Kasvun pelivara: Innovatiivisuus, motivaatio ja jaksaminen markkinointiviestintäyrityksissä

TamPub

Kuvailutiedot

dc.contributor.author Korpelainen, Kari -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:11:36Z
dc.date.available 2012-12-03T12:11:36Z
dc.date.issued 2005 -
dc.identifier.isbn 951-44-6345-5 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/67513
dc.description.abstract Innovaatiot ja korkea-asteinen osaaminen ovat lähes kaikkien viimeaikaisten selvitysten mukaan kansallisen kilpailukykymme avaintekijöitä. Innovaatioiden tuonti markkinoille on kallista ja riskialtista; siksi on syytä korostaa markkinoinnin merkitystä. Markkinointiviestintä on yrityksille tärkeää, koska potentiaaliset asiakkaat muodostavat sen kautta kuvan uudesta tuotteesta tai palvelusta. Monet yritykset pyrkivät paitsi synnyttämään innovaatioita myös luomaan itselleen innovatiivisen yrityksen maineen, mikä sekin korostaa markkinointiviestinnän tarpeellisuutta. Väitöskirjan mielenkiinnon kohteena ovat markkinointiviestintäyritykset, toisin sanoen mainostoimistot ja niiden henkilöstö. Mainostoimistojen työntekijöiltä odotetaan muutosvalmiuden, luovuuden ja stressinsietokyvyn ohella kykyä ja halua oppia uutta. Toimistojen kannalta tärkeä kysymys on se, kuinka yksilöt jaksavat pitkän aikaa olla tuottavia, luovia ja innovatiivisia ja oppia uutta projektista toiseen. Käsillä olevan tutkimuksen kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti innovatiivisuuden, motivaation ja jaksamisen keskinäiset yhteydet. Kiinnostava ilmiö on myös markkinointiviestintäyritys kasvuympäristönä. Viitekehys sitoo yhteen monia erilaisia käsitteitä ja näkökulmia. Tutkimusaineiston keruu on tapahtunut pääosin postitse ja internetin kautta tehdyllä kyselyllä. Aineisto on koottu mainostoimistoalalta, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL:n jäsentoimistoista. Tiedot koskevat luovaa työtä tekeviä ja suunnittelevia sekä sitä johtavia tehtäväryhmiä. Kyselytutkimuksen aineistoa analysoitiin monin eri menetelmin. Minäkäsitysten yhteyttä jaksamiseen selitetään regressiomallin avulla. Lisäksi rakennettiin polkumalli, joka osoittaa ilmapiirimuuttujien ­ johtamisen, työn piirteiden, tiimitekijöiden ja stressin ­ yhteyttä työhön ja organisaatioon sitoutumiseen. Bayes-mallinnuksen avulla etsittiin innovatiivisuuden, motivaation ja jaksamisen keskinäisiä yhteyksiä samoin kuin sisäisten ja ulkoisten kasvuedellytysten välistä yhteyttä. Esitettyjä Bayes-malleja pidetään tutkimuksen yhtenä päätuloksena. Ne syventävät tutkitun ilmiön teoreettista ymmärrystä ja auttavat näkemään, kuinka kasvuorientoituneen ilmapiirin eri tekijät ovat yhteydessä henkilöstön jäsenten minäkäsityksiin. Ymmärrystä tutkitusta ilmiöstä pyrittiin vielä syventämään teemahaastattelujen ja ryhmäideoinnin avulla. Tutkimuksen tuloksista Yrityksissä työskentelevien motivaatio ja oppimishalu ovat kyselytutkimuksen perusteella vahvoja. Siitä huolimatta eri henkilöstöryhmien välillä ilmenee joitakin merkitseviä eroja innovatiivisuudessa ja motivaatiossa. Vastaajien kokema stressi on alhainen ja he kokevat jaksavansa melko hyvin. Tätä tulosta selittänevät lähinnä korkea motivaatio ja mielenkiintoiseksi koettu työ. Kiireistä ja paineista huolimatta oppiminen on työntekijöille merkittävä motivaatiotekijä. Vastaajat ovat johtamisen osalta tyytyväisimpiä kannustavaan johtamiseen, kun taas osaamisen kehittäminen ja etenkin sen palkitseminen koettiin melko epätyydyttäviksi. Työn kannustearvo arvioitiin varsin korkeaksi, mutta työn arvostus ja varsinkin tehtävien ja toiminnan selkeys huomattavasti heikommiksi. Tiimiprosessia koskevat arviot olivat varsin korkeita; erityisesti tiimihenki koettiin hyväksi. Työn aiheuttama psyykkinen rasitus koettiin alhaiseksi, vaikka työn vaatimusten katsottiin selvästi lisääntyneen. Luovan suunnittelun kannalta mielenkiintoista on se, että projektijohto ja art directorit kokevat työn vaatimusten lisääntymisen suurempana kuin copywriterit. Työn kannustearvon osalta on myös tehtäväryhmittäisiä eroja: johto kokee kannustearvon muita tehtäväryhmiä selvästi korkeammaksi (luovia suunnittelijoitakin korkeammaksi). Pitkään palvelleet ovat tyytyväisimpiä työhönsä. Työsuhteen laadun mukaan muodostettujen ryhmien välillä on merkitseviä eroja strategisessa johtamisessa, osaamisen kehittämisessä, osaamisen palkitsemisessa, työn arvostuksessa ja jaksamisessa. Ulkomainen omistus koetaan etäiseksi, mikä näkyy (pääosin ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten) vastaajien keskimääräistä negatiivisempina arvioina sellaisissa tekijöissä kuin strateginen johtaminen, kannustava johtaminen, työn arvostus, tehtävien ja toiminnan selkeys ja työn aiheuttama psyykkinen rasitus. Eri työyhteisöt poikkeavat