Paikallisen energiahuollon ympäristöpoliittinen liikkumavara: vaihtoehtoiset teknologiat, poliittiset käytännöt ja toimijuus

TamPub

Kuvailutiedot

dc.contributor.author Peltola, Taru -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:12:31Z
dc.date.available 2012-12-03T12:12:31Z
dc.date.issued 2007 -
dc.identifier.isbn 978-951-44-6824-7 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/67680
dc.description.abstract Miten energiaa, esimerkiksi kotitalouksien tarvitsemaa lämpöä, olisi parasta tuottaa, on harvoin pelkkä tekninen kysymys. Kuntien energiahuollon ratkaisut, kuten käytettävä polttoaine tai tuotantolaitoksen rakentaminen, edellyttävät julkisina infrastruktuurihankkeina poliittista päätöksentekoa. Poliittisissa prosesseissa näkemykset ratkaisujen taloudellisesta kannattavuudesta tai muista hyödyistä sekä haitoista saattavat usein olla kiistojenkin kohteena. Valintaprosessien tuloksena on maahamme muodostunut hyvin monimuotoinen paikallisen energiahuollon kenttä, jolla energiaa tuotetaan monin eri tavoin ja jolla jatkuvasti syntyy myös uusia, vaihtoehtoisia toimintatapoja ja teknologiaa. Tarkastelen väitöskirjatyössäni tapaustutkimusten avulla tällaisten uusien mahdollisuuksien syntymekanismeja. Työn tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät avaavat paikallisiin poliittisiin toimintatilanteisiin liikkumavaraa, jonka nojalla toimijat kykenevät nostamaan esiin ympäristöön liittyviä kysymyksiä ja tekemään ympäristöä koskevia valintoja. Työ perustuu neljään tapaustutkimukseen, joiden tulokset on julkaistu työn liitteenä olevissa viidessä artikkelissa. Tapaustutkimukset ovat 1) polttoaineen vaihtaminen Alavuden kaukolämpölaitokseen vuonna 1993 2) turpeen kaasutuslaitoksen rakentaminen Kankaanpäähän vuonna 1980 3) lämpölaitosta koskeva sijoituspaikkakiista Kangasalla vuonna 1983 sekä 4) Tuupovaaran energiaosuuskunnan perustaminen ja toiminta vuodesta 1996 alkaen. Vaikka tapaustutkimusten tavoitteena ei olekaan kattaa paikallisen energiahuollon kenttää kokonaisuudessaan, ne kuvaavat paikallisen energiahuollon vaiheita Suomessa monipuolisella tavalla. Kankaanpään kaasutuslaitos ja Kangasalan sijoituspaikkakiista ilmentävät kaukolämpötoiminnan käynnistymisen alkuvaiheen haasteita eli öljykriisien jälkeistä aikaa. Alavuden ja Tuupovaaran tapaukset taas kohdentuvat myöhempään, 90-luvun alussa käynnistyneeseen uudentyyppisen puuenergian kasvukauteen. Tapaustutkimusten kautta hahmottuu merkittävä osa suomalaisen kaukolämpöteknologian elinkaarta sekä erityisesti puupolttoaineiden kehityskaari sen sisällä. Tapausten analyysissä on hyödynnetty yhteiskuntatieteellisen teknologiatutkimuksen ja toimijaverkkoteorian käsitteitä. Nämä näkökulmat yhdistyvät uudempaan politiikan tutkimuksen viitekehykseen, jossa painottuvat poliittisten prosessien käytännölliset ulottuvuudet. Tutkimuksen perusteella ympäristöä koskevat valintatilanteet kuntien energiahuollossa ovat sidoksissa toiminnallisiin ja käytännöllisiin suhteisiin, joihin energiahuollon toimijat osallistuvat. Kunnallisen energiahuollon tarkastelu käytäntöjensä kautta avaa mahdollisuuden nähdä myös poliittiset valinnat laajemmasta perspektiivistä käsin kuin pelkkinä määrittelykamppailuina ja kiistoina erilaisten näkemysten ja merkitysjärjestelmien välillä. Valintoja siis ehdollistavat hyvin monenlaiset käytännölliset lähtökohdat ja tavat toimia teknologisissa järjestelmissä, mikä on olennaista ympäristöpolitiikan kannalta. Esimerkiksi puuenergian käyttöönotto jossakin kunnassa saattaa edellyttää paitsi sopivan tuotantoteknologian kehittymistä myös muutoksia metsätalouden rutiineissa tai tavoitteenasetteluissa. Pelkkä investointituki uuteen polttokattilaan ei ohjaa energiaratkaisua tiettyyn suuntaan, vaan muutos edellyttää myös uudentyyppisen tieto-taidon kehittymistä paikallisen metsätalouden toimijoiden piirissä. Toisaalta esimerkiksi nykyinen kansallinen ilmastopolitiikka on synnyttänyt erilaisten poliittisten tavoitteiden toteutumisen kannalta ristiriitaisia, osittain ennakoimattomia puuenergian tuotantokäytäntöjä. Käytäntöjen väliset jännitteet tai vastaavasti niiden keskinäinen resonanssi tuottavat energiahuollon kentälle jatkuvasti uusia toimintatilanteita, joissa avautuu mahdollisuuksia nostaa esiin ongelmia ja arvioida käytössä olevan teknologian toimivuutta. Muutoksia ja vaihtoehtoja ruokkivat toiminnalliset siirtymät, esimerkiksi toimijaidentiteettien tai -positioiden siirtymät, eri toimintatilanteiden välillä. Ympäristöpolitiikan haasteena onkin tunnistaa ja tukea sellaisten toiminnallisten siirtymien muodostumista, jotka vahvistavat energiahuollon toimijoiden ongelmaratkaisukykyä ja mahdollisuuksia tehdä ympäristön kannalta edullisia valintoja. fi
