Incidence, etiology and impact of nocturia - Tampere Ageing Male Urologic Study

Abstract

Väitöskirjatutkimuksen tavoite oli selvittää yövirtsaisuuden eli nokturian vallitsevuus ja ilmaantuvuus suomalaisessa yli 50-vuotiaassa miesväestössä. Toinen tavoite oli arvioida yleisimpien pitkäaikaissairauksien merkitys nokturian riskitekijöinä. Lisäksi haluttiin tutkia nokturian ja muiden virtsaoireiden haitallisuutta ja kehittää DAN-PSS-1 oirekyselylomakkeeseen perustuva mittari oireiden haitan vertailemiseen.

Osatutkimukset kuuluvat vuonna 1994 alkaneeseen Tampere Aging Male Urologic Study (TAMUS) projektiin, jonka seurantatutkimukset on tehty vuosina 1999 ja 2004. Tutkimusväestö koostui satunnaisesti valituista 3143 pirkanmaalaisesta miehestä, jotka olivat tutkimuksen alkaessa 50-70 -vuotiaita. Sama tutkimusväestö haastateltiin samalla menetelmällä viiden vuoden välein. Tutkimus toteutettiin postitse lähetetyillä kyselylomakkeilla, joka sisälsivät sosiodemografisten tietojen lisäksi kysymyksiä yleisestä terveyden tilasta, pitkäaikaissairauksista, virtsaoireista ja sukupuolielämästä sekä häiriöiden aiheuttamasta haitasta. Kyselyn palautti vuonna 1994 70 % , vuonna 1999 75 % ja vuonna 2004 76 % miehistä. Nokturiakysymykseen saatiin vastaus sekä seurannan alussa että lopussa 1633 mieheltä ensimmäisessä 5-vuotisseurannassa ja 1618 mieheltä toisessa seurannassa.

Nokturiaa esiintyi 56 % miehistä 1994 tutkimuksessa kun otettiin huomioon lievimmätkin muodot eli nouseminen virtsalle vain kerran yön aikana. Vastaava vallitsevuus oli 60 % vuonna 1999 ja 74 % vuonna 2004. Nokturian vallitsevuus suureni iän mukana. Pienin vallitsevuus, 39 %, oli tutkimuksen alussa 50-vuotiailla miehillä ja suurin vuonna 2004, tuolloin 80-vuotiailla miehillä, 87 %. Yhdeksän kymmenestä yövirtsalla käyvästä miehestä heräsi unestaan kerran tai kahdesti. Vaikeampi nokturia, kolme tai useampia virtsauskertoja yössä, oli harvinaista, mutta sen vallitsevuus ja ilmaantuvuus suureni voimakkaasti 75 ikävuoden jälkeen. Nokturian ilmaantuvuus koko aineistossa oli 75 uutta tapausta vuosittain tuhatta miestä kohti 1994-99 tutkimuksessa ja 126 / 1000 vuosina 1999-2004. Nokturian ilmaantuvuus kasvoi nopeasti 50-60-vuotiailla miehillä, mutta kasvu hidastui myöhempinä vuosikymmeninä, vaikka vallitsevuus jatkoi tasaista nousuaan.

Haittaindeksi kehitettiin käyttäen hyväksi DAN-PSS-1 -kyselyn ominaisuutta, että jokaisen virtsaoireen aiheuttama haitta kysytään erikseen omalla kysymyksellään. Indeksin vaihtelu virtsaoireiden välillä oli suurempaa kuin oire- ja haittapisteiden suhteellisen vallitsevuuden vaihtelu ja se lisäsi näin informaatiota oireiden haittaa verrattaessa.

Masennus, sokeritauti ja nivelrikko olivat tilastollisesti merkitseviä riskitekijöitä yövirtsaisuudelle. Masennus lisäsi nokturian riskin 2,8 kertaiseksi. Vaikutus oli sitä suurempi, mitä vakavampi masennus oli. Nokturia ei lisännyt masennuksen ilmaantuvuutta, joten vaikutus oli yksisuuntainen.

