. The results show that the structure of the pregnancy experience was four-dimensional. The dimensions are the following: understanding the pregnancy, mastering the events during pregnancy, living with a body conquered by the baby-to-be, and being between two phases of life. The structure of the parents' experience of maternity health care is also four-dimensional. The feelings of being safe and secure and the feelings of being unsafe and insecure formed the four dimensions. The dimensions are non-hierarchical and they go through the period of pregnancy with varying intensity. In addition, the results show similarity in mothers' and fathers' experiences. Finally, both two structures of experiences were summarized in an integrative visual description. The results both increase and complement earlier knowledge of childbearing and prenatal care. The results can be used to develop family- and client-centered work at maternity clinics, both in health care centeres and in maternity hospitals. In addition, the results can be used in developing guidance and education at maternity clinics. The information from the results may be useful in the training of health care professionals and in further research. en
dc.language.iso fi -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 951-44-5543-6 -
dc.subject raskaus -
dc.subject äitiyshuolto -
dc.subject äiti -
dc.subject isä -
dc.subject pregnancy -
dc.subject maternity care -
dc.subject mother -
dc.subject father -
dc.title Turvallisuutta ja varmuutta lapsen odotukseen. Äitien ja isien kokemuksia raskaudesta ja äitiyshuollosta -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:951-44-5544-4 -
dc.relation.numberinseries 906 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 4393 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 225 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study Hoitotiede - Nursing Science -
dc.date.dissertation 2003-01-24 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Lääketieteellinen tiedekunta | en=Faculty of Medicine| -
dc.department fi=Hoitotieteen laitos | en=Department of Nursing Science| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Kuvailutiedot