Magnetic Metal - Toward a Model for Satisfaction of Education and Career in Vocational Upper Secondary Education and Training of Machinery and Metal Technology in the Lahti Region

TamPub

Kuvailutiedot

dc.contributor.author Siikaniemi, Lena -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:11:30Z
dc.date.available 2012-12-03T12:11:30Z
dc.date.issued 2005 -
dc.identifier.isbn 951-44-6298-X -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/67480
dc.description.abstract Ammattien ja ammatillisen peruskoulutuksen vetovoimaisuus on keskeinen kehittämiskohde sekä alueellisissa, kansallisissa että kansainvälisissä toimenpideohjelmissa. Ammattitaitoisen työvoiman tarve kohdistuu tietyille ammattialoille ja riippuu alueellisesta elinkeinorakenteesta. Elinkeinoelämän ja väestökehityksen muutokset edellyttävät opiskelijoiden sijoittumista niille koulutusaloille, jotka ovat tärkeitä sekä alueelliselle että kansalliselle kilpailukyvylle. Yksilöt kohtaavat koulutuksen ja ammatin valinnan hetken useita kertoja elinaikanaan. Tosin yksilön ja yhteiskunnan kannalta ei ole toivottavaa, että päätökset muuttuvat jatkuvasti. Koulutuksen ja ammatin valinnan onnistuminen on parhaimmillaan yksilön, elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden etu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli konstruoida ammatillisen peruskoulutuksen vetovoimamalli. Mallin avulla pyritään vahvistamaan erityisesti kone- ja metallialan ammatillisen peruskoulutuksen vetovoimaisuutta Päijät-Hämeessä, jossa kone- ja metalliteollisuus on yksi maakunnan tärkeimmistä teollisuustoimialoista. Tutkimus on konstruktiivinen tapaustutkimus, jossa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia aineiston keräämisen ja analysoinnin menetelmiä. Tutkimuksen aineisto koottiin kolmessa eri vaiheessa vuonna 2003. Laadullinen aineisto koostuu kone- ja metallialan opiskelijoiden kirjoitelmista (n = 80) ja teemahaastatteluista (n = 13), joissa haastateltavina oli henkilöitä ammatillisista oppilaitoksista, peruskouluista ja yrityksistä. Kyselytutkimuksessa kohdejoukkona (n = 640) olivat opiskelijat peruskouluista, lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista. Tutkimuksen tulosten perusteella muodostui vetovoimaisuuden määritelmä, jossa ammatillisen peruskoulutuksen vetovoimaisuutta ei kuvata ainoastaan koulutukseen hakeutumisena, vaan myös koulutuksen suorittamisena ja koulutuksesta työelämään siirtymisenä. Vetovoimaisuutta ei näin ollen voida rajoittaa käsittelemään ainoastaan koulutuksen vetovoimaisuutena, vaan se tulee nähdä sekä koulutuksen että ammatin vetovoimaisuutena. Vetovoimaisuus ei myöskään tarkoita koulutuksen tai alan imagoa, vaan kokonaisvaltaisempaa vetovoiman prosessimallia. Tutkimuksen päätulos on kolmivaiheinen vetovoiman prosessimalli. Ensimmäinen vaihe on koulutukseen hakeutuminen, toinen vaihe koulutuksen suorittaminen ja kolmas vaihe on koulutuksesta työelämään siirtyminen. Kukin vaihe sisältää vetovoimaisuuden elementtejä, jotka muodostuvat estävistä ja edistävistä osatekijöistä. Vetovoimaisuuden elementit ovat: yksilö, sosiaalinen verkosto, peruskoulu, ammatillinen oppilaitos, yritys, koulutusjärjestelmä ja työelämä. Tulokset osoittavat, että opiskelijoille merkityksellisimpiä osatekijöitä ovat vuorovaikutukselliset osatekijät. Esimerkiksi ammatillinen oppilaitos -elementin osatekijöinä ammattitaitoiset opettajat ja oppilaitoksen hyvä ilmapiiri ovat opiskelijoille tärkeämpiä kuin oppilaitoksen infrastruktuuri. Mallissa on kolme toisistaan riippuvaista toiminnallista dimensiota. Kehitysdimensio työelämästä oppilaitokseen kuvaa työn sisällön kehittämistä sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla. Tämä edellyttää työmenetelmien, työolosuhteiden ja organisaatioiden toiminnan kehittämistä, jotta työn sisältö muodostuisi haastavaksi ja monipuoliseksi. Vuorovaikutusdimensio kuvaa erilaisia yhteistoimintamuotoja, jotka edistävät koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistä kehittämistyötä. Kolmas dimensio, koulutuksen ja ammatin valinnan onnistuminen, toteutuu kehitysdimension, vuorovaikutusdimension ja elementtien osatekijöiden kehittämistoimenpiteiden kautta. Vetovoimamallin jakaminen havainnointitasoihin, vaiheisiin, elementteihin, osatekijöihin ja toiminnallisiin dimensioihin mahdollistaa mallin pohjalta tehtävää tieteellistä jatkotutkimusta ja mallin edelleen kehittämistä. Mallin tehtävänä on myös toimia käytännön toimijoiden tukena. Vetovoimamallin jatkotutkimusten pitäisi kohdistua prosessin toiseen ja kolmanteen vaiheeseen, joissa eri elementtien ja osatekijöiden tarkastelu ei ole vielä riittävää. Jatkotutkimuksissa voisi myös rakentaa mittareita ja indikaattoreita eri osatekijöille. Elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden toimijat voivat hyödyntää mallia päätöksenteossa sekä yhteisen kehittämistyön viitekehyksenä muodostamalla rakenteellisista ja vuorovaikutuksellisista osatekijöistä kysymyssarjoja, jotka toimivat yhteisen keskustelun pohjana. Työelämä, ammatit, koulutus ja myös ammatillisen kasvun ja ammatinvalinnan teoriat ovat muutoksessa. Tutkimuksessa luotu vetovoimamalli tuo uutta tietoa teorioiden integroimiseen ja konvergenssiin. fi
