Työssäoppimisen laadun käsite, itsearviointi ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa peruskoulutuksessa

TamPub

Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.author Hulkari, Kirsti -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:12:14Z
dc.date.available 2012-12-03T12:12:14Z
dc.date.issued 2006 -
dc.identifier.isbn 951-44-6684-5 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/67622
dc.description Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus fi
dc.description Research Centre for Vocational Education en
dc.description.abstract Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmauudistus 1990-luvun lopulla lisäsi työssäoppimisen laajuutta kaikissa toisen asteen ammatillisissa perustutkinnoissa. Uudistuksen jälkeen työssäoppimisen laadun kehittäminen on ollut tavoitteena useassa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeessa. Käydyssä laatukeskustelussa on kiinnitetty vähän huomiota siihen, millä tavoin laadun käsite työssäoppimisen kontekstissa ymmärretään. Tässä tutkimuksessa analysoidaan, mitä työssäoppimisen laatu on opiskelijoiden, opettajien ja työpaikkaohjaajien näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida työssäoppimisen laadun käsitettä sekä arvioida erilaisia työssäoppimisen laadun kehittämiseen käytettyjä menetelmiä yhdessä työssäoppimisen toimijoiden kanssa. Tutkimusaineisto on kerätty vuosien 2001-2005 aikana kolmen Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen yhteydessä. Työssäoppimisen laadun arvioinnissa käytetty 12-osainen laatukäsitteistö on muodostettu eläytymismenetelmäaineiston analyysin pohjalta. Tutkimuksen tulokset perustuvat opiskelijoilta, opettajilta ja työpaikkaohjaajilta focusryhmähaastattelujen, verkkokeskustelun, 360-arvioinnin ja Internet-kyselyn avulla kerättyyn työssäoppimisen laadun arviointiaineistoon sekä eri toimijoiden kirjoittamiin arviointiraportteihin käytetyistä arviointimenetelmistä. Laatutyön painopiste on itsearvioinnissa ja työssäoppimisen laadun verkostomaisessa kehittämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työssäoppimisen laadun käsite korostaa yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta ammattialan työn ja oppimiskäsityksen luonteen mukaisesti. Laatukäsityksissä on eroja verkoston eri toimijoiden välillä. Opiskelijoiden käsitys laadusta oli vahvasti sidoksissa ammattitaidon oppimisen prosessiin ja oppimisen mahdollisuuteen työpaikalla. Opettajien laatukäsitys painotti rakenteita ja olosuhteiden luomista oppimiselle, kun taas työpaikkaohjaajien laatunäkökulma korosti lopputulosta ja opiskelijan osoittamaa ammattitaitoa. Kaikilla tutkimuksessa testatuilla menetelmillä on rajoituksensa ja vahvuutensa, jotka menetelmää valittaessa on tiedostettava. 360-arvioinnin soveltuvuutta työssäoppimisen laadunarviointiin puoltaa erityisesti siihen sisältyvä pedagoginen ulottuvuus. 360-arviointi on keino perehdyttää ja tehdä laadun käsitteistön sisältöjä tutuiksi eri osapuolille. Arviointituloksista käytävä yhteinen keskustelu on tärkeää erilaisten odotusten, näkökulmien ja laatukäsitysten tiedostamiseksi. Menetelmän käyttöä rajoittaa kehittymistulosten seurannan vaikeus. Verkkokeskustelu tekee työssäoppimisen prosessin näkyväksi ja antaa opettajalle mahdollisuuden seurata prosessin laatua reaaliajassa. Laatutyön kannalta verkkokeskustelun ongelmana on systemaattisuuden puute, minkä vuoksi verkkokeskustelu on laatutyössä täydentävä menetelmä. Focusryhmähaastattelun ongelmana laatutyössä on menetelmän irrallisuus oppimisen prosessista, pedagogiikasta ja kehittämisestä. Menetelmän osallistavasta ja voimannuttavasta luonteesta huolimatta, focusryhmien avulla on vaikea arvioida ongelman laajuutta tai yleisyyttä tai saada seurantaan soveltuvaa tietoa. Internet-kyselyn avulla saavutetaan monet tietotekniikkaan yleisesti liitettävät edut. Arviointi on nopeaa, tarkkaa, taloudellista sekä riippumatonta ajasta ja paikasta. Menetelmä soveltuu ajalliseen seurantaan ja vertailuun. Tietoverkossa tapahtuvassa arvioinnissa menetetään laadun kehittämisen kannalta tärkeä inhimillinen kommunikaatio, joka ei ole korvattavissa numeerisilla yhteenvedoilla. Eri menetelmien avulla kerättyjen aineistojen analyysin tulokset vahvistavat käsitystä korkealaatuisista työssäoppimisen oppimisympäristöistä tutkimukseen osallistuneissa sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa. Sekä opiskelijoiden että työpaikkaohjaajien subjektiiviset arviot työssäoppimisen laadusta olivat myönteisiä. fi
