Between Location and a Sense of Place - Observations Regarding Young People's Migration Alacrity in Northern Europe

TamPub

Kuvailutiedot

dc.contributor.author Tuhkunen, Anne -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:12:37Z
dc.date.available 2012-12-03T12:12:37Z
dc.date.issued 2007 -
dc.identifier.isbn 978-951-44-6846-9 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/67691
dc.description.abstract Muutto on merkittävä tapahtuma yksittäisen ihmisen elämässä. Muutto on myös keskeinen ilmiö alueellisen kehityksen edistäjänä tai estäjänä. Yhteiskunnallisten vaikutustensa vuoksi erilaiset muuttoaallot ovat puhuttaneet poliitikkoja, tiedotusvälineitä ja tutkijoita jo vuosikymmenten ajan. Erityisenä huolen kohteena on usein ollut nuorten muuttaminen kaupunkeihin, pois syrjäisiltä seuduilta. Muuttoliike kohti keskeisiä kaupunkialueita on nähty alueellisen kehityksen taholta negatiivisena ilmiönä. Muutto ei kuitenkaan näyttäydy kaikille negatiivisessa valossa. Yksittäisen ihmisen kohdalla muuttaminen voi liittyä oman elämän suunnitteluun ja persoonan kehitykseen. Nuorten osalta muutto saattaa näyttäytyä positiivisena elementtinä, joka kuuluu keskeisesti itsensä kehittämiseen ja myönteiseen tulevaisuuteen. Tarkastelen väitöskirjatyössäni nuorten muuttoinnokkuutta syrjäisillä alueilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka korkea muuttoinnokkuus on Barentsin alueella asuvien tutkimukseen osallistuneiden nuorten keskuudessa. Työn toisena keskeisenä tehtävänä oli etsiä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat näiden nuorten muuttoinnokkuuteen. Tutkimus olettaa, että nuorten muuttoinnokkuuden taustalla eivät ole pelkästään työ- ja koulutusmahdollisuuksiin liittyvät seikat, vaan muuttoinnokkuuden taustalla vaikuttavat myös laajempi paikallisen asuinympäristön mahdollisuusrakenne, sosiaaliset suhteet sekä nuorten yksilölliset tulevaisuuden odotukset. Tulokset osoittavat, että muuttoinnokkuus on vallitseva piirre tutkimukseen osallistuneiden nuorten keskuudessa. Valtaosa vastaajista (74 %) oli suunnitellut muuttoa pois kotiseudultaan. Eri maita vertailtaessa, tuli ilmi, että muuttoinnokkuus on korkein suomalaisten (81 %) ja ruotsalaisten (82 %) vastaajien keskuudessa. Venäjä ja Norja muodostavat toisen ryhmän, noin 67 % näiden maiden kaikista vastaajista suunnitteli muuttoa. Muuttoinnokkuus oli korkein, noin 82 %, sellaisten vastaajien keskuudessa, jotka asuivat kylissä tai kuntakeskuksissa. Kaikista alhaisin muuttoinnokkuus, 59 %, löytyi suurissa kaupungeissa asuneiden vastaajien keskuudesta. Tulosten perusteella voidaan havaita, että nuorten muuttoinnokkuus ei välttämättä ole pelkästään syrjäisiä seutuja leimaava ilmiö. Keskeiset syyt tutkimukseen osallistuneiden nuorten muuttoinnokkuuden takana liittyivät yksilön toiveiden ja kolmen keskeisen paikan komponentin, sijainnillisuuden, paikallisuuden ja paikkatunteen, yhteensopimattomuuteen. Työn tulokset osoittavat, että asuinpaikan sijainnillisuus ja paikallinen mahdollisuusrakenne olivat tärkeitä tekijöitä muuttoinnokkuuden ja vastaajien henkisen asenteen muodostumisessa suhteessa syrjä- ja kaupunkiseuduista muodostettuihin mielikuviin. Keskeisen sijainnin omaavien kaupunkiseutujen houkuttelevuus ja oletettu mahdollisuuksien kirjo näyttää vaikuttaneen tutkimukseen vastanneiden nuorten muuttoinnokkuuteen, kotipaikkasuhteeseen sekä heidän käsityksiinsä paikallisista mahdollisuuksista, henkilökohtaisesta menestymisestä ja oman elämän suunnittelusta tulevaisuudessa. Tutkimuksen nuoret tuntuivat ajattelevan, että avointen mahdollisuuksien kenttä on jossain muualla kuin heidän kotiseudullaan, vaikka tosiasiassa heidän kotipaikkansa voisivatkin tarjota heille erilaisia mahdollisuuksia edes jossain määrin. Vaatimus laajasta mahdollisuuksien kirjosta tuli esille erityisesti tutkimukseen osallistuneiden nuorten ajatuksissa koulutuksesta, työllistymisestä ja uranäkymistä. Työn tulokset myös osoittavat, että vastaajien muuttoinnokkuus oli osittain seurausta heidän näkemyksestään, jonka mukaan heidän kotiseudullaan ei ole myönteistä tulevaisuutta. Paikallisuus, asuinpaikan sosiaalinen ulottuvuus, oli läsnä tässä tutkimuksessa vastaajien sukulaisten, ystävien ja seurustelukumppanien kautta. Tällä tavoin paikallisuus ankkuroitui vastaajien pohdiskeluihin