JAETTU MUKANAOLO Substantiivinen teoria vanhempien osallistumisesta lapsensa hoitamiseen sairaalassa

TamPub

Kuvailutiedot

dc.contributor.author Lehto, Paula -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:10:58Z
dc.date.available 2012-12-03T12:10:58Z
dc.date.issued 2004 -
dc.identifier.isbn 951-44-5935-0 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/67368
dc.description.abstract Tutkimuksen taustaa Lapsen sairastuminen koskettaa aina koko perhettä ja aiheuttaa tutkimusten mukaan vanhemmille huolta ja stressiä. Lapsen reagointiin vaikuttavat sairaus, lapsen kasvu- ja kehitysvaihe sekä aiemmat kokemukset sairastamisesta. Sairastuminen aiheuttaa lapselle ja koko perheelle muutoksen totuttuun ja turvalliseen rytmiin. Lapselle sairaalaan joutuminen merkitsee luopumista kodin turvallisesta ympäristöstä. Sairaalassaolo saattaa olla lapsen ensimmäinen erokokemus vanhemmista. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä riippuvaisempi hän on vanhemmistaan. Imeväisikäinen ja leikki-ikäinen lapsi ei välttämättä kykene ilmaisemaan tunteitaan, yksinäisyyttään, turvattomuuttaan tai pahaa oloaan sanallisesti. Perhekeskeisyys on hoitotyön ja erityisesti lasten hoitotyön keskeisiä periaatteita. Sairaalassa perhekeskeisyyteen liittyy oleellisesti koko perhe ja erityisesti merkittävinä läheisinä lapsen omat vanhemmat. Vanhempien mukanaolo lapsen ollessa sairaalassa ja heidän osallistumisensa lapsen hoitamiseen on merkityksellistä lapsen turvallisuuden kannalta. Perhekeskeisyyttä on pidetty hyvän hoidon ominaisuutena ja ihanteena, mutta käytännön hoitotyössä perhekeskeisyys on edelleen konkretisoitumatta. Hoitotyön näkökulmasta vanhempien mukanaolon myötä on mahdollisuus tukea ja edistää koko perheen hyvinvointia ja terveyttä. Vanhempien ja lapsen läheinen suhde vähentää eron ja yksinäisyyden tuomaa ahdistusta lapsen ollessa sairaalassa. Vanhemmat kantavat suuren vastuun sairaasta lapsestaan ja hänen hoitamisestaan myös sairaalassa. Vanhemmat vastaavat konkreettisesti lapsen päivittäisistä toiminnoista, kuten pukemisesta, syömisestä, peseytymisestä ja leikkimisestä. Vanhempien läsnäolo sairaalassa lievittää lapsen pelkoja ja lisää lapsen turvallisuuden tunnetta. Vanhempien huoli sairaasta lapsesta ja koko perheestä heijastuu myös vanhempien rooliin kotona ja kodin ulkopuolella. Lapsen sairastuminen ja sairaalaolo saattaa kuormittaa perheen taloudellista tilannetta. Myös huoli tulevaisuudesta vaikuttaa perheeseen ja vanhempien omaan jaksamiseen. Lapsen sairastumisen on kuvattu vaikuttavan sisaruksiin ja heidän tunteisiinsa sairasta perheenjäsentä kohtaan sekä sisarusten välisiin suhteisiin. Perheen muiden lasten tunteet sairasta sisarusta kohtaan voivat olla toisesta huolehtimiseen liittyviä tunteita ja syyllisyyteen tai kateuteen liittyviä tunteita. Sisarukset saattavat jäädä perheessä taustalle, koska vanhempien voimavarat kohdistuvat sairastuneeseen lapseen ja hänen hoitamiseensa. Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää käytännön teoria vanhempien osallistumisesta lapsensa hoitamiseen sairaalassa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitä vanhempien osallistuminen sairaalassa tarkoittaa ja miten se ilmenee. Tiedon avulla voidaan edistää ja parantaa perhelähtöistä hoitotyötä lapsen ollessa sairaalassa. Tutkimusaineisto koostui sekä lasten vanhempien että sairaanhoitajien kirjallisista esseistä ja haastatteluista. Keskeiset tulokset Käytännön teoria vanhempien osallistumisesta lapsensa hoitamiseen sairaalassa muodostuu käsitteistä: saavutettu luottamus, yhdessäolo toimintana, mukanaolon merkitys, jaettu vastuu ja kohdatuksi tuleminen. Käsitteiden väliset suhteet tarkoittavat lapsen, vanhempien ja sairaanhoitajan kohtaamista, vuorovaikutusta ja suhteen muodostumista. Välittämisellä on keskeinen merkitys lapsen, vanhempien ja sairaanhoitajan hoitosuhteessa ja yhteistoiminnassa. Käytännön teoriana vanhempien osallistuminen ilmenee jaettuna mukanaolona. Jaettu mukanaolo on lapsen, vanhempien ja sairaanhoitajan vuorovaikutuksen ydin, jonka tavoitteena on lapsen turvallisuus ja koko perheen hyvinvointi sairaalassa. Lapsen, vanhempien ja sairaanhoitajan välisessä vuorovaikutuksessa ja toiminnassa vanhempien osallistuminen hoitamiseen sairaalassa rakentuu eri ulottuvuuksina, jotka ovat kanssaoleva mukanaolo, luovuttava mukanaolo, osallistuva mukanaolo ja yhteistoimintaan perustuva mukanaolo. Vanhempien mukanaolo vaihtelee tilanteittain sairaalassa. Kanssaolevalla mukanaololla tarkoitetaan sitä, että vanhempi on paikalla lapsen ollessa sairaalassa, mutta ei niinkään osallistu lapsen hoitamiseen. Luovuttavalla mukanaololla tarkoitetaan sitä, että lapsen hoitaminen on siirtynyt kokonaan hoitohenkilökunnalla, jolloin vanhemmat ovat ikäänkuin passiivisesti läsnä sairaalassa. Toisaalta myös sairaanhoitaja saattaa siirtää lapsen hoitamisen vanhemmille siitä sen! enempää sopimatta. Osallistuva mukanaolo ilmenee lapsen hoitamisessa sekä vanhempien että sairaanhoitajan aktiivisena toimintana. Yhteistoimintaan perustuva mukanaolo tarkoittaa yhdessätyöskentelyä ja sopimista vanhempien ja sairaanhoitajan välillä, jolloin molemmat tietävät ja kantavat vastuun lapsen hoitamisessa. Tutkimustulosten merkitys Tutkimuksen avulla saatua tietoa vanhempien osallistumisesta lapsensa hoitamiseen sairaalassa voidaan hyödyntää perheen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä