Displacements of Deconstruction - The Deconstruction of Metaphysics of Presence, Meaning, Subject and Method

TamPub

Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.author Enwald, Marika -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:10:55Z
dc.date.available 2012-12-03T12:10:55Z
dc.date.issued 2004 -
dc.identifier.isbn 951-44-5891-5 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/67347
dc.description.abstract Tutkimuksen kohteena on ollut ranskalaisen nykyfilosofin Jacques Derridan (1930-) kirjoitukset. Tarkoituksena on ollut selvittää mitä dekonstruktiolla tarkoitetaan ja mitä vaikutuksia sillä on kielen, merkityksen, subjektin ja metodin -käsitteille. Tutkimusmenetelmänä on käytetty hermeneuttista metodia (eli tekstien tulkintaan liittyvää tarkastelutapaa, jossa tekstejä tarkastellaan suhteessa toisiinsa ja pyritään ymmärtämään tekstien keskeinen sisältö) sekä käsiteanalyysia. Tutkimuksen tärkeimmät tulokset ovat: 1) Derrida esittää kirjoituksissaan filosofisesti perusteltavissa olevan ja koherentin näkemyksen kielen, merkityksen ja subjektin luonteesta, jolloin voidaan puhua dekonstruktiivisesta tavasta hahmottaa tietoteoreettisia kysymyksiä ja maailmaa. Tästä näkemyksestä on kiistelty filosofien ja kirjallisuuden tutkijoiden piirissä. 2) Derridan näkemykset kielen, merkityksen ja subjektin luonteesta muuntavat radikaalilla tavalla filosofisia peruskäsityksiä (erityisesti fenomenologisen filosofian käsityksiä)näiden luonteesta. Tutkimuksen keskeinen anti kansainväliselle Derrida-tutkimukselle on se, että tutkimuksessa esitetään Derridan väitteiden filosofinen perusteltavuus siten, että Enwald on kehittänyt Derridan kirjoitusten pohjalta tarkastelutavan, jossa edetään järjestelmällisesti lähtien termien määrittelystä ja edetään askel askeleelta kohti kokonaiskuvan muodostamista Derridan kieli-, merkitys-, subjekti- ja metodikäsityksistä. Derrida itse ei ole kirjoittanut dekonstruktion teoriaa ja kysymys dekonstruktion teoriasta ja hänen väitteidensä koherenttiudesta on kiistanalainen. Tutkimuksessa esitetään tulkinta siitä, mitä dekonstruktion teoria voisi olla esiin kirjoitettuna. Tutkimuksessa on analysoitu uudella tavalla Derridan kielikäsitystä ja osoitetaan, että Derrida ei edusta äärimmäisen kielipainotteista näkemystä kielestä, kuten Derridan filosofian usein katsotaan edustavan. Tutkimuksessa tuodaan esiin tarkemmin kuin aikaisemmassa Derrida tutkimuksessa kielen ja ei-kielellisen kokemuksen välistä suhdetta. Samoin tutkimuksessa analysoidaan tarkemmin kuin aikaisemmassa tutkimuksessa, mitä tarkoitetaan subjektin dekonstruktiolla ja myös tämän analyysin kautta paljastuu, että Derridan subjektin dekonstruktio on paljon moniulotteisempi ja sofistikoidumpi kuin usein on esitetty. Tutkimuksen käytännön merkitykset ovat moninaiset: 1)Dekonstruktiivinen tapa hahmottaa kieltä ja merkitystä selventää myös arkikokemuksen tasolla mistä ajattelussa, kielenkäytössä ja merkitysten muodostamisessa on mahdollisesti kyse. 2)Dekonstruktiivinen tapa hahmottaa kieltä ja metodia vaikuttaa myös tulkinnan teorioihin, esim. kirjallisuustieteessä. 3) Dekonstruktiivinen käsitys subjektista tarjoaa kiinnostavan näkymän siihen mitä subjektius ja tietoisuus mahdollisesti ovat, nämä käsitykset puolestaan vaikuttavat myös arkikokemuksen tasolla siihen miten hahmotamme itseämme ja muita. 4) Dekonstruktiiviset käsitykset subjektista ja kielen luonteesta vaikuttavat myös eettisiin käsityksiin arvojen ja normien luonteesta. Tutkimuksen voidaan katsoa edustavan dekonstruktiota koskevaa filosofista perustutkimusta, jonka pohjalta voidaan edetä erityiskysymyksiin esimerkiksi etiikan luonteesta. fi
dc.description.abstract In my dissertation, titled Displacements of Deconstruction - The Deconstruction of the Metaphysics of Presence, Meaning, Subject and Method , I have concentrated on the study and description of the transgressive side of deconstruction, that is, on how deconstruction changes the borders of philosophy, and on how particular philosophical problems and the central ideas of philosophy could be understood differently. The object of my study is the philosophical side of deconstruction, that is to say, traditional epistemological, ontological and even metaphysical questions. How does Derrida rethink the philosophical notions of subjectivity, perception, meaning, language and being parallel to his critique of other thinkers? Through philosophical analysis, the justifications and consequences of Derrida's claims can be clarified and evaluated. The aim of my study is to bring out the novelty and importance of his texts to philosophy and to relate them to the Western philosophical trad! ition. The study is divided into six main chapters: 1. Introduction; 2. The Deconstruction of the Metaphysics of Presence; 3. The Deconstruction of Meaning; 4. Grammatology; 5. The Deconstruction of the Subject; and 6. The Question of the 'Method' of Deconstruction. In the Introduction I give a brief overview of Derrida's life and work as well as the reception of his work. In Chapter 2 I analyse the starting points of Derrida's quasi-concept of `deconstruction' as well as other quasi-concepts frequently occurring in his texts. The present study is to a large extent structured so that first I discuss the effects of the deconstruction of the metaphysics of presence on