maantieteellisistä etäisyyksistä ja henkilökohtaisesta tulevaisuudesta. Läheisyys sukulaisten ja ystävien kanssa osoittautui sekä henkisesti että maantieteellisesti tärkeäksi tutkimukseen osallistuneille nuorille. Pitkät välimatkat läheisten ihmisten kanssa nähtiin epämiellyttävänä tilanteena. Tutkimukseen osallistuneiden nuorten muuttoinnokkuutta näytti nostavan se, että jotkut sukulaiset ja ehkä suurin osa ikätovereista oli jo muuttanut pois tai osa heistä suunnitteli muuttoa. Vastaajien oli vaikea ylläpitää suhteita ja paikallisia sosiaalisia verkostoja silloin, kun ikätoverit ja läheiset ihmiset muuttavat tai suunnittelevat muuttoa. Tutkimukseen vastanneilla nuorilla oli vähemmän mahdollisuuksia, tai tahtoa, kiinnittyä paikalliseen sosiaaliseen verkostoon silloin, kun muutto tuntui olevan kovin vallitseva ilmiö omassa sosiaalisessa piirissä. Muuttoinnokkuus on myös seurausta tutkimukseen vastanneiden nuorten tekemästä kotiseutunsa piirteisiin ja ominaisuuksiin liittyvästä kustannus-hyötyanalyysistä. Tämä perustuu paikkatunteeseen, eli niihin kokemuksiin ja tietoihin, joita yksilöllä on omasta asuinympäristöstään, mutta toisaalta myös siihen tietoon, jota hänellä on liittyen muihin, kaukaisiinkin, paikkoihin. Tämän arviointiprosessin aikana yksilö vertailee omaa asuinympäristöään ja asuinpaikkaansa muihin paikkoihin ja alueisiin, joko realistisesti tai mielikuvituksen tasolla. Yksilön suhde paikkaan muodostuu tämän prosessin aikana perustuen paikkakokemukseen, asuinympäristön piirteisiin, historialliseen tietoisuuteen ja tulevaisuudennäkymiin sekä faktatietoon tai mielikuvituksellisiin ajatuksiin muista paikoista. Tutkimukseen osallistuneiden nuorten muuttoinnokkuus voidaan nähdä myös yksilöllisen paikkasuhteen ilmentymänä. Näyttää siltä, että muutosta oli tullut osa tutkimukseen vastanneiden nuorten yksilöllistä, hyvään elämään tähtäävää, elämänsuunnitelmaa. Kunkin vastaajan muuttoinnokkuus perustuu henkilökohtaiseen näkökulmaan sekä haluttuun ja joskus jopa väistämättömään kehitysprosessiin. Yksilöllinen usko ja näkemys muuton kannattavuuteen kiteytyivät henkilökohtaisten ja paikallisten toimintamahdollisuuksien leikkauspisteessä. Voidaankin sanoa, että tämän tutkimuksen nuorten keskuudessa muuttoinnokkuus oli seurausta yksilön asuinympäristöönsä kohdistamasta arviointiprosessista sekä epätasapainosta paikallisen todellisuuden ja jokseenkin kuvitteellisten paikkamielikuvien välillä. Tutkimuksen keskeiset teoreettiset teemat olivat elämänpolitiikka, individualismi, tulevaisuusorientaatio, paikkakiinnittyneisyys ja muuttoon vaikuttavat perustekijät. Näiden lisäksi tutkimuskysymykset ja aineiston analyysi pohjautuivat kolmeen paikan komponenttiin: sijainnillisuuteen, paikallisuuteen ja paikkatunteeseen. Sijainnillisuus viittaa tässä työssä paikan suhteelliseen sijaintiin ja siihen liittyviin tekijöihin, kuten esimerkiksi alueelliseen työnjakoon, työ- ja opiskelumahdollisuuksiin. Paikallisuus puolestaan viittaa sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja niihin mahdollisuuksiin, joiden perusteella yksilön sosiaaliset suhteet muodostuvat. Paikkatunne viittaa yksilön sisäiseen tuntemukseen paikasta, tarkoittaen paikkakiinnittyneisyyttä ja paikallisia jokapäiväisiä käytäntöjä, jotka sitovat ihmiset asuinympäristöönsä. Barentsin alueella tämä merkitsee pohjoisuuden tulkintaa ja kokemista: perifeerisyyttä, ankaraa ilmastoa, traditionaalista ja paikallisesti värittynyttä kulttuuria, mutta myös sukupolvien ketjua sekä tiettyihin paikkoihin kiinnittyviä tunteita herättäviä ja tärkeitä kokemuksia. Tutkimusalueena oli Barentsin alue, joka koostuu Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosista. Barentsin aluetta ja täten myös tutkimuksen kontekstia luonnehtivat pohjoinen ja perifeerinen sijainti. Tutkimus perustui kyselyaineistoon. Kyselyyn vastasi yhteensä 1627 nuorta. Kyselyyn vastanneet nuoret olivat tutkimusajankohtana 14-30-vuotiaita ja asuivat Barentsin alueella. Aineiston keruu toteutettiin koulukyselynä neljällä eri koulutustasolla: peruskoulussa, lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä yliopistossa. fi