Yövirtsaisuus on suomalaisten ikääntyneiden miesten keskuudessa yleistä ja sen vallitsevuus on hyvin samanlainen kuin muissa länsimaissa. Joka vuosi 50 ikävuoden jälkeen noin yksi mies kymmenestä alkaa herätä virtsalle kesken unen. Nokturian ilmaantuvuutta väestössä ei ole aikaisemmin julkaistu. Hoitamaton masennus on tutkimuksemme mukaan yövirtsaisuuden riskitekijä. Lääkehoidossa olleiden masennusoireet tai pelkkä lääkkeiden käyttö ei lisännyt nokturian ilmaantuvuutta. Tuloksemme ovat aikaisempien poikittaistutkimusten tuloksia tukevia, mutta vaikutuksen yksisuuntaisuus ja masennusoireiden vakavuuden ja nokturian ilmaantuvuuden positiivinen korrelaatio raportoitiin nyt ensimmäistä kertaa.

Objectives: To determine the prevalence and incidence of nocturia in 5 and 10-year follow-up studies in elderly male population. To describe deterioration and recovery of nocturia. To evaluate the effect of chronic diseases on the incidence of nocturia. To develop a new instrument for the evaluation of the bothersomeness of urinary symptoms.

Population and methods: A postal survey of a cohort of 3143 randomly selected men 50-70 years old at entry was conducted in Tampere and eleven neighbouring municipalities in 1994, 1999 and 2004. The questionnaire included questions related to sociodemographic status, medical conditions, urinary symptoms, sexual functioning, and the bother of the symptoms. Overall response rate was 70% in the 1994, 75% in 1999 and 76% in the 2004 survey. Nocturia data was attained from 1633 men in the first 5-year follow-up and from 1618 men in the second follow-up.

Results: The prevalence of nocturia (≥ 1 void per night) was 56% (95% CI 54-58) in 1994, 60% (95% CI 58-62) in 1999 and 74% (95% CI 72-76) in 2004. The prevalence increased with age, the lowest age-specific prevalence was 39% in 1994 in men 50 years old and highest 87% in 2004 in men 80 years old. 90% of the men with nocturia reported 1 or 2 voids per night. Three or more nightly voids were most common in the men 75 years old and over.

The incidence of nocturia was 75 (95% CI 66-85) cases per 1000 person-years in 1994-99 follow-up and 126/1000 (95% CI 113-149) in 1999-2004. Incidence also increased with age but not as linearly as prevalence.

Of the men with nocturia at baseline 7% deteriorated, 16% recovered and 77% had no change in the 1994-99 study. In the second follow-up the corresponding figures were 12%, 8% and 80%. The incidence of symptom deterioration increased and of recovery decreased with age.

Depressive symptoms, diabetes and arthritis were independent etiological factors of nocturia. Depressive symptoms significantly increased the incidence of moderate or severe nocturia (incidence rate ratio, RR 2.8, 95% CI 1.5-5.2). There was a 10% increase in risk by one point increment in the Mental Health Inventory (MHI-5) score. Nocturia did not increase the incidence of depressive symptoms, thus the effect of depression was dose-respondent and unidirectional. Diabetes and arthritis increased the incidence of mild nocturia only.

Bother index (BI), a new measure of bothersomeness relative to symptom severity, was developed. BI ranged from 0.06 to 3.7 in lower urinary tract symptoms (LUTS) and showed much more variation than relative prevalence of symptoms (0.5 - 0.9).

Conclusions: The prevalence of nocturia is high in Finnish elderly men, and it increases with age. Nine out of ten men report mild symptoms. Although spontaneous recovery occurs in mild nocturia the overall trend is towards increasing prevalence and severity with increasing age.

Every year 10% of males over 50 years start to void during the night. The incidence of mild nocturia increases especially when men age from 50 to 60 years. In older men the incidence of severe nocturia increases markedly after the age of 75 years but the incidence of mild symptoms remains more stable. Recovery from nocturia is common in younger men, but happens seldom in men over 75 years.

Depressive symptoms are an independent risk factor for nocturia. Its effect is unidirectional; nocturia does not increase the incidence of depressive symptoms. The effect is also dose-related with an increase in depressive symptoms increasing the incidence of nocturia. Untreated depression has a stronger effect on the incidence of nocturia than symptoms during medical treatment. The effect of other chronic diseases on the incidence of nocturia is slight. Only diabetes and arthritis increased the risk of mild nocturia, but not that of moderate or severe nocturia.

The bothersomeness of a urinary symptom is an independent contribution to the assessment of LUTS. The BI may be a useful indicator of bothersomeness of urinary symptoms.