Schopenhauer and Kant's Transcendental Idealism

Abstract

Tutkimuksen kohteena on saksalaisen filosofin Arthur Schopenhauerin (1788-1860) filosofia. Tarkoituksena on selvittää Schopenhauerin filosofian suhdetta toisen saksalaisen filosofin, Immanuel Kantin (1724-1804), filosofiaan. Tutkimus perustuu Schopenhauerin ja Kantin tekstien lähilukuun, jossa on käytetty apuna Kant- ja Schopenhauer- tutkijoiden tulkintoja näistä teksteistä.

Tutkimuksen tärkeimmät tulokset ovat: 1) Schopenhauer hyväksyy Kantin filosofian perusajatuksen subjektin roolista ns. teoreettisen tiedon perustana ja rajoittajana. Tältä osin hän asettuu ns. transsendentaalifilosofian perinteeseen, jossa ajatus tiedon rajoista on keskeinen. 2) Schopenhauerin filosofiaa voidaan lähestyä tämän päivän Kant-tutkimuksen tekemästä erottelusta ns. kahden maailman ­teorian ja kahden aspektin ­teorian välillä. Schopenhauer hyväksyy kahden aspektin ­teorian, jossa ajatuksella tiedon rajoista on keskeinen merkitys ja joka pyrkii muodostamaan uudenlaisen (arkiajattelusta ja tieteellisestä ajattelusta eroavan) lähestymistavan maailman ja subjektin suhdetta koskeviin kysymyksiin. Schopenhauer hylkää kahden maailman ­teorian, joka ylittää em. tiedon rajoitukset ja jonka lähestymistapa maailman ja subjektin suhdetta koskeviin kysymyksiin on perinteisempi. Tutkimuksen anti kansainväliselle Schopenhauer-tutkimukselle on kahtalainen. Toisaalta se nostaa esiin Schopenhauerin suhteen Kantin filosofian tiedon rajoja painottavaan puoleen. Toisaalta tutkimus liittää Schopenhauerin filosofian keskusteluun em. kahden maailman- teorian ja kahden aspektin- teorian välillä. Tutkimus edustaa filosofianhistoriallista tutkimusta. Sen pohjalta voidaan edetä erityiskysymyksiin koskien Schopenhauerin käsityksiä tietokykymme, metafysiikan ja filosofian luonteesta.

In my dissertation, titled Schopenhauer and Kant s Transcendental Idealism , I concentrate on the Kantian legacy in Schopenhauer s philosophy. I do not propose to give an overall account of the relation between Kant s and Schopenhauer s philosophies. Instead, I focus on certain epistemological and metaphysical questions: the construction and the nature of a subject s cognition, and its relation to the world as the thing in itself.

The main questions of the study are: 1) the role of Kantian transcendental idealism in Schopenhauer s theory, and 2) the controversy between the so-called two-world doctrine and the two-aspect doctrine, referred in Kant-scholarship as that between the two-world view and the two-aspect view. I argue that Schopenhauer s philosophy is in important respects congruent with Kant s transcendental idealism. Schopenhauer evinces a version of formal idealism, and pays attention to the transcendental constraints on knowledge. However, unlike Kant, Schopenhauer proposes contentual claims of the world as it is in itself. Schopenhauer s identification of the thing in itself with will exceeds the Kantian limitations of metaphysical knowledge.

Schopenhauer is clearly opposed to the two-world doctrine. His critique of the distinct thing in itself, which has a causal effect upon the subject of cognition, strikes at the very core of that doctrine. Instead, Schopenhauer evinces a version of the two-aspect doctrine. He speaks of representation and will as the two sides/aspects of one and the same empirical objects, describes the method of the consideration of objects in analytic terms, and evinces the idea of a non-causal understanding of the material basis of experience.

I also consider two complementary issues in Schopenhauer s philosophy. With respect to the method of philosophy, I show that Schopenhauer is critical of the so-called Kantian transcendental arguments, and that his own method can be described as phenomenological . I also suggest that Schopenhauer s so-called naturalization of the a priori forms of cognition as brain phenomena does not amount to any strong form of naturalism , but to a second-order, empirical description of the transcendental forms of cognition.