Tunnetta, tietoa vai hierarkiaa? Sairaanhoidon moninainen ammatillisuus

Abstract

Väitöskirjassa tutkitaan hoitotyössä toimivan henkilön ammatillista asemaa analysoimalla sydänsairausten hoitoon erikoistuneen hoitohenkilöstön tapoja tehdä ymmärrettäväksi vallitsevaa ammatillista todellisuuttaan. Tutkimuksessa osoitetaan retorisen diskurssianalyysin keinoin, että ammatillisen identiteetin rakentumiseen vaikuttaa ennen kaikkea ammatillinen ympäristö sosiaalisine suhteineen ja valtasuhteineen. Ammatillisia valtasuhteita ja -verkostoja pidetään yllä institutionaalisessa ammattikielessä ja yhteisöllistä moraalijärjestystä ylläpitävässä kielenkäytössä. Nämä kielenkäyttötavat ovat pitkälti sidoksissa käsityksiin hyvästä potilashoidosta ja haluun rakentaa ammattitaitoista identiteettiä näiden käsitysten pohjalta. Tutkimuksessa osoitetaan myös, että valtasuhteita pidetään yllä aktiivisesti ennen kaikkea ammattiryhmien ja sukupuolten välisissä suhteissa. Sosiaalisten suhteiden keskeiseksi määrittelykentäksi muodostuvat tällöin ammatilliseen kompetenssiin liittyvät kamppailut.

Tutkimus palauttaa yhteisön ja sosiaalisen järjestyksen merkityksen sosiologiseen professiotutkimukseen. Siinä paljastetaan tarkoin kielenanalyyttisin menetelmin valtasuhteiden ilmenemismuotoja professionaalisessa ympäristössä. Tutkimuksen mukaan valtasuhteet eivät kytkeydy vain tietoa korostavaan ammatillisuuteen vaan myös moraalisiin tekijöihin ammatillisessa ympäristössä. Tämä tutkimustulos tuo sosiologisen asiantuntijatutkimuksen alalle tärkeän lisän, jolla on olennaista ja ajankohtaista merkitystä tietoa ja asiantuntemusta korostavassa työyhteiskunnassa. Sen pohjalta voi ryhtyä laajemmalti pohtimaan asiantuntemuksen merkitystä yhtenä sosiaalisen pääoman muotona yksilön identiteettimäärittelyssä.

Tutkimus on hyödyllinen kaikille työelämässä toimiville, sillä se antaa mahdollisuuden pohtia ammatillisia suhteita uudesta, vallitseviin kielenkäyttötapoihin liittyvästä näkökulmasta. Tutkimuksen anti voi olla myös yksilöemansipatorinen sen vuoksi, että se auttaa ymmärtämään sosiaalisia suhteita ja valtasuhteita työelämässä.

The dissertation concerns how nurses and auxiliary nurses in cardiology construct their professional position in the hospital hierarchy. The theoretical starting-point deals with professional theories including the significance of power. Interview data is examined using rhetorical discourse analysis with an analytic eye on power relations. These research perspectives constitute the bases for the analysis, which are professional knowledge, professional responsibilities and moral standards, professional relations with patients, work community and gender relations. The research shows that the professional identity of the nurses in question is constructed with the hierarchical aspect in all of these areas. The analysis shows that the power relations that are constructed and maintained in various social relations seem to be a crucial point of the professional self. These conclusions give a perspective for future research, for example in a wide range of studies of professional interaction, studies of workplace cultures and studies for expertise and professionalism.