Opettajuus - Ajassa elämistä vai suunnan näyttämistä?

Abstract

Opetushenkilöstö on opetuksen kehittämisen keskeisin voimavara. Opettajalla on työssään ja työnsä kautta paljon valtaa. Hän ratkaisee arkityössään sen, kuinka virallisissa määräyksissä ja ohjeissa kirjatut hienot tavoitteet muuttuvat todeksi. Oppilaitostasolla tehdyissä ratkaisuissa konkretisoituu se, millaista tulevaisuuden yhteiskuntaa halutaan rakentaa. Koulu ja opettaja ovat aina oman aikansa tulkkeja. Kun yhteiskunta muuttuu, tulee koulunkin muuttua. Koulu ei muutu ilman, että opettajuus muuttuu. On siis kovin tärkeää millainen kuva opettajan työstä opettajalla itsellään on ja millaisia asioita hän pitää opettajuuteen kuuluvina. Koulutuksen kehittämisen kannalta on siksi keskeistä tarkastella opettajuutta koulun tärkeimpänä muutosta toteuttavana tekijänä.

Opettajan työn perinne on ollut yksin toimimista, kaiken osaamista, mutta ennen kaikkea aktiivista opettamista. Se on ilmentynyt työtapana, jossa opettaja opettaa ja oppilaat/opiskelijat sen seurauksena oppivat. Lisäksi kaikki konkreettisen opettamisen ulkopuoliset tehtävät on nähty ylimääräisenä työnä. Tällainen aika on jäänyt tai jäämässä oppilaitoksissa taakse, mutta monet opettajat pyrkivät pitämään siitä kiinni, mistä seuraa työssä väsymistä.

Työssä jaksamisen ja opettajan ammatin kiinnostavuuden turvaamiseksi sekä opettajuuden kehittämiseksi on välttämätöntä tarkastella opettajuuden, opettajan työn, koko kuvaa. Tämän väitöstutkimuksen päätehtävänä on rakentaa kuva opettajuudesta vuonna 2010. Tutkimuksella haettiin vastausta kysymyksiin: 1) Millaista on opettajan työ vuonna 2010? 2) Millaista opettajuutta edellytetään vuonna 2010? 3) Mitä haasteita opettajuuden muutos tuo opettajien perus- ja täydennyskoulutukselle? Kyseessä on laadullinen tutkimus, joka perustuu keskeisiltä osiltaan delfoi-menetelmään.

Opettajat kokevat työnsä hallinnan uhatuksi. Tämä osaltaan on johtanut siihen, että moni opettaja joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai hakeutuu osa-aikaeläkkeelle. Opettajakunta on muun väestön tapaan ikääntynyttä. Poistuma eläkkeelle tulee olemaan opettajakunnasta poikkeuksellisen suurta noin vuosina 2007-2013. Koulutuskiintiöt joidenkin aineenopettajaryhmien pedagogisiin opintoihin jäävät osin täyttymättä. Osaltaan opettajan työn vetovoimasta ja imagosta riippuu, kuinka hyvin määrällisesti ja laadullisesti tuo poistuma saadaan täytetyksi. Edellä mainitusta syystä opettajan työn ja koulutustarpeen osalta on opettajan ammatin kiinnostavuutta tarkasteltu myös määrällisenä kysymyksenä. Määrälliset haasteet kootaan laadullisen analyysin tausta-aineistoksi.

Opettajuutta tarkastellaan kokonaisuutena ja yleisenä opettajuutena suomalaisen yhteiskunnan viitekehyksessä. Tutkimuksen taustana on opettajien perus- ja täydennyskoulutustarpeita ennakoinut hanke, OPEPRO. Opettajan työhön kohdistuvia yhteiskunnan odotuksia tarkastellaan opetusministeriön asettamien työryhmien ja toimikuntien muistioiden ja mietintöjen sekä eduskunnan koulutusta, erityisesti opettajankoulutusta koskevien päätösten kautta.

Tutkimuksen lopputulemana esitetään tulevaisuuskuva opettajuudesta: Opettajalta odotetaan, että hän on eettisesti näkemyksellinen ja aktiivinen yhteiskunnan kehittäjä. Opettajuuden ydintekijöiksi muotoutuvat sisällön hallinta, oppimisen edistäminen, eettinen päämäärä, tulevaisuushakuisuus, yhteiskuntasuuntautuneisuus, yhteistyö sekä itsensä ja työnsä jatkuva kehittäminen ­ jatkuva oppiminen. Osatekijät eivät ole rinnakkaisia, vaan menevät osittain päällekkäin.

TEACHERSHIP ­ LIVING IN TIME OR LEADING THE WAY?

Teaching staff make up the core resource in the development of teaching. Changes in the decision-making process from planning and steering through legislation to guidance through evaluation and monitoring emphasise the opportunities for educational institutions and individual teachers to steer their work. Plans and decisions made at institutional level give a tangible form to the direction into which people want society to develop. Teachers have a great deal of influence both in their work and through their work. Schools and teachers always reflect their time: when society changes, educational institutions also need to change. As schools cannot change without changes in teachership, it is essential for the development of education to study teachership as the key element when implementing changes.

The purpose of this study is to construct a concept of teachership for the year 2010. Specifically, this study answers the following questions: 1) What are the characteristics of the teaching profession in 2010?, 2) What kind of teachership will be required in 2010? and 3) What challenges will changes in teachership pose for basic teacher training and continuing teacher education? The aim is to shed light on the key demands for change in the teaching profession and to use this as the basis for a theory on new teachership.

Teachership is observed as a whole without special focus on any of its constituents. The study is not limited to teachership at any specific level of education or type of institution, instead it focuses on teachership in general terms and primarily uses the frame of reference of Finnish society. The study builds on the Anticipatory project to investigate teachers initial and continuing training needs (OPEPRO). Society s expectations of the teaching profession are observed through memoranda and reports prepared by task forces and committees established by the Finnish National Board of Education as well as Government decisions on education and, in particular, teacher education. The qualitative study includes both ethnographic and phenomenographic elements and its key elements are based on the Delphi method.

Teachers are finding that their control over their work is threatened. This has contributed to many teachers seeking disability pensions, individual early retirement pensions or part-time pensions. The entire population of Finland is aged and this includes teachers. Major losses to retirement from the teaching profession are anticipated between about the year 2007 to 2013 and intake quotas for pedagogic studies for certain subject teacher groups will not be fully met. Making up for the losses both quantitatively and qualitatively depends on the appeal and image of the teaching profession. Thus the appeal of the teaching profession is also studied as a quantitative issue both from the viewpoint of teaching and educational needs. Quantitative challenges are collected as background material for the qualitative analysis.

The conclusion of the thesis presents a conception of future teachership, where the teacher has ethical opinions and plays an active role in developing society. The constituents of teachership are content management, promotion of learning, ethical objectives, future orientation, societal orientation, co-operation and continuous self-development and work development, that is, continuous learning, where the constituents are not parallel, but partially overlapping.