"Hirveesti tekijänsä näköistä" Koulukuraattorin työ peruskoulun yläluokilla

Abstract

Koulu on vahvasti lapsuuteen vaikuttava instituutio. Lapset viettävät peruskoulussa yhdeksän vuotta elämästään. Tämä on merkittävä aika ihmisen elämässä. Se luo perustan aikuisuudelle ja tulevaisuudelle, ja tämä vaihe koskee koko ikäluokkaa. Koulun oppilashuolto kuraattoreineen on tärkeä osa lasten hyvinvoinnin luomisessa ja pahoinvoinnin ehkäisemisessä.

Koulua on Suomessa ja maailmalla tutkittu paljonkin eri lähtökohdista, mutta koulukuraattorin työ on tutkimatonta aluetta. Tutkimus "Hirveesti tekijänsä näköistä" Koulukuraattorin työ peruskoulun yläluokilla rakentaa kuvaa koulukuraattorityön kehityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Ensimmäinen empiirinen aineisto käsittää kahdeksan koulukuraattorityön kehittäjän haastattelut, joiden pohjalta on rakennettu kuva koulukuraattorityön historiasta. Toisen empiirisen aineiston, 107 koulukuraattorin kyselyaineiston pohjalta on rakennettu kuva nykyisestä koulukuraattorin työstä. Tutkimus antaa ensimmäisen, yleistettävän kokonaiskuvan koulukuraattorin työstä suomalaisessa yhteiskunnassa.Tutkimuksessa on tarkasteltu myös kansainvälistä kuraattorityötä, mikä auttaa suhteuttamaan suomalaisen kuraattorityön paikkaa ja laatua.

Koulukuraattorin työ on syntynyt 1960-luvulla kasvatusneuvolatyön rinnalle avuksi lasten ja nuorten häiriökäyttäytymiseen. Tänä päivänä tarve on paljolti sama, mutta suurin ongelma on kuitenkin oppilaiden motivoitumattomuus koulunkäyntiin. Kaiken kaikkiaan oppilaiden ja perheiden ongelmat ovat syventyneet ja monimutkaistuneet. Tärkein tavoite kuraattoreiden mielestä heidän työssään on auttaa ja tukea oppilasta niin, että hän viihtyy koulussa ja saa oppivelvollisuutensa suoritettua. Perimmäisenä tavoitteena on nuoren integroituminen yhteiskuntaan.

Koulukuraattorityön juuret ovat kasvatuksessa ja koulutuksen päämäärissä. Tänä päivänä mm. koulukuraattoriyhdistys määrittelee työn sosiaalityöksi, ja yleisin nimike noin 20 nimikkeen joukossa maailmalla on school social worker, koulun sosiaalityöntekijä. Kuraattorit kokevat itsensä ennen kaikkea sosiaalityöntekijöiksi mutta myös vahvasti kasvattajiksi. Kuraattorilla voidaankin näin ollen katsoa olevan kaksoisindentiteetin. Koulukuraattoreilla voidaan nähdä olevan myös kaksoisfunktion. Heidän pitää olla lojaaleja koululaitokselle mutta myös asiakkaille - oppilaille ja heidän perheilleen. Kuraattoreilla on myös kaksoissijoittuminen: he toimivat modernissa koulussa postmodernissa yhteiskunnassa. Koulun ydinosaajilla, opettajilla on erilainen toimintakulttuuri kuin kuraattoreilla; opettajien työ on yksilösuoritus, ja kuraattorit toimivat paljolti moniammatillisissa verkostoissa. Kuraattorit kokevatkin itsensä jonkinlaisiksi välittäjäasiantuntijoiksi.

Koulukuraattorityössä on aina puheissa painotettu ennaltaehkäisevää työtä mutta tehty pääasiassa oppilaskohtaista ja korjaavaa työtä. Kuraattorit joutuvat priorisoimaan jatkuvasti työtään. Resurssit ovat paljon pienemmät kuin työn tarve. Suurimmillaan yhdellä koulukuraattorilla on työalueenaan 22 koulua tai 4000 oppilasta. Keskimäärin yhdellä kuraattorilla on 2-4 koulua ja 1300 oppilasta. Suositus on kolme koulua tai 500 oppilasta.

