From Pregnancy to Middle Childhood. What Predicts a Child's Socio-Emotional Well-Being?

Abstract

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin kouluikäisten lasten sosiaalista toimintakykyä sekä käytöksen ja tunne-elämän oireita ennustavia tekijöitä. Erityisesti tutkittiin perheen rakenteen ja äidin eri ajankohtina esiintyneiden masennusoireiden yhteyksiä 8-9-vuotiaiden lasten hyvinvointiin ja oireiluun. Lisäksi tarkasteltiin äidin lastaan koskevien odotusten ja havaintojen jatkuvuutta lapsen kehityksen myötä.

Tutkimus sisälsi poikkileikkaustutkimuksen, joka tehtiin 5813 lasta käsittävästä valtakunnallisesta aineistosta, sekä vuonna 1989 käynnistyneen seurantatutkimuksen, jonka aineisto koostui tamperelaisista ensisynnyttäjistä ja heidän esikoislapsistaan. Seurantatutkimus alkoi raskausaikana ja viimeisin kyselylomakekartoitus tehtiin lasten ollessa kouluikäisiä. Äidin odotuksia ja havaintoja vauvastaan sekä äidin raskaudenaikaisia, synnytyksenjälkeisiä ja ajankohtaisia masennusoireita kartoitettiin äidin täyttämin kyselylomakkein. Kouluikäisen lapsen sosiaalista toimintakykyä ja oireiden esiintymistä mitattiin vanhempien ja opettajien täyttämin kyselylomakkein.

Poikkileikkaustutkimuksessa todettiin eniten käytöksen ja tunne-elämän oireita sijaishuollossa olevilla lapsilla ja vähiten molempien vanhempiensa kanssa asuvilla lapsilla. Vanhemmat raportoivat eniten oireita sisarussarjan esikoisilla ja opettajat ainoilla lapsilla.

Seurantatutkimuksen aineistossa isät arvioivat kouluikäisten lastensa käytöksen ja tunne-elämän oireiden esiintyvyyden matalammaksi kuin äidit. Lapsen sosiaalista toimintakykyä vanhemmat arvioivat yhtenevästi. Äidin ajankohtaiset masennusoireet olivat yhteydessä lapsen käyttäytymisen oireisiin molempien vanhempien arvioiden mukaan ja lapsen matalampaan toimintakykyyn opettajan arvion mukaan. Äidin synnytyksenjälkeiset masennusoireet, yksinhuoltajuus, korkeampi ikä ja lapsen sukupuoli (poika) ennustivat lapsen matalampaa sosiaalista toimintakykyä äidin näkökulmasta. Erityisesti äidin raskaudenaikaiset masennus- ja ahdistusoireet ennustivat lapsen oireilua kouluiässä. Äidin arviota kouluikäisen lapsen ongelmista ennusti myös se, jos äiti sekä ennakoi ongelmia vauvallaan raskauden aikana että havaitsi vauvalla ongelmia synnytyksen jälkeen.

Kahden vanhemman perhe on lapsen kehitystä suojaava tekijä, kun taas perheen rakenteen muutokset ja niihin liittyvät prosessit lisäävät riskiä lapsen oireiluun. Äidin masennus- ja ahdistusoireet ovat lapsen hyvinvoinnin riskitekijä kehityksen jokaisessa vaiheessa, jo raskauden aikana. Lisätutkimuksia tarvitaan sen selvittämiseksi, millä mekanismeilla äidin masennus- ja ahdistusoireet vaikuttavat lapsen oireilun syntyyn eri kehitysvaiheissa.

Child development is a multidimensional phenomenon comprising the continuous interactions between biological, psychological and social processes over time. The framework of developmental psychopathology stresses the importance of the continuity and discontinuity of adaptive and maladaptive mechanisms during the developmental course, and the occurrence of both dimensional and categorical characteristics in psychopathology. Epidemiological studies are needed to examine the prevalence of disorders, but longitudinal designs are essential for the research of developmental processes.

In the present study, family factors and prenatal, postnatal and concurrent maternal factors predicting the socio-emotional well-being and symptoms of children aged 8 to 9 were examined. The associations between family structure and child's emotional and behavioural problems were studied in a national epidemiological sample (n = 5813, Study I). The impact of prenatal, postnatal and subsequent factors on child outcome at 8-9 years was explored as part of a prospective longitudinal study. The longitudinal sample was gathered from maternal health clinics in Tampere 1989-1990 and consisted of 188 mothers and their firstborn children. The main issues studied were the mothers' and fathers' perceptions of the child and the influence of maternal depressive symptoms on parental ratings (n = 122, Study II); the impact of mothers' depressive symptoms and high scores on the depressive and anxiety-related subscales of the screening instrument at different time points on child adjustment ! (n = 147, Studies III and IV), and the continuity of maternal problem perceptions (n = 119 and 165, Study V).

In the epidemiological setting Rutter Parent Questionnaires (RA2) and Rutter Teacher Questionnaires (RB2) were used. In the longitudinal setting mothers' prenatal, postnatal and concurrent symptoms were screened by the Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS). Mothers' ratings of prenatally anticipated and postnatally perceived infant problems were assessed by the Neonatal Perception Inventory (NPI). Parental evaluations of child adjustment at 4-5 years and at 8-9 years were measured by the Child Behavior Checklist (CBCL). Teachers completed the Teachers' Report Forms (TRF).

The highest problem prevalence was detected among children living in foster care and the lowest among children living with both biological parents. Parents reported highest problem prevalence in their firstborn and teachers among only children. Fathers reported lower emotional and behavioural problem levels in firstborns than mothers did. Maternal depressive symptoms were associated with high level of child's behavioural problems according to both parents' reports. Low adaptive functioning in school was detected among children whose mothers had depressive symptoms.

Maternal postnatal depressive symptoms, single motherhood, higher maternal age, and male gender of the child predicted child's low social competence. High level of maternal prenatal depressive symptoms predicted child's high level of externalising problems and total emotional and behavioural problems. Maternal prenatal and concurrent anxiety-related symptoms and postnatal and concurrent depressive symptoms on the EPDS subscales were associated with child's high problem level. The presence of negative NPI reports both pre- and postnatally predicted high level of problems at the age of 8 to 9 years.

Mother's depressive and anxiety-related symptoms at any time during child development, already during pregnancy, constitute a risk for child well-being through interacting biological, social and psychological mechanisms. Early negative trajectory in maternal perceptions of her child is also a risk factor for subsequent child s mental health. The associations between family structure and child s problems reflect various underlying family processes. Family transitions are challenges for child adjustment, but may also be life events that enhance adaptability in other contexts or developmental stages. A multi-informant approach in child assessment is needed to gain a comprehensive view of child's functioning and problems in different relationships and contexts.