dc.description.abstract This research focuses on the current problem that the machinery and metal sector in vocational upper secondary education and training does not attract enough students. Increasing the attractiveness of vocational upper secondary education and training has been a key goal of education and labor policy development plans in Finland. Changes in national demographics require directing students to those educational fields that are significant for regional and national economic life. This dissertation aims to create new knowledge concerning the attractiveness of vocational upper secondary education and training. The standpoint of this dissertation is educational design. The main research question is: What model would represent the relationship between and inter-play of the elements and factors of attractiveness in ways that might help to find ways to improve the attractiveness to students in the Lahti Region of vocational upper secondary education and training in machinery and metal technology? More precisely, the research focuses on the contextual and individual factors influencing the educational and career choices of young students. The researcher defines attractiveness of upper secondary vocational education and training, and the elements of attractiveness. The explanatory factors are the detractors from and contributors to attractiveness. The theoretical framework for this research consists of three focal theories of career choice and development that place an emphasis on both individual and contextual factors and influences. These theories are the Systems Theory of Career Development by Patton and McMahon (1999), the Social Cognitive Career Theory by Lent, Brown and Hackett (1994) and Krumboltz s Social Learning Theory of Career Development (1979). Theories of interest and interest development have also been used (Krapp 2002b; Lent et al. 1994) as well as prior Finnish research on educational and career choices and other core components of educational program and career path attractiveness. The research strategy is a constructive case study. The research context is the Lahti Region and the research data was collected from various local stakeholder groups in general schools, vocational institutions and companies. The research uses multiple triangulation, in which both qualitative and quantitative research methodology is used, but the fundamental methodology is qualitative. The empirical qualitative data of this study were derived from short essays of students in the machinery and metal technology field (n=80) and focused interviews with students, career counselors, teachers, head masters, educational managers and representatives from the metal industry (n=13). The questionnaires were completed by students in vocational institutions, comprehensive schools and general upper secondary schools (n=640). The main product of this research is a model of attractiveness of vocational upper secondary education in machinery and metal technology. The model is composed of three sequential phases in the attraction process, three context levels, elements and factors of attractiveness and of three functional pathways. The three phases in the process are: educational and career choice, education and training, and transition from school to occupation. Each phase includes three observation levels: microlevel, institutional level and macrolevel. The elements of attractiveness are the Individual, Social System, Comprehensive School, Vocational Institution, Company, Education System and World-of-Work. Elements are general categories that contain factors which contribute to or detract from the overall attractiveness of an educational field and career. The three pathways are: satisfaction with education and career, development path from workplace to educational institution and the interaction path between these settings. The results of the research show that according to students the primary sources of attractiveness of study places are professionally skilled teachers and a good climate. The primary sources of attractiveness of occupations are a versatile and challenging content of the work. Attracting an individual to a particular education and career path, and sustaining that individual s satisfaction so that s/he remains in the career, requires the parallel development and interaction of working life and educational institutions. The world-of-work and education should form an integrated whole. This research focuses on the elements and factors in the first and second phase of the attraction process. Additional research is needed to construct the whole model for satisfaction of education and career, which will require the involvement of various stakeholders in education and the world-of-work. The world-of-work, occupations, the world-of-education and theories of career development are all undergoing related changes. The model proposed on the basis of this research brings new knowledge to the integration and convergence of theory within this dynamic context. The structure of the model in terms of observation levels, elements and detracting and contributing factors provides a construct for further scientific research. Stakeholders can use the model for decision making and also as a framework for mutual development work. en
dc.language.iso en -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 951-44-6297-1 -
dc.subject vetovoimaisuus -
dc.subject ammatillinen peruskoulutus -
dc.subject kone- ja metalliala -
dc.subject ammatillinen kasvu -
dc.subject mielenkiinto -
dc.subject attractiveness -
dc.subject vocational upper secondary education and training -
dc.subject machinery and metal technology -
dc.subject career development -
dc.subject interest -
dc.title Magnetic Metal - Toward a Model for Satisfaction of Education and Career in Vocational Upper Secondary Education and Training of Machinery and Metal Technology in the Lahti Region -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:951-44-6298-X -
dc.relation.numberinseries 1080 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 2088 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 437 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education -
dc.date.dissertation 2005-05-20 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Kasvatustieteiden tiedekunta | en=Faculty of Education| -
dc.department fi=Kasvatustieteiden laitos | en=Department of Education| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Kuvailutiedot