Parental leave for fathers? Gendered conceptions and practices in families with young children in Finland

TamPub

Kuvailutiedot

dc.contributor.author Lammi-Taskula, Johanna -
dc.date.accessioned 2012-12-03T12:13:06Z
dc.date.available 2012-12-03T12:13:06Z
dc.date.issued 2007 -
dc.identifier.isbn 978-951-44-7122-3 -
dc.identifier.uri http://tampub.uta.fi/handle/10024/67759
dc.description.abstract Tutkimuksen aiheena on vanhempainvapaan käyttö sukupuolen mukaan. Tulokset perustuvat Stakesin vuosina 2001-2002 toteuttaman perhevapaatutkimuksen kyselyaineistoon, jossa vastaajina oli 3 232 pienten lasten äitiä ja 1 413 isää. Isät saivat ensimmäisen kerran oikeuden perhevapaaseen jo 1970-luvulla, ja kuluneen vuosikymmenen ajan isät ovat olleet vanhempainvapaajärjestelmän kehittämisen keskiössä. Vanhempainvapaata ovat kuitenkin käyttäneet pääasiassa naiset. Vanhempainvapaata koskeva lainsäädäntö ilmentää periaatteessa sukupuolineutraalia vanhemmuuskäsitystä, jossa sekä äidin että isän nähdään pystyvän lapsen hoitoon. Käytännössä äidin asemaa lasten ensisijaisena hoitajana ei kuitenkaan kyseenalaisteta, vaikka isän osallistumista lastenhoitoon pidetäänkin tärkeänä. Vanhempainvapaan jakamista isän ja äidin kesken määrittää paitsi isän, myös äidin asema työelämässä. Jos sekä äiti että isä ovat korkeasti koulutettuja, on todennäköisempää, että molemmat käyttävät vanhempainvapaata. Julkisen sektorin naisvaltaisissa organisaatioissa työskentelevät isät pitävät vanhempainvapaata jonkin verran enemmän kuin muut miehet. Työelämän vaatimusten ja stressaavuuden vuoksi monet pienten lasten isät haluavat pitää taukoa töistään. Kyseessä on vanhempainvapaan pitämiseen merkittävästi vaikuttava asia, josta vanhemmat eivät usein kuitenkaan puhu keskenään. Monet isät kertovat perheen taloustilanteen estävän heitä ottamasta vapaata, mutta valinnat perustuvat pikemminkin olettamuksiin kuin laskelmiin. Taustalla on usein sukupuoleen kohdistuvia asenteita sekä käsitys vanhempien erillisistä vastuista. Vanhempainvapaan jakamisella on seurauksia paitsi asemaan työelämässä, myös palkattomien kotitöiden jakautumiseen. Jos perheessä äiti käyttää koko vanhempainvapaan, vanhemmille muodostuu erilliset kokemusmaailmat ja kotityöt eriytyvät sukupuolen mukaan enemmän kuin sellaisissa perheissä, joissa isä pitää ainakin osan vapaasta. Yksittäisten äitien ja isien valinnat tapahtuvat politiikan suomien mahdollisuuksien puitteissa, mutta niihin vaikuttavat myös aineelliset olosuhteet sekä ideologiset käsitykset. Nämä seikat voivat muuttua, mutta kehitys kohti molempien sukupuolten symmetrisempää vanhemmuutta edellyttää aktiivisia toimenpiteitä monella tasolla. Perhepolitiikassa tarvitaan isien yksilöllisiä oikeuksia vapaaseen. Jotta isän vastuu lastenhoidosta toteutuisi, tarvitaan työnantajien ja työtovereiden tukea. Myös perheiden arjessa on välttämätöntä pohtia sukupuolten välisiä suhteita ja kyseenalaistaa niitä. fi
dc.description.abstract This study explores the gendered actualisation of statutory parental leave rights in Finland. Women's participation in the labour market is high, they work mainly full time and have a high education level. Since the 1960's, welfare state institutions have been developed to support the reconciliation of paid work and family life. Leave rights for fathers were first introduced in the 1970's, and during the past decade, fathercare has been in the focus of leave policy development. However, parental leave has been taken mainly by mothers, the division of childcare and housework in families has remained unequal, and women's position in the labour market is not equal to that of men. In the study, gender is a key concept for understanding parental practices in paid and unpaid work. The gendered actualisation of parental leave possibilities is explored on four levels following R.W.Connell's structural model of gender relations (1987; 2000): cultural conceptions and gender ideology; practical division of labour; individual desires and emotional motivations; and power relations. The empirical analysis is based on survey data with 3232 mothers and 1413 fathers of young children, collected in 2001-2002 as part of the Parental leave study by Stakes. In principle, the parental leave legislation reflects a gender neutral conception of parenthood where both the mother and the father are seen as capable carer for the child. Although fathers' involvement in childcare is widely understood as important, in practice the mother's primacy in childcare is not challenged. Naturalised assumptions of mothercare reflect the principles of difference and hierarchy of the prevailing gender order (Hirdman 1990): fathers are supposed to be different from mothers, and their activity in paid employment is valued more than their activity in childcare. Among parents of young children, gendered parental responsibilities are emphasized in relation to one's own choices, but not expected from the partner. Thus, mothers think breadwinning is a shared responsibility, and fathers think childcare is a shared responsibility. The sharing of parental leave between mothers and fathers is to some extent related to the socio-economic position of each parent. When both the mother and the father have a high education level, they are more likely to share parental leave. Fathers employed in female-dominated public sector organisations take somewhat more often parental leave than other men. However, the gender ideology i.e. attitudes towards fathers' take-up of leave, and conceptions of separate parental responsibilities is quite significant for the actualisation of leave rights in families. The ideologies and practices of sharing parental leave between mothers and fathers are related also to the division of labour in unpaid housework. In families where the mother takes the whole leave period, parents develop separate spheres of experience and housework tasks are more differentiated than in families where at least part of parental leave is taken by the father. In a demanding and stressful working life, many fathers of young children desire a break from work. This is an important source of motivation for parental leave, but it is often not communicated between parents. Although many fathers report family economy as an obstacle for their take-up of leave, their choices are based more on assumptions than calculations. en
dc.language.iso en -
dc.publisher Stakes -
dc.relation.isformatof 978-951-33-2011-9 -
dc.subject Vanhempainvapaa -
dc.subject isät -
dc.subject äidit -
dc.subject työnjako -
dc.subject sukupuoli -
dc.subject Parental leave -
dc.subject fathers -
dc.subject mothers -
dc.subject division of labour -
dc.subject gender -
dc.title Parental leave for fathers? Gendered conceptions and practices in families with young children in Finland -
dc.type.ontasot fi=Väitöskirja | en=Doctoral dissertation| -
dc.identifier.urn urn:isbn:978-951-44-7122-3 -
dc.relation.numberinseries 166 -
dc.seriesname Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Tutkimuksia – Stakes. Research report -
dc.oldstats 1714 -
dc.seriesname.electronic Acta Electronica Universitatis Tamperensis -
dc.relation.numberinserieselectronic 664 -
dc.publisher.electronic Tampere University Press -
dc.subject.study Sosiologia - Sociology -
dc.date.dissertation 2007-11-02 -
dc.onsale 1 -
dc.faculty fi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | en=Faculty of Social Sciences| -
dc.department fi=Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos | en=Department of Sociology and Social Psychology| -

Viite kuuluu kokoelmiin:

Kuvailutiedot