dc.description.abstract The focus of this study is on practical choices of local energy production: what fuel should be used, where to build power plants, what technologies are available and what possibilities do technical innovations offer to sustainable energy pro-duction? Particularly, I am interested in the interplay between technology and politics in local decision making and technological development. Social and po-litical nature of technology has frequently been addressed by researchers in social studies of technology. However, the relevance of these studies from the viewpoint of important societal questions such as environmental problems has not been properly addressed. The present study offers an in-depth view of vari-ous roles of technologies (including machines, artefacts, techniques as well as technical knowledge and skill) in political processes by focusing on case studies of Finnish local energy sector and adoption of alternative energy technologies. Decisions to utilise alternative, environmentally sound technologies usually precede a public dispute or negotiation of interests and goals. This kind of politi-cal processes have often been studied in terms of meanings and discourses. My aim in this study is to examine their practical and material constitution. In addi-tion to the technologies of energy conversion, I pay attention to the various types of knowledge production technologies, technologies of governing and estab-lished standards and practices of forestry. The study includes the following case studies: 1) debate over changing fuel in a local heating plant in Alavus, SW Finland 2) the building of a peat gasification prototype plant in Kankaanpää, SW Finland 3) a debate over placing a heating plant in Kangasala, SW Finland, and 4) the building of a local wood energy heating cooperative in Tuupovaara, Eastern Finland. The study draws on two distinct but interrelated bodies of literature. First, I use concepts developed within the framework of science and technology studies to analyse the cases in terms of performative technologies. Second, I interpret the results of case studies in the framework of political studies and its focus on po-litical practices. The two theoretical frameworks emphasise the practical nature of both every-day life and political processes. The study shows that innovative new ways of action are tied to practical re-lations between actors and heterogeneous other elements such as material, sym-bolic and discursive formations. First, established technologies and standards, such as practices of forest management or economic calculations can open up new problem settings and add issues on political agendas. In the case of wood energy, for example, standardised forestry practices have both enabled new practices of energy production and raised discussions whether the standard itself should be modified. Second, human actors are able to change competencies with technologies and develop political capacities. The case of Alavus, for instance, shows how economic calculations as a knowledge production technique affected the political powers of decision makers. They also opened the decision making situation in such a way that a broader and more heterogeneous group of actors could take part in defining the objectives of energy production. Moreover, the calculations also modified the rules of political decision making. This is a third example of technology affecting political situations: technologies may change the ways how political authority is built. These observations show that technology is far from being a neutral tool or object of decision making but actively shapes decision making situations. The most extreme example of a powerful non-human actor is the Kangasala esker, a hybrid of nature and culture which redistributed the ability to address political issues on the political agenda of local energy production. The material constitution of political processes and agency is relevant from the viewpoint of environmental policies and the measures to enhance sustainable development. Especially, uncertainties related to the implementation of envi-ronmental policies are important. As the case of wood energy shows, even the policies aimed at solving environmental problems such as the climate policy may have unanticipated and negative outcomes. The policies may, for example, create contradictory practices, which, in turn, may open up a need to redefine the politi-cal goals. On the other hand, this may lead to empowerment and increase of local decision making and problem solving capacities. The identification of material elements, techniques and practices as active political elements shows a complex and fragile picture of political agency. The concepts of technology studies help to identify the tensions and resonance be-tween different ways of acting in technological systems. They also show that political power is not permanently possessed by local councils or other institu-tionalised decision making bodies but often performed through the material and practical engagement of actors. en
dc.language.iso fi -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 978-951-44-6823-0 -
dc.subject paikallinen energiahuolto -
dc.subject puuenergia -
dc.subject toimijaverkkoteoria -
dc.subject yhteiskuntatieteellinen teknologiatutkimus -
dc.subject local energy system -
dc.subject bioenergy -
dc.subject actor-network theory -
dc.subject social studies of science and technology -
dc.title Paikallisen energiahuollon ympäristöpoliittinen liikkumavara: vaihtoehtoiset teknologiat, poliittiset käytännöt ja toimijuus -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:978-951-44-6824-7 -
dc.relation.numberinseries 1203 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 1447 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 586 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study fi=Ympäristöpolitiikka | en=Environmental Policy| -
dc.date.dissertation 2007-01-12 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta | en=Faculty of Economics and Administration| -
dc.department fi=Yhdyskuntatieteiden laitos | en=Department of Regional Studies| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Kuvailutiedot