Kuraattorityö on ollut aina tekijänsä ja paikkakunnan näköistä. Sitä eivät ole sitoneet mitkään tiukat ylhäältäpäin asetetut normit, vaan kuraattorit ovat itse luoneet toimenkuvansa, johon on vaikuttanut myös paikallinen palvelutarjonta. Voidaan sanoa, että kuraattoreiden työtä luonnehtivat autonominen ammatillisuus ja uusi asiantuntijuus.

Koulukuraattorin ammatti on hyvin naisvaltainen ja työtä tehdään monenlaisella koulutuksella. Keskimääräinen kuraattori oli v. 2000 kuitenkin sosiaalityön pätevyyden suorittanut ja toiminut kuraattorina yli 6 vuotta ja sosiaalityöntekijänä ennen sitä. Koulukuraattori-nimikkeen vaihtamisesta koulun sosiaalityöntekijäksi on ollut viime vuosina keskustelua, mutta enemmistö kuraattoreista ei kannata nimikkeen muuttamista.

Koulukuraattorityö on ollut lakisääteistä vasta vuodesta 1990, jolloin se otettiin mukaan lastensuojelulakiin. Laki ei kuitenkaan velvoittanut kuntia perustamaan kuraattorin toimia tai virkoja. Vasta vuonna 2003 laissa perusopetuslain muuttamisesta oppilaalla katsotaan olevan oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto, johon kuraattorityökin kuuluu.

Tutkimus on tarpeellinen juuri tässä ajassa. Koulukuraattorityö hakee vielä asemaansa ja identiteettiään. Roolinsa koulukuraattorina epäselvänä koki lähes 40% vastanneista, mikä johtuu työn paljoudesta, monimuotoisuudesta ja ristiriitaisuudesta. Tutkimus voi edesauttaa kuraattorin aseman paikantumista joissakin kouluissa ja yhteistyöverkostoissa sekä antaa hahmon kuraattorityölle koulun kokonaisuudessa. Tutkimus antaa myös virikkeitä koulukuraattorien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Toivottavasti se virittää myös keskustelua koulun yhteisöllisyydestä tai yhteisöllisyyden puuttumisesta ja oppilaan asemasta koulun keskiössä. Rehtoreille tutkimuksessa on erityinen viesti heidän merkityksestään kuraattorin ammatin kehittymisessä ja koulun yhteisöllisyyden luomisessa.

Tutkimus osoittaa, että koulukuraattoreita tarvittaisiin lisää, jotta työn laatua voitaisiin entisestään parantaa, ja päästäisiin tekemään enemmän ennaltaehkäisevää, yhteisöllistä työtä. Pitkällä tähtäimellä tällä voitaisiin saada aikaan säästöjä kunnissa. Yhden lapsen vuoden laitospaikka esim. perhekodissa maksaa enemmän kuin yhden koulukuraattorin viran kulut ovat vuodessa. Perusopetuslain muutos vuonna 2003 antoi kunnalle uusia velvoitteita, ja mielenkiintoista olisikin lähivuosina selvittää, miten lain muutos on vaikuttanut kuraattoritoimintaan.

It s a lot like the person who does it The work of a school social worker in the upper level of comprehensive school

The aim of this study is to build a picture of the development of school social workers work in Finnish society within the framework of developmental work research and interpreted through modernization theory. The study is a combination of qualitative and quantitative research and it is based on abductive reasoning; it is a dialectic, simultaneous process of theory, data collection and revision, as well as analysis.