toisistaan johtamis-, työ- ja tiimiprosessin suhteen. Sen sijaan eroja ei ole henkilöstön kokemassa stressissä, minäkäsityksissä, työhön ja organisaatioon sitoutumisessa ja jaksamisessa. Kvalitatiivinen analyysi vahvisti kyselytutkimuksen tulosten antamaa käsitystä innovatiivisuuden, motivaation ja jaksamisen yhteyksistä ja tuotti ideoita siitä, kuinka innovatiivisuutta ja osaamisen kehittämistä voidaan ylläpitää ja edistää mainostoimistoissa. Mitä uutta tutkimus tuo esille? Mainosalan organisaatioihin ja ammattilaisiin kohdistuvia tutkimuksia on toistaiseksi tehty vähän. Tutkimus luo lisäymmärrystä alan yritysten kannalta tärkeään ilmiöön, jota on hyvin vähän tutkittu. Tässä mielessä se on teoreettisesti haastava ja tuo uutta tietoa innovatiivisuuden, motivaation ja jaksamisen keskinäisistä yhteyksistä organisaatiossa. Useat luovuuden teoriat liittyvät ongelmanratkaisuprosessiin tai luovan yksilön ominaisuuksiin. Sen sijaan ne selittävät huonommin jatkuvaa luovien tuotosten aikaansaamista organisaatiossa. Tutkimus nostaa esille ammatillisen kasvun keskeisen merkityksen mainostoimiston johtamisessa. Tutkimuksen tuottamat mallit syventävät tutkitun ilmiön teoreettista ymmärrystä ja auttavat näkemään, kuinka kasvuorientoituneen ilmapiirin eri tekijät ovat yhteydessä henkilöstön jäsenten motivaatioon ja sitoutumiseen. Mallit ovat erityisen mielenkiintoisia markkinointiviestinnän organisaatioiden johtamista ajatellen. Tutkimus nosti esille useita paradoksaalisia seikkoja. Suuri osa asiakkaista etsii koko ajan uusia toimistoja, vaikka partnership-ajattelu, brändin vaaliminen ja vuorovaikutuksessa oppiminen edellyttävät pitkäaikaista yhteistyötä. Alan yritykset ovat innovatiivisia asiakkaiden projekteissa, mutta niillä on puutteita oman toiminnan uudistamisessa ja kehittämisessä. Ulkomainen omistus antaa yritykselle uusia mahdollisuuksia, mutta tuo samalla uusia haasteita yrityksen johtamiselle ja empowermentin toteutumiselle. Vaarana on myös, että mainostoimisto-organisaatio luo ulkoista motivaatiota, vaikka luova toiminta on sidoksissa sisäiseen motivaatioon. Paradoksaalisena voidaan pitää myös sitä, että alan yritykset haluavat henkilöstöltä vahvaa sitoutumista, mutta näyttävät sitoutuvan itse entistä vähemmän omaan henkilöstöönsä. Mainostoimiston johtaminen on vaativaa alan hektisyyden, suhdanneherkkyyden ja alituisten muutosten johdosta. Luova toiminta on myös konfliktialtista, ja johto joutuu tasapainottelemaan luovan toiminnan vaatiman vapauden ja yrityksen tavoitteiden vaatiman kiinteyden välillä. Luovan asiantuntijaorganisaation johtamisen yhtenä ydinkysymyksenä voidaan nähdä riittävien kasvuedellytysten luominen ja varmistaminen. Tutkimus antaa uutta tietoa luovan asiantuntijaorganisaation, erityisesti mainostoimiston johtamisesta sekä siitä, kuinka yksilöt pystyvät olemaan innovatiivisia paineista huolimatta. Luovan asiantuntijaorganisaation ja siinä työskentelevien yksilöiden suhteessa voidaan nähdä monia muitakin kiinnostavia jatkotutkimuksen kohteita. Käsillä olevan tutkimuksen teoreettinen tarkastelu ja tutkimuksen tulokset korostavat yhteisöllisyyden, tiimiluovuuden ja tiimissä oppimisen merkitystä. Tiimioppiminen ja tiimiluovuus ovatkin erityisen kiinnostavia tutkimusaiheita. "Pehmeiden tekijöiden" (motivaatio, innovatiivisuus, ilmapiiri, jaksaminen) yhteydet organisaatioiden taloudelliseen menestykseen tarjoavat myös lisätutkimuksen mahdollisuuksia. Esimerkiksi työyhteisöissä vallitsevien henkisten ja ammatillisten kasvuedellytysten ja toiminnan kannattavuuden yhteydet on kiinnostava jatkotutkimuksen aihe. fi
dc.description.abstract Constant and accelerated change in the business world causes anxiety for too many people. The resulting personal problems include burnout and other serious physical illnesses. An individual s work environment may also suffer from excessive pressure. The advertising industry is no exception to these conditions and, in fact, epitomizes the harshest levels of business pressure. Marketing communication is sensitive to changes in the expectations, decision-making and actions of agency clients. Problems manifest themselves relentlessly, but especially so during economic decline. Stress is often seen as a negative phenomenon. However, stress is so built into modern business life that a successful professional must learn to cope with it. From an advertising agency s perspective an issue for research is how personnel maintain productivity and innovativeness, and are motivated enough to seize new challenges, despite the stress. The starting point for this research is the nexus of innovativeness, motivation and mental stamina. An advertising agency is, or should be, a growth environment and any study of personnel conditions ought