dc.description.abstract This doctoral thesis explores the migration alacrity of young people in peripheral areas. The main objective of the study is to investigate, firstly, how high migration alacrity is among young people in the Barents Region, and secondly, what factors affect young people s migration alacrity. I then consider how these factors affect migration alacrity. The context of the study is the Barents region, which includes 13 counties in northern parts of four different countries: Finland, Norway, Sweden and Russia. The Barents Region is characterised by its northern and peripheral location. This study is based on empirical data that was collected among young people living in different living environments within this region, in response to both structured and open-ended questions. The data was collected by means of a school survey conducted among students (N=1627) in four different levels of education: comprehensive schools, upper secondary schools, vocational institutes and universities. The age of the respondents varied between 14 and 30 years old. The theoretical frame of reference for this research is built on themes that are closely connected to important factors in the investigation of the migration plans of young people living in remote and peripheral areas. The central theoretical themes in this research are: life politics, individualism, future orientations, place attachment and basic factors affecting on migration. My research questions and data analysis are based on three components of place: location, locale and sense of place (Agnew 1993). Location here refers to those factors of certain places which affect the people living there on an external level. These factors may be, e.g., division of labour, possibilities for work and education, local systems of material production and distribution networks. Locale, in turn, refers to the settings in which social relations are constituted . For the individual, locale means the setting for personal social relations and both formal and institutional relations and activities, i.e. face to face society. Sense of place, in turn, is the internal component of place, referring to place attachment and local everyday practises which bind people to their living environment. In the Barents Region this may mean both representation and experiences of northerness: peripheriality, harsh climate, traditionally and locally guided culture, but also a chain of generations and emotional and meaningful experiences connected to certain places. The results imply that migration alacrity is a dominant feature among young people involved in this study. The majority of the respondents, 74 %, have migration plans. On the country level, the strongest desire to migrate can be found among Finnish and Swedish respondents. In Finland 81 % of all respondents plan to move out of their region; in Sweden, 82 %. Russia and Norway join at a lower level; about 67 % of those surveyed from each of these countries have migration plans. On the county level, the highest migration alacrity, over 80 %, was found among respondents from Lapland, Murmansk County and Norrbotten. The lowest migration willingness can be found among respondents from Republic of Karelia. Migration readiness is highest, about 82 %, among those respondents who live in villages or in municipal centres. The lowest migration alacrity was found in big cities; with only 59 % of respondents there have plans for migration. It can be argued on the basis of the results of this study that the fundamental idea behind and reasons for migration alacrity are the correspondence between individual wishes and the three essential components of place: location, locale and sense of place. Results suggest that location and local opportunity structure play an important part in the origin of a mental attitude concerning relations between remote and urban areas, in which urban areas are seen as being in a stronger position compared to peripheral areas. This has an impact on young people s relation to their home places, and their comprehension of local opportunity structure and their possibilities to make successful use of personal life politics. Thus respondents tendencies to migrate are tied to their beliefs concerning their home district and what their home district is (not) able to offer them. Migration alacrity of survey respondents is thus partly a consequence of their belief that their home district has no future. One aspect of this is