dc.description.abstract The Concept of Work-based Learning Quality, Self-assessment and Developing in the Vocational Education of Social and Health Care In this research, work-based learning is studied from the viewpoint of quality. The study is a qualitative, participatory evaluation research and the purpose is to analyse the concept of work-based learning quality and evaluate various methods used in developing the quality of work-based learning together with other actors of the work-based learning network. The research approach is pragmatic. It has been carried out as an action research process and the material has been gathered in the Karkku College for Home Economics and Social Services in 2001-2005 in three projects funded by the European Social Fund. A 12-part quality concepts used in the evaluation of work-based learning quality has been constituted based on material gathered with a role-playing method from students, workplace instructors and teachers. The chosen methodological approach to quality follows the general principles of inductive grounded theory. The evaluation of quality has been implemented with the indicators that the research participants, especially students, themselves regarded important. Quality concepts have been specified through student focus group interviews and analysis of online discussion materials. The research results are based on work-based learning quality evaluation data gathered from students and workplace instructors through 360-degree ass! essment and WWW-based questionnaire, as well as evaluation reports of the various evaluation methods written by the actors. The focus of the quality work is on self-assessment and using networks to develop the quality of work-based learning. The concept of work-based learning quality in the field of social and health care emphasises cooperation and interaction in compliance with the nature of the work on the field and the predominant learning theory. Quality concepts vary between the various actors in the network. The students connected quality strongly to the process of learning a professional skill and possibility to learn in a workplace. The teachers emphasised structures and creating the settings for learning. On the other hand, workplace instructors emphasised outcomes and vocational competence shown by the students. All the methods tested in the research have their limitations and strengths that must be understood when choosing one of them. Commitment to one method limits the usability of the results. In the evaluation of the suitability of a method it is essential to consider the purpose of use; what kind of data gathering is useful for the development of quality. The suitability of 360-degree assessment for evaluating work-based learning quality is supported especially by the included pedagogical dimension. A 360-degree assessment is a way to introduce and familiarise the contents of quality concepts to the various parties. A common discussion about the evaluation results is important for the awareness of different expectations, viewpoints and quality concepts. The use of the method is limited by the difficulty of the follow-up of the development results. Online discussion makes the work-based learning process visible and gives teachers the chance to follow the quality of the process in real time. Situations can be interfered when problems are still acute. The problem with web discussion regarding quality work is the lack of a systematic approach. That is why online discussion is a supplementary method in quality work. The problem with focus group interview in quality work is its detachment from the learning process, pedagogy and development. In spite of the participatory and empowering nature of the method, it is difficult to evaluate the extent or frequency of a problem or receive suitable follow-up information through focus groups. A WWW-based questionnaire makes available the many advantages generally connected with information technology. Evaluation is fast, accurate, flexible, economical, independent of time and place and almost real time. The method is suitable for temporal follow-up and comparison. Human communication, which is important in quality development, is lost in evaluation done in information networks. This cannot be replaced with numeric summaries. The results of the analysis of the materials gathered with the various methods strengthen the conception of high-quality work-based learning environments in the social and health care educational institutes that participated in the research. Both the students and workplace instructors subjective evaluations of the work-based learning quality were positive. en
dc.language.iso fi -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 951-44-6683-7 -
dc.subject Työssäoppiminen -
dc.subject laatu -
dc.subject arviointi -
dc.subject kehittäminen -
dc.subject lähihoitajakoulutus -
dc.subject work-based learning -
dc.subject quality -
dc.subject evaluation -
dc.subject development -
dc.subject practical nurse education -
dc.title Työssäoppimisen laadun käsite, itsearviointi ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa peruskoulutuksessa -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:951-44-6684-5 -
dc.relation.numberinseries 1163 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 4514 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 541 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education -
dc.date.dissertation 2006-08-29 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Kasvatustieteiden tiedekunta | en=Faculty of Education| -
dc.department fi=Kasvatustieteiden laitos | en=Department of Education| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä suppeat kuvailutiedot