Yhteisötalous Suomessa, sisäpiirin slangia vai uutta yhteistyön taloutta

Abstract

Yhteisötalous ­ taloutta ihmiseltä ihmiselle

HL Niina Immosen väitöskirja Yhteisötalous Suomessa ­ sisäpiirin slangia vai uutta yhteistyön taloutta nostaa esille yhteisötaloudeksi kutsutun taloudellisen toiminnan kentän suomalaisessa yhteiskunnassa. Väitöstutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa, miten suomalainen yhteisötalous määrittyy suhteessa julkiseen-, yksityiseen- ja kolmanteen sektoriin ja mitä yhteisötaloudella ylipäätään voitaisiin suomalaisessa kontekstissa tarkoittaa.

Tutkimuksessa jäsennettiin yhteisötalouden ilmiötä kartoittamalla sen rajoja suhteessa eurooppalaiseen keskusteluun esimerkiksi käsitteisiin third system, non-profit ja social enterprise. Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin suomalaisen yhteisötalouden juridista määrittymistä sekä taloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksessa selvitettiin myös yhteisötalouden suomalaista käsittymistä eli sitä, miten yh-teisötalouden käsite ja sisältö mielletään.

Yhteisötalouden toimijat

Tutkimuksen tuloksena on muodostettu ensimmäisen suomalaista yhteisötaloutta määrittävä malli. Tutkimuksen mukaan suomalainen yhteisötalous jäsentyy kolmannen-, julkisen- ja yksityisen sektorin rajapinnoille ja muodostaa itsenäisesti mitattavissa olevan taloudellisen toiminnan alueen. Suomalaisessa yhteisötaloudessa toimii osuuskuntia, keskinäisiä yhtiöitä sekä yhdistyksiä ja säätiötä. Yhteisötalouteen kuuluvilla yhdistyksillä ja säätiöillä tulee olla selkeä liiketoiminnallinen ulottuvuus toiminnassaan. Lisäksi yhteisötaloudessa toimii sosiaalisia yrityksiä, silloin kuin niiden yhteisöoikeudellinen muoto on jokin edellä luetelluista. Yhteisötalous muodostaa haasteellisen kokonaisuuden, koska osa toimijoista kiinnittyy lähemmin kolmanteen sektoriin ja osa yksityiseen sektoriin.

Taloudellinen vaikuttavuus

Tutkimuksen mukaan suomalainen yhteisötalous työllistää noin 5%:a kaikista palkansaajista ja muodostaa myös 5%:a nettokansantulon palkkojen ja palkkioiden määrästä (v. 2003). Yhteisötalouden toimijoiden lukumäärä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, esim. osuuskuntien lukumäärä on kasvanut 86% (1994-2003), kun samaan aikaan uusien toiminimi- ja osakeyhtiöiden perustamismäärä on ollut laskusuunnassa.

Yhteisötalous ­ talous ihmistä varten

Tutkimuksen tuloksena muodostettujen käsittämisen eri luokkien perusteella voidaan todeta, että yhteisötalouden käsitteellistyminen on Suomessa vielä epäselvää ja hajanaista. Euroopan unionin yritysosaston (DG Enterprise) edistämä social economy (suomeksi yhteisötalous) on meillä talouden osa-alue, josta mikään yksittäinen poliittinen- tai viranomaistaho ei ota selkeää vastuuta ja jonka yhteiskunnallista merkitystä ei ole vielä tunnistettu.

Yhteisötalous tarjoaa kuitenkin yhä useammalle inhimillisen tavan yrittää ja tulla toimeen. Yhteisötaloudessa toimitaan ääni/jäsen ­periaatteella eikä voiton tavoittelu ole toiminnan ensi sijainen ta-voite. Yhteisötalouteen yhdistyy ajatus jäsenen edusta ja vahva inhimillisyys, joka näkyy taloudelli-sen ja sosiaalisen hyvinvoinnin yhdistämisenä. Yhteisötalouden valinneiden henkilöiden maailmassa yhteistoiminnallisuus on arvo ja talous on ihmistä varten.

The purpose of this dissertation was to examine the manifestation of social economy in Finland and the definition of the notion of social economy and produce middle-range theory of social economy in Finland. The study began by charting theoretical discussion on the social economy and closely related concepts in literature. The method applied in this research for the assessment of social economy was devised on the basis of the theoretical discussion as well as the author s own experience and practical knowledge. The method was employed in outlining the focused interview used in the qualitative section of the paper. Focused interviews were conducted to study people s per-ceptions of the social economy. The research approach was phenomenogra-phy, used as a basis for analyzing the categorization of people s perceptions. The study also investigated the juridical form of organization of social economy operators and the presence of economic activity in their operation. Their economic activity was surveyed with the help of statistics ordered from Statistics Finland.

In Finland, social economy can be defined both through juridical forms of Community law and by measuring its economic effectiveness. The study reveals that the Finnish social economy employs some five per cent of all wage and salary earners (2003) and accounts for about five per cent of the wages and salaries included in the net national income (2003). Over the last ten years, the position of all juridical forms of social economy has strengthened in our country, and the increase of economic activity carried on by associations, in particular, can be statistically verified. The study shows that there is a clearly identifiable sector of economic activity in Finland, which can be called social economy.

In the Finnish context, social economy can be briefly defined as follows: Social economy is economic activity carried on by co-operatives, mutual societies, associations or foundations in an effort to enhance socially and financially sustainable welfare among their members and the surrounding society through democratic co-operation.

However, the definition of social economy is not without problems, because the activities are clearly divided between business organizations (co-operatives, mutual societies, social economy enterprises) and other incorporations (associations and foundations). This division poses a challenge to the definition of social economy, because, on conceptual terms, associations are more closely linked to the third sector and co-operatives to the private sector. The position of a social enterprise, as defined in legislation from the begin-ning of 2004, is unclear in relation to the social economy and requires more experience from the application of the law. It can be said, however, that the social enterprises which operate in the juridical forms mentioned in the definition above are a component of the Finnish social economy.

Based on the results of the phenomenographic focused interviews, the conceptualization of the social economy in Finland has been distributed among three circles - outsiders , uncertain , and insiders . With the help of this theoretical model is possible to get an overall view of the understanding of the social economy and its different levels in our country today.

As a concept, social economy is still more or less unestablished and unknown to the public at large. Most Finns are categorized as outsiders - people who are unaware of the phenomenon and the established concept of social economy. The phenomenon has not even been officially recognized in our country, even if its importance has been growing, notably in the recent years. A sign of the growing importance is the formation of the category uncertain in this study. While the persons uncertain of the concept of so-cial economy have acquired some level of knowledge and some notions of the phenomenon, they have no comprehensive understanding of it.

There is a small group of insiders , who have a clear understanding of the contents of social economy and who use the concept in their own communication. Insiders are able to identify social economy actors, describe the values and policies of social economy, and understand which social trends contribute to its popularity.

So far, social economy in Finland is a phenomenon recognized mostly only by well-informed experts. But the phenomenon is real and affects many people in their daily life. It offers alternative ways of enterprise and employment. The social economy channels and generates real social and economic welfare and provides some counterweight to the globalizing market economy. In the world of people who have chosen the social economy, co-operation is a value and economy is for people.

This dissertation shows that even in our country there is a field of economic activity that can be called the social economy. It forms an increasingly recognizable economic sector at the interface of the public, private and third sectors. This study produces a first model of understanding for the definition of the concept of Finnish social economy and initiates a debate on the subject. Discussion on the role and importance of various social economy operators should be continued, including an analysis of the impact and boundaries of the various sectors of economy in our society.