to include this as a primary research focal point. This study answers the challenge. Specifically, the following questions are addressed: 1) what is the connection between (individual) innovativeness and mental stamina among advertising agency personnel?; 2) how is innovativeness connected to motivation?; 3) how is motivation connected to mental stamina?; 4) how, and through what kind of processes, are innovativeness, motivation and mental stamina connected to each other?, and 5) how are organizational processes connected to professional growth and how is it supported? The theoretical framework consists of many different concepts and views. The most important theories are Amabile s theory of creativity, Bandura s social cognitive theory, McClusky s marginal theory and Ruohotie s theory of growth-oriented atmosphere. A model is presented in which these theories, and others, are synthesized into an effective whole. A survey was administered to members of the Finnish advertising industry and 350 were returned. Qualitative data were also mined through interviews and focus groups in order to tap into meaning structures and thematic constructs. Survey data were analyzed by using different statistical methods. A connection between self-images and mental stamina is explained through a regression model. A path model was created to show how factors of growth-oriented atmosphere ¬ management, work, team and work-related stress ¬ are linked to commitment to work and organization. Mutual connections of innovativeness, motivation and mental stamina and connections among internal and external growth prerequisites were analyzed by using non-linear Bayesian analysis. The Bayes-models presented here constitute a significant research finding. They deepen our theoretical understanding of the phenomena under investigation and help us to understand the roles of different determinants of professional growth in promoting creativity, motivation and mental stamina. The qualitative data added meaning to the conceptions that emerged from the survey results. Especially with regard to question #5, they yielded insights regarding innovativeness and professional growth in advertising agencies. Some of the findings are paradoxical. Clients often seek new advertising agencies and miss out an important partnership and learning arrangements when they do so. Brand building takes time, necessitating a longer-lasting relationship. Many agencies are innovative about building projects for their clients, but have short-comings in developing their own organization. Foreign ownership, often associated with membership in a large international advertising chain, offers new opportunities for the future. At the same time it produces new challenges for leadership and empowerment of its people. The branch and the organizations tend to create external motivation, although it is rather the internal motivation that promotes creativity. Organizations often call for greater commitment from personnel, but commit less and less, and for shorter periods of time, to their own people. As for professional growth prerequisites, problems in work environments are unearthed: the agencies are not necessarily able to give personnel the growth opportunities they want. Certainly agencies differ, at times to a large extent. The common contradiction exists however between individual growth motivation and the growth requisites of the work environment. Can we in the future look toward advertising agencies as paragons for challenging work, project-directed success, and personnel development? This research supports the notion that such a goal is indeed possible, but not without a lot of work. en
dc.language.iso fi -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 951-44-6344-7 -
dc.subject Avainsanat: ammatillinen kasvu -
dc.subject innovatiivisuus -
dc.subject motivaatio -
dc.subject jaksaminen -
dc.subject mainostoimistot -
dc.subject Professional Growth -
dc.subject Innovativeness -
dc.subject Motivation -
dc.subject Mental Stamina -
dc.subject Advertising Agencies -
dc.title Kasvun pelivara: Innovatiivisuus, motivaatio ja jaksaminen markkinointiviestintäyrityksissä -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:951-44-6345-5 -
dc.relation.numberinseries 1092 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 3950 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 451 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education -
dc.date.dissertation 2005-08-26 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Kasvatustieteiden tiedekunta | en=Faculty of Education| -
dc.department fi=Kasvatustieteiden laitos | en=Department of Education| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Kuvailutiedot