The study uses a multi-methodical strategy. It begins with a data-based historical study of school social workers work. The data of the historical part has been acquired by conducting theme interviews with eight experts, who were picked using the snowball method. Based mainly on these interviews, a questionnaire was drafted for the purpose of studying the work of today s school social workers. One hundred and seven school social workers representing the upper level of comprehensive school answered the questionnaire. The study is an aggregate study and it can be generalized to represent all the school social workers in the upper level of Finnish comprehensive school.

School social work was started in 1966 as a parallel work form with the work of child guidance clinics at a point when the resources of child guidance clinics were no longer sucient to respond to the increased needs of psychosocial student welfare in schools; the need was caused mainly by students disturbing behavior. The launching of the comprehensive school system speeded up the beginning of the new profession. School social work was made statutory in 1990, but it was not until 2003 that municipalities were obligated to provide it. Historically,school social work can be divided into the following periods: pioneering period, justification period and professional period.

Students basic problems have remained the same even if they, in school social workers opinion, have deepened and become more difficult. Students disturbing behavior and absenteeism are the primary causes behind school social workers work load. It seems that students are longing for grown ups. Work methods have become more varied. Instead of working alone, school social workers are increasingly working multi-professionally within networks, and their work has been moving from pedagogism toward social work. All through this development process, school social work has been defined by the school social worker s personality and local needs and circumstances. School social work has been controversial as long as it has existed. Particularly in our postmodern society, the controversies concentrate in the following areas: need resources, professionalism new expertise, social work education, togetherness individualism, autonomous professionalism managerism, and normality deviance.

The biggest single thing hindering school social workers from reaching their goals is lack of resources. Their work requires constant prioritization of tasks because of the insucient resources, and this prioritization causes that restoring work becomes emphasized at the cost of preventive work. About half of Finnish municipalities still lack social workers. New positions have not been declared open in tandem with the increase in problems in our postmodern society. School social workers have exhibited strong aspirations toward professionalization, seeking a more homogenous professional culture with a social work orientation. A strong profession gives professionals the right to define their own place, which is important when working for an organization outside of one s own profession. However, in the complex society of our postmodern era, school social workers need to have new expertise, the kind that is characterized by a disappearance of clear definitions for professions.

School social workers see themselves as both social workers and educators. We could say that they have a double identity. School social workers experience that their task is above all to support students, so that they are able to fi nish their compulsory education and, through this, become integrated into society. School social workers work can be seen to be supporting of education in schools, using the ethic and methods of social work. The study shows a clear lack of togetherness in schools. Insucient resources cause that school social workers have to do individual-based work at the cost of socially oriented work. Yet social orientedness would bring vitality and prevent marginalization. The principal s input is seen as vital for the feeling of togetherness. Social pedagogy contains, as the name implies, both the social and the pedagogic, and additionally, an in-built social orientedness. That is why social pedagogy might give a good foundation for future school social workers. Lack of resources forces school social workers who embrace autonomous pro¬fessionalism adopt a manageristic approach to their work: they simply try to do the tasks at hand according to the norms, instead of doing their work from the client s perspective, developing new ideas. Besides resources, autonomous client-centered professionalism and functioning as a change agent depends on the thinking and actions of the school s key actors. The school social worker is expected to support the goals of the school s key individuals. His/her lot is to zigzag between students needs and teachers wishes, without forgetting other interest groups. School social workers have thus a double function. Without wanting to, school social workers have to classify students into normal and abnormal in the mini-scale social state of the school when referring them to tests and treatments to organizations outside the school. School social workers try to normalize students to a certain point as part of wider student welfare, but some of them nonetheless fall through the safety net. Strengthening the safety net would be a good idea. It is the task of school social workers anyway to hold on to those who are about to fall through and fish back those who have done so in order to ensure the societal peace of the mini-scale social state and the Finnish welfare state, as well as for the best of individuals. Besides the double identity and double function, school social workers have a double position. They function in a service profession of a postmodern society in a modern school as if in an intermediate zone. Society has changed dramatically toward the postmodern during the years school social work has existed, but schools have held on to the modern. This creates a controversial foundation to school social workers work.