kehitettäessä systemaattisesti lasten hoitotyötä, hoitotyön käytäntöä sekä hoitotyön koulutusta perhehoitotyön näkökulmasta. Tuotettua teoriaa voidaan hyödyntää hoitohenkilökunnan täydennyskoulutuksessa, kehittämisprojektien suunnittelussa ja toteuttamisessa edistämään lapsen ja perheen hyvinvointia ja osallistumista sairaalassa. Tutkimus lisää hoitohenkilökunnan tietoisuutta perhelähtöisestä hoitamisesta, aiheesta keskustelun tarpeellisuudesta ja kehitettäessä asiakkaan ja sairaanhoitajan kumppanuuteen perustuvaa hoitotyötä. Käytännön hoitotyössä toimiva sairaanhoitaja voi päivittää tietojaan ja osaamistaan perhehoitotyössä tämän tutkimuksen tulosten avulla. Tulosten merkitys näkyy toivottavasti vanhempien roolin, vanhemmuuden, vanhempien asiantuntijuuden tukemisen sekä lapsen ja vanhempien vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisenä sairaalassa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää perusteluina kehitettäessä sairaaloiden toimintaympäristöjä, suunniteltaessa uusia tai saneerattavien osastojen ja yksiköiden tiloja edistämään perheen mukanaoloa sairaalassa. Käytännön teorian avulla voidaan edistää uusien toimintamallien tuottamista perhehoitotyöhön. Kehitettäessä hoitotyötä ja arvioitaessa sen laatua saadaan teorian käsitteistä viitettä laatukriteereihin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös laadittaessa mittareita vanhempien osallistumisen arvioimiseksi niin taloudellisesta kuin hoitotyön tuloksellisuuden näkökulmasta. Koulutusohjelmien kehittäminen perhehoitotyön näkökulmasta on ajankohtaista hoitotyön peruskoulutuksessa, erikoistumisopintojen ja jatkotutkintojen suunnittelussa niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistokoulutuksessa. Tuotettu teoria ja sen käsitteet mahdollistavat tutkittuun tietoon perustuvan teoreettisen ja kliinisen hoitotyön osaamisen oppimisen ja kehittymisen. Perheen osallistumista ja hyvinvointia edistävien uusien toimintamallien ja eri ammattiryhmien yhteistyön kehittäminen on edelleen suuri haaste sosiaali- ja terveysalalla. fi
dc.description.abstract The purpose of this study was to produce the substantive theory of parents´ participation in the care of their child in the hospital. The aim was to describe what is the participation of the parents in the care of their child in the hospital, how the participation is represented and what kind of substantive theory describes parents` participation in the hospital. Getting sick of the child affects the whole family. Based on earlier studies the illness of the child causes anxiety and stress for the parents. Sickness of one family member affects the whole family and family functions in many ways. This study was to answer the questions what are the concepts and their relationships that describe parents´ participation in the hospital and what kind of substantive theory describes parents` participation in the hospital. The approach of the study is qualitative and based on Grounded theory method. The informants of the study were parents (N=48) and nurses (N=53). The used triangulation in this study was based on data collection and data informants. The written essays and interviews were used as data collection. Based on essays the data were deepened by interviews. The purpose of theoretical sampling was to get rich data in order to saturate the data. The data were analysed by coding, identifying the subcategories, categories and main categories and their relationships in order to develop the core category and the substantive theory. The main categories: shared trust, being together, meaning of the involvement, shared responsibility and being met, as the findings of the study are the concepts of the substantive theory. The core category shared being with and its dimensions were formed from the relationships of the concepts. The substantive theory of parents´ participation in the care of their own child in the hospital is described as the shared being with and its dimensions: being with involvement, giving up involvement, participative involvement and co-operative involvement. The knowledge of parents` participation in the care of their own child in this study can be useful in supporting families´ well-being and health and in developing systematically children s nursing, clinical nursing, nursing education based on the perspective of Family Nursing Science. en
dc.language.iso fi -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 951-44-5934-2 -
dc.subject grounded theory-menetelmä -
dc.subject lapsi sairaalassa -
dc.subject perhehoitotyö -
dc.subject vanhempien osallistuminen -
dc.subject a child in hospital -
dc.subject parents`participation -
dc.subject family nursing -
dc.subject grounded theory -method -
dc.title JAETTU MUKANAOLO Substantiivinen teoria vanhempien osallistumisesta lapsensa hoitamiseen sairaalassa -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:951-44-5935-0 -
dc.relation.numberinseries 999 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 4874 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 332 -
dc.subject.study fi=Hoitotiede | en=Nursing Science| -
dc.date.dissertation 2004-04-23 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Lääketieteellinen tiedekunta | en=Faculty of Medicine| -
dc.department fi=Hoitotieteen laitos | en=Department of Nursing Science| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Kuvailutiedot