being (Chapter 2), and then on meaning and language (Chapters 3 and 4), the subject (Chapter 5) and finally method (Chapter 6). Even though the study presents these different aspects deconstruction in different chapters they are all closely linked. The deconstruction of both the subject and meaning are part of the deconstruction of the metaphysics of presence. Derrida presents several new philosophical quasi-concepts and neologisms in his writings; neologisms such as différance, trace, repetition, supplement and economy. These quasi-concepts and neologisms have no clear and single meaning, but the question is rather about a sheaf (faisceau) of meanings. One of the main aims of my study is indeed to present interpretational models in order to better understand these terms. At the end of Chapter 2 I will also present other objects of critique linked with the deconstruction of the metaphysics of proper (métaphysique de la propre) and phonocentrism. In Chapter 3, The Deconstruction of Meaning, I pose the question of how language-centred Derrida's view on meaning is. Deconstruction is seen as representing a very language-centred view. Contrary to this notion of deconstruction, I discuss what Derrida means by the expression Other of language , and what its relation is to language and prepredicative experience. I focus on these questions because even in studies favourable to deconstruction it is often left open how prepredicative experience and intentions motivate the particular choice of words. This vagueness is one of the main targets of the criticism of deconstruction. My intention has been to preserve the various possible interpretations linked to Derrida's concept of language. In doing so, I have isolated four different interpretations. I claim, however, that Derrida does not present an extreme language-centred view of meaning: instead, he argues that the `other' of language, which plays in language, is more complex than the traditional philosophical theories of meaning (such as the phenomenological theory of judgement) have presented it. In Chapter 4 I have looked in more detail at Derrida's view of language from the point of view of what he terms grammatology. In De la grammatologie Derrida presents a provocative view about what he claims is a new science that studies meaning - grammatology. Its basic concepts include, for instance, gram (gramme), writing (L Écriture), text (texte) and the play of differences (le jeu des différences). Thus my intention is to describe the grammatological view of the nature of meaning. How do the quasi-concepts of writing and textuality affect the traditional philosophical notion of meaning? Also, I discuss what consequences this view has for referentiality and notions of truth in general. In Chapter 5 I discuss Derrida's deconstruction of the subject. Derrida has presented many attention-raising views about subjectivity. My claim is that he does not deny the existence of the subject, but he questions how it has been described in the Western philosophical tradition. Derrida's deconstruction of the subject has an effect on at least five different conceptions of it. One can talk about the deconstruction of the meta-linguistic subject, the substantial subject, the present subject, the conscious subject and the internal subject. I look at these separately. Parallel to the critiques, I describe how the subject is manifested after Derrida's deconstruction of it. In Chapter 6 the methods and methodology of deconstruction are discussed, including the question of whether it is even correct to talk of a deconstructive method . In some interpretations of Derrida's writings (for instance, in literary studies) there has been an attempt to abstract a general method of deconstruction. Derrida himself, and many other scholars of deconstruction, have sharply opposed such goals. The conflict between Derrida and some of his interpreters brings forth a number of philosophically interesting issues. I consider how this conflict has come about and, in doing so, suggest considering deconstruction as mediating between method and non-method. Deconstruction implies certain methodological ways of conceiving a text, where the object of study - the text - determines its reading and includes its own deconstruction. A deconstructive reading thus implies a certain openness to the deconstructive elements of the text. en
dc.language.iso en -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 951-44-5890-7 -
dc.subject Dekonstruktio -
dc.subject Jacques Derrida -
dc.subject Deconstruction -
dc.subject Jacques Derrida -
dc.title Displacements of Deconstruction - The Deconstruction of Metaphysics of Presence, Meaning, Subject and Method -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:951-44-5891-5 -
dc.relation.numberinseries 988 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 2420 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 320 -
dc.subject.study Filosofia - Philosophy -
dc.date.dissertation 2004-01-30 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Informaatiotieteiden tiedekunta | en=Faculty of Information Sciences| -
dc.department fi=Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos | en=Department of Mathematics, Statistics and Philosophy| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä suppeat kuvailutiedot