a belief among these young people that somewhere else than in their home localities there is a diversity of open possibilities which they do not see for themselves in their home locales; even though, at least to some extent, those possibilities might really be there. The issue of providing ample possibilities has to do with the most important issues in the lives of the respondents: education, employment and career prospects. Locale, the social environment of the living place, was present in this study in the form of respondents relatives, friends and romantic partners. In this way locale was anchored to considerations of geographical distances and personal future orientation. Closeness to relatives and friends appeared to be important for young people involved in this study not only psychologically, but also geographically; long distances between oneself and important persons were not seen as a preferable situation. As part of outward migration, young people are escaping from the area together with their relationships and their social capital. It will be harder to maintain relationships and local social networks in the situation in which some relatives, and perhaps most peers, have moved away or are planning migration. Thus young people involved in this study have less possibilities, or will, to seize on the idea of integrating themselves into the locale. High migration alacrity also means that social capital is becoming even more exposed to erosion due to future depopulation. Furthermore, migration alacrity is a consequence of respondents evaluating their home territory in terms a cost/benefit ­ analysis. This is based on the sense of place ­ experiences and knowledge the person has of his/her own living environment, together with information that has been gathered regarding places further away. During the evaluation process, the person is comparing his/her own contemporary living environment and place of residence with other places and areas, either on a realistic level or an imaginary level. Relation to the place is constructed during this process on the basis of place experience and features of the living environment, as well as on knowledge of the history and the future prospects of one s own living place and knowledge or imaginary ideas of other places. Migration alacrity can also be seen as a spatial implication of individualism. Migration is based on an individual point of view; a desired and sometimes even inevitable developmental process. In an individualistic society an individual, unique life plan is highly valued. It seems that migration has become part of an individual life plan, which is aiming towards the good life. Individual belief in the profitability of migration is crystallised at the intersection of personal performance structure (Groß 2005) and local opportunity structure. A high personal performance structure may increase belief in this profitability and thus increase migration alacrity. On the other hand, a will to build a higher personal performance structure may be a driving force of migration alacrity. To summarise, respondents migration alacrity is a consequence of an individual valuation process, and a consequence of unbalance between the local reality and a somewhat imaginary outside world. en
dc.language.iso en -
dc.publisher Tampere University Press -
dc.relation.isformatof 978-951-44-6845-2 -
dc.subject muutto -
dc.subject nuoret -
dc.subject Barentsin alue -
dc.subject paikka -
dc.subject migration -
dc.subject young people -
dc.subject the Barents region -
dc.subject place -
dc.title Between Location and a Sense of Place - Observations Regarding Young People's Migration Alacrity in Northern Europe -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:978-951-44-6846-9 -
dc.relation.numberinseries 1207 -
dc.seriesname Acta Universitatis Tamperensis -
dc.oldstats 1597 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 590 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study Aluetiede - Regional Studies -
dc.date.dissertation 2007-02-16 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta | en=Faculty of Economics and Administration| -
dc.department fi=Yhdyskuntatieteiden laitos | en=Department of Regional Studies| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Kuvailutiedot